Pelkästään digitaaliseen käyttöön tarkoitettu uusi suomalainen raamatunkäännös hakee kontaktipintaa älypuhelin- ja tablettikäyttäjiin.
Työnimellä DigiUT kulkeva käännös tehdään Uudesta testamentista, ja se tavoittelee erityisesti käyttäjäystävällisyyttä. Suomen Pipliaseuran koordinoimassa hankkeessa on pyritty huomioimaan muun muassa rikas nykysuomenkieli ja mobiililaitteille ominaiset lukutavat, kuten lyhytjännitteisyys.
Käännöksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2020.
Projektin yhtenä tavoitteena on saada Uusi testamentti lähemmäs noin 15–25-vuotiaiden ikäryhmää, jonka kielellinen kompetenssi on erilainen kuin vanhemmalla ikäpolvella.
– Käännösprosessin taustalla on tutkimustuloksia parikymppisten kielenkäytöstä ja kielellisestä lähtötasosta. He eivät esimerkiksi tunne hyvin maanviljelyssanastoa, koska se ei kuulu heidän elinpiiriinsä, hankkeen johtaja Terhi Huovari Pipliaseurasta kertoo.
Lukuongelmia uudelle sukupolvelle voi tuottaa esimerkiksi Jeesuksen kehotus olla laittamatta lamppua vakan alle.
– Ihmiset luulevat, että vakka on huonekalu, vaikka oikeasti vakka on se, mistä maanviljelijä heitti siemeniä pellolle. Muun muassa tällaisiin kohtiin tekstissä yritämme löytää ratkaisuja.
Esimerkkejä tuoreesta käännöstyylistä voi myös käydä ottamassa reilu vuosi sitten julkaistusta DigiMarkuksesta, joka oli Pipliaseuran vastaus reformaation merkkivuoteen ja jolle DigiUT-hanke on jatkoa.
DigiUT:n erikoisuutena on se, että sen kääntäjät pyrkivät edeltäjiään radikaalimmin tarkastelemaan myös niin sanottua traditionaalista eli hengelliseen kielenkäyttöön iskostunutta sanastoa, jotta myös se olisi relevanttia uudelle sukupolvelle.
Muun muassa synti- ja vanhurskaus-sana ovat mietityttäneet käännöskomiteaa.
– Sanoma pysyy samana. Emme ole muuttamassa asioiden merkityksiä, vaan tavoitteena on löytää nykykielestä valaisevia ratkaisuja asioiden esittämiselle, aivan kuten Mikael Agricola esimerkiksi teki oman aikansa kieliympäristössä, Huovari selittää.
Mitään ei kuitenkaan mennä muuttamaan pelkän muutoksen vuoksi.
– Arvioimme uskonnollisten käsitteiden ymmärrettävyyttä sekä traditiosta että nykykielestä käsin.
Pipliaseuran mukaan DigiUT ei myöskään ole korvaamassa aiempia käännöksiä, vaan tuo niiden rinnalle täydentävää näkökulmaa. Eksegeettien ja kieliasiantuntijoiden tekemää työtä kommentoi ohjausryhmä, jossa on edustajat kaikista eri kirkkokunnista.
DigiUT-hanke on herättänyt keskustelua koko Raamatun uudelleen kääntämisen tarpeesta. Kotimaa-lehden päätoimittaja Mari Teinilä hoputti pääkirjoituksessaan (9.8.) tällaisen käännösprojektin käynnistämisestä.
”Yleisesti ajatellaan kielen muuttuvan niin nopeasti, että Raamattu pitäisi kääntää uudestaan noin 30 vuoden välein. –– Jos Suomeen haluttaisiin uusi laajasti hyväksytty raamatunkäännös 2030-luvulla, sitä pitäisi pikkuhiljaa alkaa valmistella”, Teinilä kirjoitti.
Testaa mobiilikäännöstä:
Niina Tuovinen