Eutanasia astui Mia Puolimatkan elämään synnytyssairaalassa syksyllä 2007. Perheeseen oli juuri syntynyt Mikael, suloinen vauva ja erityislapsi. Mikaelilla oli Downin syndrooma ja kirurgisesti korjattavissa oleva suolen tukkeuma, muuten hän oli perusterve lapsi.
Mia istui sairaalan kahviossa, nautti päiväkahviaan ja selaili pöydällä lojuvia lehtiä. Hänen silmänsä osuivat uutiseen, jossa kerrottiin uudesta äitiysneuvoloita velvoittavasta asetuksesta. Sen mukaan äitiysneuvolat määrättiin antamaan odottavalle äidille tietoa sikiöseulonnasta ja ehdottamaan heille sellaista.
– Järkytyin tajutessani, että olin juuri synnyttänyt maailmaan lapsen, jonka ympäröivä yhteisö olisi ollut valmis eliminoimaan kansanterveyden ja onnellisuuden nimissä, Mia Puolimatka muistelee.
– Ymmärsin, ettei lapseni ollutkaan kaikkien mielestä toivottu normilapsi vaan kammottava outolintu.
Kokemus synnytti tuoreen äidin mielessä vuosien syvällisen prosessin ja eettisen pohdinnan, jonka konkreettisena seurauksena ilmestyi aborttia ja eutanasiaa käsittelevä tietokirja Minkä arvoinen on ihminen? (KKJMK, 2013.) Kirjassaan Puolimatka tarkastelee näiden molempien maailmankatsomuksellisia taustoja.
Erityinen tehtävä ihmisarvon puolustajana
Mia Puolimatka on syntynyt Tampereella ja käynyt koulunsa Jyväskylässä. Uskonasioiden kanssa hän tuli tekemisiin serkkunsa kautta. Liityttyään nuorena aikuisena raamattupiiriin Puolimatka kohtasi Jumalan sanan elävän voiman ja koki uudestisyntymisen vuonna 1994.
Avioliiton Mia ja Tapio Puolimatka solmivat Runebergin päivänä 2005.
Työn, perhe-elämän ja lastenhoidon lisäksi Puolimatkat seuraavat tarkasti yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä. Molemmat puolisot ottavat aktiivisesti osaa myös julkiseen keskusteluun. Tapio on profiloitunut tunnettuna apologeettina ja Mia ihmisarvon puolustajana.
– Kiinnostuin ihmisarvoon liittyvistä kysymyksistä, kun meille annettiin erityislapsi. Jo ennen mieheni tapaamista minulle profetoitiin erässä hengellisessä tilaisuudessa, että Jumala antaa elämääni jonkin sellaisen asian, joka pitää minut lähellä Jumalaa ja vaikuttaa kutsumukseeni – ja että se toteutuu hyvin persoonallisella tavalla täällä Suomessa.
– Nyt kun ajattelen tehtävääni mieheni rinnalla ja itseäni erityislapsen vanhempana, saamani profetia on toteutunut täydellisesti.
Kohti kuoleman kulttuuria
Helmikuisena pakkaspäivänä Mia Puolimatka kävelee mietteissään kotinsa lähellä Jyväskylän Sippulanniemen jäällä. Hän katselee rantajäällä pakkasessa törröttäviä kaisloja. Mieltä painaa suomalaisen yhteiskunnan jäätävä arvokehitys.
– Yhteiskuntamme arvoilmasto on muuttunut viime vuosina lyhyessä ajassa kuolemankulttuuria suosivaksi postmoderniksi arvonihilismiksi, Puolimatka muotoilee viisaan akateemisesti. Sanat eivät ole tiedenaisen terminologista snobbailua vaan sydämen huolesta nousevaa eettistä pohdintaa.
Suomessa eduskuntaan on lähetetty tähän mennessä 13 kansalaisaloitetta. Niistä vain yksi, kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista vuonna 2014, on tullut hyväksytyksi. Homoliitot salliva sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan maaliskuussa.
Ennen joulua joukko entisiä kansanedustajia ja tunnettuja yhteiskunnallisia vaikuttajia teki kansalaisaloitteen eutanasian eli armokuoleman laillistamisesta Suomessa. Lakialoite keräsi runsaassa kuukaudessa yli 50 000 allekirjoitusta ja se luovutettiin eduskunnalle viime viikon tiistaina. Aloitteen käsittely alkaa lähipäivinä.
Mia Puolimatkaa huolestuttaa kansalaisten arvomaailman kehitys. Taloustutkimuksen kyselyssä 73 prosenttia suomalaisista kallistui eutanasian sallimisen kannalle. Myös kansanedustajista lähes 60 prosenttia suhtautui viime vaalien vaalikonevastauksissaan myönteisesti eutanasiaan. Vasemmistoliitto on eduskunnan eutanasiamyönteisin puolue ja Kristillisdemokraatit lakiehdotuksen yksimielisin vastustaja.
– Eutanasiassa on kysymys ihmisarvon lopullisesta alennusmyynnistä, jolle vuoden 1970 aborttilaki on raivannut tietä. Viimeistään eutanasian hyväksymisen jälkeen joudumme yhteiskuntana barbaariseen alennustilaan, jossa kukaan yhteiskunnassa heikoilla oleva ihminen ei voi enää elää turvassa, Puolimatka pelkää.
Eutanasian kaltevalla pinnalla
Mia Puolimatka viittaa eutanasiaa jo 40 vuotta tutkineen filosofin Margaret Sommervillen ajatukseen, jonka mukaan olemme siirtyneet pyhää kunnioittavasta juutalaiskristillisestä aikakaudesta jälkipyhään (post sacred) aikakauteen. Myös käsitys elämän lahjasta ja pyhyydestä on katoamassa.
– Tämä luo maaperää ideologioille, jotka antavat nostetta jopa rotuopillisille ihmiskäsityksille: hyvät selviytyvät elämässä, mutta epäonnistuneiden ja sairastuneiden ihmisten kuuluukin tuhoutua. Jos hyväksymme eutanasian, pakotamme samalla sisimpäämme uusilla laeilla varustetun omantunnon ja hyväksymme uudenlaisen elämän merkityksen.
Eutanasialakia ajavien perustelut ovat Puolimatkan mielestä sisäisesti ristiriitaisia.
– He puhuvat kauniisti myötätunnosta parantumattomasti sairaita ihmisiä kohtaan, mutta samanaikaisesti he vääristävät myötätunnon olemuksen manipuloimalla käsitteen merkityksen: lopetan elämäsi, koska rakastan sinua.
Puolimatka kertoo kokemusten esimerkiksi Hollannista ja Belgiasta osoittavan, että eutanasian kaltevalle pinnalle ovat joutuneet vammaiset, mielenterveysongelmista kärsivät ja muistisairaat vanhukset. Jotkut vanhukset ovat toivoneet eutanasiaa lähimmäistensä, eivät itsensä takia.
– Hiljattain eräs vanhus oli toivonut ensin eutanasiaa mutta muuttanut sitten mieltään. Koska ulkopuoliset ihmiset eivät tienneet vanhuksen mielenmuutoksesta, potilaan ”myötätuntoiset” omaiset ja hoitohenkilökunta olivat joutuneet pitämään riuhtovasta vanhuksesta väkisin kiinni, kunnes piikki oli lopulta saatu vastentahtoisen vanhuksen suoneen. Lisäksi jotkut lääkärit ovat kertoneet pystyvänsä halutessaan suostuttelemaan saattohoitopotilaat pyytämään eutanasiaa. Tämäkö on yhteiskunnallista myötätuntoa? Puolimatka kysyy.
Hänen mukaansa yksilön oikeudet pyrkivät pakottamaan elämää suojelevan lainsäädännön yltiöindividualismin palvelijaksi, jolloin yhteiskunnan kollektiivinen omatunto halvaantuu perustavalla tavalla.
Eduskunnassa 4. maaliskuuta järjestettävän eutanasiaseminaarin hollantilainen puhujavieras ja eutanasian asiantuntija, professori Theo Boer onkin varoittanut: ”Vaikka laki pitää avustettua kuolemaa poikkeuksena, yleinen mielipide alkaa tulkita sitä oikeutena, jonka toteuttamiseen lääkäreillä on velvollisuus.”
Kuoleman piikki vai hyvää hoitoa?
Eutanasian kannattajat vetoavat parantumattomasti sairaan potilaan sietämättömiin kipuihin. Miksi tällainen ihminen ei voisi saada ”kuoleman piikkiä”?
– Lääketieteellä on täysin riittävät välineet lievittää suurintakin kärsimystä ja kipua, Puolimatka vastaa.
– Potilaalle voidaan antaa palliatiivista hoitoa. Ääritilanteissa lääketiede tarjoaa mahdollisuuden myös sedaatioon eli nukutukseen. Eutanasian vaihtoehdoksi meillä tarvitaan vain lisää lääkärikoulutusta palliatiivisen osaamisen alueella.
Puolimatkan mukaan kansalaisaloitteen ainoa hyöty on siinä, että suomalaiset voivat nyt käydä eutanasiasta perusteellisen keskustelun.
– Samalla on tärkeää päivittää näkemys siitä, millaisen ihmiskuvan varaan rakennamme käsityksemme yksilöllisistä oikeuksista, myötätunnosta ja lääketieteellisestä hoitoetiikasta.
Kuka
Mia Puolimatka » jyväskyläläinen tietokirjailija, kouluttaja ja omaishoitaja » kasvatustieteen tohtori 2004 » perhe: puoliso professori Tapio Puolimatka ja alakouluikäiset pojat Asriel ja Mikael » vieraillut puhujana ja opettajana eri kristillisissä järjestöissä » Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuutettu 2015–2018
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...