Ekumeeninen Neuvosto kohensi vapaakirkkojen asemaa
Ekumeeninen vapaakristillinen työryhmä. Näin
nimitetään Suomen Ekumeenisen
Neuvoston, Suomen
vapaakristillisen neuvoston
ja Frikyrklig Samverkanin vuoden
kestäneen selvitystyön lopputulosta.
Kyse on Ekumeenisen
Neuvoston (SEN) sisälle
perustetusta pysyvästä toimielimestä, jonka
kautta neuvoston vapaakristilliset
jäsenyhteisöt voivat
tuoda itselleen tärkeitä asioita järjestön
asialistalle.
SENin
hallitus nimesi maaliskuussa työryhmän
jäseniksi Vapaakirkon kirkkokunnanjohtajan Hannu Vuorisen,
Baptistikirkon kirkkokunnanjohtaja
Jari Portaankorvan,
Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtajan Esko Matikaisen,
suomenruotsalaisen baptistipastorin
Jan Edströmin sekä
SENin pääsihteerin Mari Pöntisen.
Edström
toimii myös ruotsinkielisiä vapaakirkkoja
kokoavan Frikyrklig
Samverkanin (FS) ja Vuorinen
SVKN:n puheenjohtajana.
Työryhmä
aloittaa toimintansa syksyllä.
Keskusteluissa
pitkään esillä ollut
ajatus SVKN:n ja FS:n järjestäytymisestä SENin
sisälle ei toteutunut, mutta
selvitystyöhön osallistuneet
pitävät lopputulosta silti
onnistuneena. Työryhmän kautta
voidaan saavuttaa niitä asioita,
joita tavoiteltiin, menettämättä mitään
sellaista, mistä ei haluttu
luopua.
Tunnettua
eläinsatua mukaillen: Ei
tullut takkia, mutta tuli kelpo työrukkanen.
Prosessiin
osallistunut Jari Portaankorva
uskoo, että tulevaisuudessa vapaakirkkojen
ääni tulee SENissä
paremmin kuulluksi. Tämä
puolestaan lisää yhteisöille tärkeiden
asioiden kuulumista yhteiskunnassa.
–
Pidän lopputulosta erittäin hyvänä.
Ideana tässä on käytännön yhteistyön
lisääminen. Meille tärkeitä
asioita, joita työryhmä voi ajaa,
ovat esimerkiksi vähemmistökirkkojen mahdollisuus
osallistua hengelliseen
työhön puolustusvoimissa, vankiloissa
ja sairaalasielunhoidossa.
Ruotsin malli ei soveltunut
Suomen
Baptistikirkko esitti SVKN:n
vuosikokouksessa vuonna 2010,
että yhteistyöelin järjestäytyisi Ekumeenisen
Neuvoston alaisuuteen
omaksi jaostokseen. Baptistit
perustelivat esitystään sillä,
että SENin yhteydessä vapaakirkkojen edunvalvonta
ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen olisi
vahvempaa. Asia ei kuitenkaan edennyt.
Vuoden
2015 lopulla SVKN:n puheenjohtajana
toiminut Jari Portaankorva
nosti aloitteen uudestaan esille,
mikä johti tunnustelujen käynnistymiseen
järjestöjen välillä.
Keskusteluille antoi pontta
se, että SEN oli uudistamassa omaa
jaostorakennettaan, ja
SVKN oli vähän aiemmin päättänyt säästösyistä
lakkauttaa pääsihteerin toimen.
Nopeasti
keskustelujen keskiöön nousi
niin sanottu Ruotsin malli.
Ruotsissa ja Norjassa vapaakristilliset
neuvostot ovat 2000-luvulla
sulautuneet SENiä vastaavaan
kansalliseen kristittyjen neuvostoon,
joka Ruotsissa on
jakaantunut kirkkoperheisiin. Vapaakirkot
muodostavat yhden kirkkoperheen,
eri ortodoksikirkot toisen,
luterilaiset ja anglikaanit kolmannen
ja katolinen kirkko yksin
neljännen. Ideana on, että kirkkoperheillä
on sekä yhteistä että
omaa toimintaa. Vapaakirkkojen kokemukset
mallista ovat hyviä.
Osa
asiaa valmistelleesta ryhmästä kävi
myös Tukholmassa tutustumassa sikäläisen
kristittyjen neuvoston
toimintaan.
Lopulta
Ruotsin malli todettiin Suomeen
soveltumattomaksi: vapaakristillisiä yhteisöjä
lukuun ottamatta kirkkoperheiden
luominen olisi
täällä vaikeaa.
–
Ruotsissa on toisenlainen kirkollinen
kenttä. Lisäksi SENissä monet
kokivat, että perhemalli loisi
neuvoston sisälle kirkkojen välisiä
raja-aitoja, Mari Pöntinen kertoo.
SVKN:ssä
ja FS:ssä ei puolestaan ollut
halua sellaisiin yhdistymisratkaisuihin, joissa
niiden keskinäisille
erityishankkeille ja yhteydelle
ei jäisi riittävästi tilaa.
SVKN:n
jäsenyhteisöistä Metodistikirkko, Vapaakirkko
ja Pelastusarmeija ovat
jo nyt Ekumeenisen Neuvoston
jäseniä ja
helluntailaiset, adventistit ja Baptistikirkko
tarkkailijoita. FS:n kuudesta
jäsenyhteisöstä kolme on
jäseniä ja ruotsinkielinen helluntaiherätys tarkkailija.
Pelkkä SENiin
sulautuminen ei olisi tuonut mitään
uutta.
Entä teologinen agenda?
SENin
11 jäsenkirkosta seitsemän voi
katsoa edustavan vapaakristillisyyttä, samoin
käytännössä kaikkien viiden tarkkailijajäsenen. Silti
järjestön ilme on hyvin korkeakirkollinen.
Viestinnän lisäksi tämä
on näkynyt neuvoston tuottamissa
materiaaleissa, yhteisten seminaarien
teemoissa ja ekumeenisissa
jumalanpalveluksissa.
Tämä
on aiheuttanut vapaakirkoissa vierauden
tunnetta.
–
Se, millaisena SEN näyttäytyy, ei
tunnu meidän jäsenistämme tutulta.
Se on yksi syy siihen, miksi
monilla on ekumeniasta yhä
kielteinen käsitys, Jari Portaankorva arvioi.
Esko
Matikaisen mukaan ekumeenisen liikkeen
päämäärä ja yhteyden
mittarit kuten näkyvä ykseys
sekä piispan viran ja kasteen vastavuoroinen
tunnustaminen eivät
ole useimpien vapaakirkkojen tavoitteita
lainkaan.
–
Lähestymme asioita eri suunnasta. Ekumeenisessa
Neuvostossa yhteyden
agendan tulisi nousta myös
vapaakristillisten kirkkojen eetoksesta
ja seurakuntaelämää koskevasta
ajattelusta. Lisäksi vapaakristillisyyden
soisi olevan osa
sitä julkisuuskuvaa, jonka SEN
suomalaisesta kristillisyydestä antaa.
Mari
Pöntinen uskoo, että keskusteluprosessin ja
työryhmän myötä
vapaakirkot tulevat huomioiduksi aiempaa
paremmin myös tältä
osin.
–
Yhdenvertaisuus on yksi SENin kärkiasioita,
ja sen täytyy toimia myös
SENin sisällä. Pidän vapaakirkkojen
vahvuutena rukouselämää ja
hengellisen elämän korostamista.
Se täydentää kokonaiskuvaa
rukoilevasta yhdestä kirkosta.
Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea. Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä. Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus? 1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja. Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...