Ekumeeninen Neuvosto kohensi vapaakirkkojen asemaa
Ekumeeninen vapaakristillinen työryhmä. Näin
nimitetään Suomen Ekumeenisen
Neuvoston, Suomen
vapaakristillisen neuvoston
ja Frikyrklig Samverkanin vuoden
kestäneen selvitystyön lopputulosta.
Kyse on Ekumeenisen
Neuvoston (SEN) sisälle
perustetusta pysyvästä toimielimestä, jonka
kautta neuvoston vapaakristilliset
jäsenyhteisöt voivat
tuoda itselleen tärkeitä asioita järjestön
asialistalle.
SENin
hallitus nimesi maaliskuussa työryhmän
jäseniksi Vapaakirkon kirkkokunnanjohtajan Hannu Vuorisen,
Baptistikirkon kirkkokunnanjohtaja
Jari Portaankorvan,
Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtajan Esko Matikaisen,
suomenruotsalaisen baptistipastorin
Jan Edströmin sekä
SENin pääsihteerin Mari Pöntisen.
Edström
toimii myös ruotsinkielisiä vapaakirkkoja
kokoavan Frikyrklig
Samverkanin (FS) ja Vuorinen
SVKN:n puheenjohtajana.
Työryhmä
aloittaa toimintansa syksyllä.
Keskusteluissa
pitkään esillä ollut
ajatus SVKN:n ja FS:n järjestäytymisestä SENin
sisälle ei toteutunut, mutta
selvitystyöhön osallistuneet
pitävät lopputulosta silti
onnistuneena. Työryhmän kautta
voidaan saavuttaa niitä asioita,
joita tavoiteltiin, menettämättä mitään
sellaista, mistä ei haluttu
luopua.
Tunnettua
eläinsatua mukaillen: Ei
tullut takkia, mutta tuli kelpo työrukkanen.
Prosessiin
osallistunut Jari Portaankorva
uskoo, että tulevaisuudessa vapaakirkkojen
ääni tulee SENissä
paremmin kuulluksi. Tämä
puolestaan lisää yhteisöille tärkeiden
asioiden kuulumista yhteiskunnassa.
–
Pidän lopputulosta erittäin hyvänä.
Ideana tässä on käytännön yhteistyön
lisääminen. Meille tärkeitä
asioita, joita työryhmä voi ajaa,
ovat esimerkiksi vähemmistökirkkojen mahdollisuus
osallistua hengelliseen
työhön puolustusvoimissa, vankiloissa
ja sairaalasielunhoidossa.
Ruotsin malli ei soveltunut
Suomen
Baptistikirkko esitti SVKN:n
vuosikokouksessa vuonna 2010,
että yhteistyöelin järjestäytyisi Ekumeenisen
Neuvoston alaisuuteen
omaksi jaostokseen. Baptistit
perustelivat esitystään sillä,
että SENin yhteydessä vapaakirkkojen edunvalvonta
ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen olisi
vahvempaa. Asia ei kuitenkaan edennyt.
Vuoden
2015 lopulla SVKN:n puheenjohtajana
toiminut Jari Portaankorva
nosti aloitteen uudestaan esille,
mikä johti tunnustelujen käynnistymiseen
järjestöjen välillä.
Keskusteluille antoi pontta
se, että SEN oli uudistamassa omaa
jaostorakennettaan, ja
SVKN oli vähän aiemmin päättänyt säästösyistä
lakkauttaa pääsihteerin toimen.
Nopeasti
keskustelujen keskiöön nousi
niin sanottu Ruotsin malli.
Ruotsissa ja Norjassa vapaakristilliset
neuvostot ovat 2000-luvulla
sulautuneet SENiä vastaavaan
kansalliseen kristittyjen neuvostoon,
joka Ruotsissa on
jakaantunut kirkkoperheisiin. Vapaakirkot
muodostavat yhden kirkkoperheen,
eri ortodoksikirkot toisen,
luterilaiset ja anglikaanit kolmannen
ja katolinen kirkko yksin
neljännen. Ideana on, että kirkkoperheillä
on sekä yhteistä että
omaa toimintaa. Vapaakirkkojen kokemukset
mallista ovat hyviä.
Osa
asiaa valmistelleesta ryhmästä kävi
myös Tukholmassa tutustumassa sikäläisen
kristittyjen neuvoston
toimintaan.
Lopulta
Ruotsin malli todettiin Suomeen
soveltumattomaksi: vapaakristillisiä yhteisöjä
lukuun ottamatta kirkkoperheiden
luominen olisi
täällä vaikeaa.
–
Ruotsissa on toisenlainen kirkollinen
kenttä. Lisäksi SENissä monet
kokivat, että perhemalli loisi
neuvoston sisälle kirkkojen välisiä
raja-aitoja, Mari Pöntinen kertoo.
SVKN:ssä
ja FS:ssä ei puolestaan ollut
halua sellaisiin yhdistymisratkaisuihin, joissa
niiden keskinäisille
erityishankkeille ja yhteydelle
ei jäisi riittävästi tilaa.
SVKN:n
jäsenyhteisöistä Metodistikirkko, Vapaakirkko
ja Pelastusarmeija ovat
jo nyt Ekumeenisen Neuvoston
jäseniä ja
helluntailaiset, adventistit ja Baptistikirkko
tarkkailijoita. FS:n kuudesta
jäsenyhteisöstä kolme on
jäseniä ja ruotsinkielinen helluntaiherätys tarkkailija.
Pelkkä SENiin
sulautuminen ei olisi tuonut mitään
uutta.
Entä teologinen agenda?
SENin
11 jäsenkirkosta seitsemän voi
katsoa edustavan vapaakristillisyyttä, samoin
käytännössä kaikkien viiden tarkkailijajäsenen. Silti
järjestön ilme on hyvin korkeakirkollinen.
Viestinnän lisäksi tämä
on näkynyt neuvoston tuottamissa
materiaaleissa, yhteisten seminaarien
teemoissa ja ekumeenisissa
jumalanpalveluksissa.
Tämä
on aiheuttanut vapaakirkoissa vierauden
tunnetta.
–
Se, millaisena SEN näyttäytyy, ei
tunnu meidän jäsenistämme tutulta.
Se on yksi syy siihen, miksi
monilla on ekumeniasta yhä
kielteinen käsitys, Jari Portaankorva arvioi.
Esko
Matikaisen mukaan ekumeenisen liikkeen
päämäärä ja yhteyden
mittarit kuten näkyvä ykseys
sekä piispan viran ja kasteen vastavuoroinen
tunnustaminen eivät
ole useimpien vapaakirkkojen tavoitteita
lainkaan.
–
Lähestymme asioita eri suunnasta. Ekumeenisessa
Neuvostossa yhteyden
agendan tulisi nousta myös
vapaakristillisten kirkkojen eetoksesta
ja seurakuntaelämää koskevasta
ajattelusta. Lisäksi vapaakristillisyyden
soisi olevan osa
sitä julkisuuskuvaa, jonka SEN
suomalaisesta kristillisyydestä antaa.
Mari
Pöntinen uskoo, että keskusteluprosessin ja
työryhmän myötä
vapaakirkot tulevat huomioiduksi aiempaa
paremmin myös tältä
osin.
–
Yhdenvertaisuus on yksi SENin kärkiasioita,
ja sen täytyy toimia myös
SENin sisällä. Pidän vapaakirkkojen
vahvuutena rukouselämää ja
hengellisen elämän korostamista.
Se täydentää kokonaiskuvaa
rukoilevasta yhdestä kirkosta.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...