Evankelistapolku tuo varmuutta ja nöyryyttä

Pia Kettunen sai vahvistuksen evankelistan tehtävään, kun hänet siunattiin siihen 5. kesäkuuta Tampereen helluntaiseurakunnassa. Kuva: Rauno Nytorp
Pia Kettunen sai vahvistuksen evankelistan tehtävään, kun hänet siunattiin siihen 5. kesäkuuta Tampereen helluntaiseurakunnassa. Kuva: Rauno Nytorp
Pia Kettunen siunattiin reilu viikko sitten evankelistaksi Tampereen helluntaiseurakunnan sunnuntaitilaisuudessa. Kettunen on toiminut evankelistana jo aiemmin, mutta hän pitää yhteistä rukousta vastuuhenkilöiden puolesta hyvänä ja raamatullisena tapana.

– Kun kädet laitettiin pääni päälle, tuli tunne siitä, että yhteisö on takanani. Teen työtä seurakunnan kautta enkä vain yksin huitele sinne tänne.

Kettunen tuli uskoon vuonna 2007. Pari vuotta myöhemmin hän vietti paljon aikaa Vilppulan evankelistakodilla, jossa oma kutsumus alkoi selkiytyä. Pari vuotta sitten hän kävi Hyvä Sanoma ry:n ja Iso Kirja -opiston Evankelistapolun, josta hän sai lisää varmuutta ja työkaluja tehtäväänsä.

Kullekin oma vastuualue

Tampereen helluntaiseurakunnan pastori Petteri Arasalo kertoo, että Kettusen evankelistakutsu on aina tiedostettu seurakunnan keskuudessa.

– Se näkyy ja toteutuu hänen elämässään kokonaisvaltaisesti.

Tampereella oman toimen ohessa työskenteleviä evankelistoja kutsutaan seurakuntaevankelistoiksi erotuksena palkatuista työntekijöistä. Kettunen esimerkiksi on koulutukseltaan hieroja ja hankkii toimeentulonsa yrittäjänä.

Arasalo pitää tärkeänä, että jokainen Evankelistapolulle lähtevä on yhteydessä seurakuntaan jo alkuvaiheessa ja että valmistuttua heille löytyy oma paikka.

– Vastuualue voi liittyä vaikkapa tiiminjohtamiseen tai julistustyöhön. Evankelistat kertovat evankeliumia itse, mutta lisäksi he pystyvät varustamaan muita omalla esimerkillään. Tärkeintä on se, että tehtävä sopii henkilön ominaisuuksiin ja seurakunnan tarpeisiin.

Tampereella jokainen seurakuntaevankelista saa mentorikseen palkatun työntekijän. Kenenkään ei haluta jäävän vastuuseen yksin. Seurakuntaevankelistat ovat myös osa laajempaa yhteisöä, sillä heidät siunataan tehtäväänsä maakunnan yhteisillä työntekijäpäivillä ja he voivat vierailla muissakin seurakunnissa.

Sielunhoidollinen korostus

Ensimmäinen Evankelistapolun nimeä kantava kurssi alkoi vuonna 2011, ja sen on ehtinyt käydä jo yli sata henkilöä. Syksyllä alkavaan koulutukseen haetaan parhaillaan opiskelijoita.

Koulutuslinjasta vastaava Hyvän Sanoman koordinaattori Helena Kärkkäinen painottaa, että Evankelistapolulle lähtevä on hakeutumassa osaksi työyhteisöä ja myös laajempaa verkostoa.

– Opiskelemaan hakeutuvalta vaaditaan jo hakuprosessin aikana, että hänellä on kotiseurakuntansa suositus. Toiveemme on, että myös seurakunta sitoutuu ja aikoo oikeasti hyödyntää valmistuvan opiskelijan osaamista.

Koulutuksen keskiössä on oman evankelistaidentiteetin löytäminen. Sielunhoidollinen näkökulma on vahvasti esillä siinä, kuinka ihmisiä kohdataan.

– Pidän tärkeänä opetuslapseuttamiseen ohjaamista. Annamme valmiuksia tämän päivän tarpeisiin, mihin kuuluu monia osa-alueita median käytöstä saarnan valmistukseen.

Pia Kettuselle koulutus avasi kutsumusta ja toisaalta valotti siihen liittyvää vastuuta, mikä teki nöyräksi. Etenkin ystävyysevankeliointi tuntuu hänestä luontevalta.

– Opin näkemään ihmisen ihmisenä eikä vain kohteena. Ihmisellä on tunteet ja monenlaista rikkinäisyyttä, mikä on otettava kohtaamisissa huomioon. On mentävä rakkaus edellä.


Säde Loponen


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja