Reissuraportti: Palveluaktio pohjoiseen

Espoon nuorten erilainen syysloma

Matkustaminen ei ollut kovin rankkaa, koska oli hyvää seuraa ja pysähdyimme suht usein, Rita Urvas (2. oik) kertoo. Ivalon Ukontuvalla syötiin tortilloja. Kuva: Jarkko Pylvänäinen
Matkustaminen ei ollut kovin rankkaa, koska oli hyvää seuraa ja pysähdyimme suht usein, Rita Urvas (2. oik) kertoo. Ivalon Ukontuvalla syötiin tortilloja. Kuva: Jarkko Pylvänäinen

Lähdimme liikkeelle Espoosta sunnuntaina 13. lokakuuta iltapäivällä syyslomaviikon alkaessa. Meitä oli matkassa kaksitoista nuorta ja neljä aikuista, nuorisopastori Jarkko Pylvänäinen Espoon helluntaiseurakunnasta kertoo.

 

– Pysähdyimme ja olimme sunnuntai-illan Nokialla, jossa järjestimme yhdessä helluntaiseurakunnan nuorisotyöntekijöiden Helin ja Irenen kanssa nuortenillan. Rita Urvas, 15, lähti reissuun hyvillä mielin. Jo ensimmäinen pysähdyspaikka oli mieluinen.

 

– Nokialla oli kyllä todella kodikas ja hyvä fiilis.

 

Matkaa tehtiin kahdella pakettiautolla.

 

– Matkustaminen ei ollut kovin rankkaa, koska oli hyvää seuraa ja pysähdyimme suht usein.

 

Maanantaina aamulla nuorten ryhmä suuntasi levänneenä eteenpäin Nokialta ja ajoi reilut 600 kilometriä Tornioon, jossa pidettiin helluntaiseurakunnan kanssa Jumalan kohtaamisen ilta.

 

 

Yhdessäoloa Ivalossa

Tiistaina oli aika siirtyä Ivaloon. Matkaa Torniosta kertyi yli 400 kilometriä.

 

– Pidimme pienimuotoisen leirin Ivalon helluntaiseurakunnan leirikeskuksessa Ukontuvalla. Ivalon nuoret ja evankelista Taneli Halonen liittyivät seuraamme keskiviikkona illalla, Jarkko Pylvänäinen kertoo.

 

Ivalossa leikittiin yhdessä leirihenkisiä leikkejä ja nautitiin yhdessäolosta ja uusista ystävistä.

 

– Torstaina matkustimmekin jo Kainuuseen Hyrynsalmelle, jossa oli kokous kaikenikäisille. Tupa oli täynnä, ja pastorimme Taneli Sinivirta saarnasi.

 

Perjantaina ryhmä oli Toivakassa, jossa autettiin paikallisia uskovia nuorisokahvilassa.

 

– Kahvila on Toivakassa pyörinyt jo monta vuotta perjantai-iltaisin. Lauantaina oli aika lopetella kiertue. Ajelimme Toivakasta kotiin Espooseen, Jarkko Pylvänäinen kertoo.

 

 

Yhteys seurakuntaan

Mistä ajatus aktiosta pohjoiseen? Milloin idea syttyi?

 

– Kevättalvella 2019 mietimme useampaa eri kohdetta, aina ulkomaita myöten, Jarkko Pylvänäinen kuvailee.

 

– Mikään ei oikein tuntunut sopivalta, ja sitten yksi nuorista aikuisistamme kävi Ivalossa ja tapasi paikallisia kristittyjä. Siitä sitten lähti ajatus viedä isompi porukka pohjoiseen.

 

– Aktion visiona oli kohdata semmoisia seurakuntanuoria, joilla ei ole samanlaista seurakuntayhteyttä kuin mitä meidän nuorillamme on. Halusimme luoda yhteyttä, ja monelle meidän nuorelle tämä oli ensimmäinen aktio. Tarkoitus oli pitää rima matalalla, että nuoret saivat tehdä sitä, mitä muutenkin normaalisti tekevät eli juttelevat nuorille.

 

Myös Espoon nuorten oma keskinäinen yhteys syveni matkalla.

 

– Oli mukavaa jutella kaikenlaista. Olemme muutenkin aina yhdessä perjantaisin, Rita Urvas kertoo.

 

Reissussa saatiin tukea eri elämäntilanteissa olleita nuoria.

 

– Esimerkiksi Torniossa kohdattiin yksi 14-vuotias seurakuntanuori, jolla ei ole omaa nuortenillan yhteyttä ainakaan vielä. Uskon, että vierailumme siellä jäi hänelle kyllä mieleen, Jarkko Pylvänäinen kuvailee.

 

– Myös valtakunnallinen nuorisotyön visio Five is Enough (Viisi on riittävästi) sopii hyvin tähän aktioon. Vision puitteissahan pyritään kannustamaan seurakuntia aloittamaan edes pienimuotoinen nuorisotyö, koska jokainen nuori on tärkeä.

 

Pylvänäinen kehuu myös Fidan aktiotiimijohtajakoulutusta.

 

– Se on ollut todella hyödyllinen koulutus, jossa varmasti visioita ja ajatuksia syntyy aktiota varten. Koin myös itse, että sain koulutuksen kautta valmiudet tehdä ja suunnitella tätä aktiota.

 

 

”Uudestaan reissuun!”

Miten nuoret innostuivat ajatuksesta Suomen-kiertueesta?

 

– Nuoret syttyivät ajatukselle hyvin. Alkuun he ehkä vähän ihmettelivät, että mitä me sinne lähdetään, mutta kyllä he siitä sitten innostuivat, Jarkko Pylvänäinen hymyilee.

 

Matka vaati rahoitusta, ja nuoret keräsivät varoja eri tavoilla.

 

– Järjestimme kahvituksia ja arpajaisia seurakunnassamme, ja kävimme muun muassa siivoamassa pihoja. Myös nuoret itse osallistuivat kuluihin pienellä summalla.

 

Kun Espoosta otettiin yhteyttä seurakuntiin, suhtautuminen oli todella myönteistä.

 

– Seurakunnissa oltiin todella lämpimästi toivottamassa meidät tervetulleeksi. Yhteistyö toimi tosi hyvin – kiitos siitä kaikille seurakunnille, jotka meidät ottivat vastaan. Monesti pöydät notkuivat tarjottavaa, kun saavuimme paikalle.

 

Pylvänäisen mukaan aktio jopa ylitti odotukset. Nuoret kertoivat palauttessa aktion olleen todella hieno kokemus.

 

– Monet vastasivat, että kokivat matkan merkitykselliseksi oman uskonelämänsä kannalta. Eli vahvasti tässä oli mukana myös nuorten opetuslapseuttaminen.

 

– Kun on antamassa, onkin usein saamassa itse, Jarkko Pylvänäinen sanoo.

 

Myös Rita Urvas odottelee jo seuraavaa nuorten matkaa.

 

– Ehdottomasti pitää päästä uudelleen yhdessä liikkeelle. Idea jäi elämään, mutta mitään tarkempia suunnitelmia ei ole vielä tehty.

 

 

Anssi Tiittanen, Jarkko Pylvänäinen




51���52/2019

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja