Ekumeeninen Neuvosto kohensi vapaakirkkojen asemaa
Ekumeeninen vapaakristillinen työryhmä. Näin
nimitetään Suomen Ekumeenisen
Neuvoston, Suomen
vapaakristillisen neuvoston
ja Frikyrklig Samverkanin vuoden
kestäneen selvitystyön lopputulosta.
Kyse on Ekumeenisen
Neuvoston (SEN) sisälle
perustetusta pysyvästä toimielimestä, jonka
kautta neuvoston vapaakristilliset
jäsenyhteisöt voivat
tuoda itselleen tärkeitä asioita järjestön
asialistalle.
SENin
hallitus nimesi maaliskuussa työryhmän
jäseniksi Vapaakirkon kirkkokunnanjohtajan Hannu Vuorisen,
Baptistikirkon kirkkokunnanjohtaja
Jari Portaankorvan,
Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtajan Esko Matikaisen,
suomenruotsalaisen baptistipastorin
Jan Edströmin sekä
SENin pääsihteerin Mari Pöntisen.
Edström
toimii myös ruotsinkielisiä vapaakirkkoja
kokoavan Frikyrklig
Samverkanin (FS) ja Vuorinen
SVKN:n puheenjohtajana.
Työryhmä
aloittaa toimintansa syksyllä.
Keskusteluissa
pitkään esillä ollut
ajatus SVKN:n ja FS:n järjestäytymisestä SENin
sisälle ei toteutunut, mutta
selvitystyöhön osallistuneet
pitävät lopputulosta silti
onnistuneena. Työryhmän kautta
voidaan saavuttaa niitä asioita,
joita tavoiteltiin, menettämättä mitään
sellaista, mistä ei haluttu
luopua.
Tunnettua
eläinsatua mukaillen: Ei
tullut takkia, mutta tuli kelpo työrukkanen.
Prosessiin
osallistunut Jari Portaankorva
uskoo, että tulevaisuudessa vapaakirkkojen
ääni tulee SENissä
paremmin kuulluksi. Tämä
puolestaan lisää yhteisöille tärkeiden
asioiden kuulumista yhteiskunnassa.
–
Pidän lopputulosta erittäin hyvänä.
Ideana tässä on käytännön yhteistyön
lisääminen. Meille tärkeitä
asioita, joita työryhmä voi ajaa,
ovat esimerkiksi vähemmistökirkkojen mahdollisuus
osallistua hengelliseen
työhön puolustusvoimissa, vankiloissa
ja sairaalasielunhoidossa.
Ruotsin malli ei soveltunut
Suomen
Baptistikirkko esitti SVKN:n
vuosikokouksessa vuonna 2010,
että yhteistyöelin järjestäytyisi Ekumeenisen
Neuvoston alaisuuteen
omaksi jaostokseen. Baptistit
perustelivat esitystään sillä,
että SENin yhteydessä vapaakirkkojen edunvalvonta
ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen olisi
vahvempaa. Asia ei kuitenkaan edennyt.
Vuoden
2015 lopulla SVKN:n puheenjohtajana
toiminut Jari Portaankorva
nosti aloitteen uudestaan esille,
mikä johti tunnustelujen käynnistymiseen
järjestöjen välillä.
Keskusteluille antoi pontta
se, että SEN oli uudistamassa omaa
jaostorakennettaan, ja
SVKN oli vähän aiemmin päättänyt säästösyistä
lakkauttaa pääsihteerin toimen.
Nopeasti
keskustelujen keskiöön nousi
niin sanottu Ruotsin malli.
Ruotsissa ja Norjassa vapaakristilliset
neuvostot ovat 2000-luvulla
sulautuneet SENiä vastaavaan
kansalliseen kristittyjen neuvostoon,
joka Ruotsissa on
jakaantunut kirkkoperheisiin. Vapaakirkot
muodostavat yhden kirkkoperheen,
eri ortodoksikirkot toisen,
luterilaiset ja anglikaanit kolmannen
ja katolinen kirkko yksin
neljännen. Ideana on, että kirkkoperheillä
on sekä yhteistä että
omaa toimintaa. Vapaakirkkojen kokemukset
mallista ovat hyviä.
Osa
asiaa valmistelleesta ryhmästä kävi
myös Tukholmassa tutustumassa sikäläisen
kristittyjen neuvoston
toimintaan.
Lopulta
Ruotsin malli todettiin Suomeen
soveltumattomaksi: vapaakristillisiä yhteisöjä
lukuun ottamatta kirkkoperheiden
luominen olisi
täällä vaikeaa.
–
Ruotsissa on toisenlainen kirkollinen
kenttä. Lisäksi SENissä monet
kokivat, että perhemalli loisi
neuvoston sisälle kirkkojen välisiä
raja-aitoja, Mari Pöntinen kertoo.
SVKN:ssä
ja FS:ssä ei puolestaan ollut
halua sellaisiin yhdistymisratkaisuihin, joissa
niiden keskinäisille
erityishankkeille ja yhteydelle
ei jäisi riittävästi tilaa.
SVKN:n
jäsenyhteisöistä Metodistikirkko, Vapaakirkko
ja Pelastusarmeija ovat
jo nyt Ekumeenisen Neuvoston
jäseniä ja
helluntailaiset, adventistit ja Baptistikirkko
tarkkailijoita. FS:n kuudesta
jäsenyhteisöstä kolme on
jäseniä ja ruotsinkielinen helluntaiherätys tarkkailija.
Pelkkä SENiin
sulautuminen ei olisi tuonut mitään
uutta.
Entä teologinen agenda?
SENin
11 jäsenkirkosta seitsemän voi
katsoa edustavan vapaakristillisyyttä, samoin
käytännössä kaikkien viiden tarkkailijajäsenen. Silti
järjestön ilme on hyvin korkeakirkollinen.
Viestinnän lisäksi tämä
on näkynyt neuvoston tuottamissa
materiaaleissa, yhteisten seminaarien
teemoissa ja ekumeenisissa
jumalanpalveluksissa.
Tämä
on aiheuttanut vapaakirkoissa vierauden
tunnetta.
–
Se, millaisena SEN näyttäytyy, ei
tunnu meidän jäsenistämme tutulta.
Se on yksi syy siihen, miksi
monilla on ekumeniasta yhä
kielteinen käsitys, Jari Portaankorva arvioi.
Esko
Matikaisen mukaan ekumeenisen liikkeen
päämäärä ja yhteyden
mittarit kuten näkyvä ykseys
sekä piispan viran ja kasteen vastavuoroinen
tunnustaminen eivät
ole useimpien vapaakirkkojen tavoitteita
lainkaan.
–
Lähestymme asioita eri suunnasta. Ekumeenisessa
Neuvostossa yhteyden
agendan tulisi nousta myös
vapaakristillisten kirkkojen eetoksesta
ja seurakuntaelämää koskevasta
ajattelusta. Lisäksi vapaakristillisyyden
soisi olevan osa
sitä julkisuuskuvaa, jonka SEN
suomalaisesta kristillisyydestä antaa.
Mari
Pöntinen uskoo, että keskusteluprosessin ja
työryhmän myötä
vapaakirkot tulevat huomioiduksi aiempaa
paremmin myös tältä
osin.
–
Yhdenvertaisuus on yksi SENin kärkiasioita,
ja sen täytyy toimia myös
SENin sisällä. Pidän vapaakirkkojen
vahvuutena rukouselämää ja
hengellisen elämän korostamista.
Se täydentää kokonaiskuvaa
rukoilevasta yhdestä kirkosta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...