”DigiUT” julkaistaan syksyllä 2020

Pelkästään digitaaliseen käyttöön tarkoitettu uusi suomalainen raa­matunkäännös hakee kontak­tipintaa älypuhelin- ja tabletti­käyttäjiin.

Työnimellä DigiUT kulkeva käännös tehdään Uudesta tes­tamentista, ja se tavoittelee eri­tyisesti käyttäjäystävällisyyttä. Suomen Pipliaseuran koordi­noimassa hankkeessa on pyrit­ty huomioimaan muun muassa rikas nykysuomenkieli ja mobii­lilaitteille ominaiset lukutavat, kuten lyhytjännitteisyys.

Käännöksen on tarkoitus val­mistua syksyllä 2020.

Tavoitteena nuorten kiinnostus

Projektin yhtenä tavoitteena on saada Uusi testamentti lähem­mäs noin 15–25-vuotiaiden ikä­ryhmää, jonka kielellinen kom­petenssi on erilainen kuin van­hemmalla ikäpolvella.

– Käännösprosessin taustalla on tutkimustuloksia parikymp­pisten kielenkäytöstä ja kielelli­sestä lähtötasosta. He eivät esi­merkiksi tunne hyvin maanvil­jelyssanastoa, koska se ei kuulu heidän elinpiiriinsä, hankkeen johtaja Terhi Huovari Pipli­aseurasta kertoo.

Lukuongelmia uudelle suku­polvelle voi tuottaa esimerkik­si Jeesuksen kehotus olla laitta­matta lamppua vakan alle.

– Ihmiset luulevat, että vak­ka on huonekalu, vaikka oikeas­ti vakka on se, mistä maanviljeli­jä heitti siemeniä pellolle. Muun muassa tällaisiin kohtiin tekstis­sä yritämme löytää ratkaisuja.

Esimerkkejä tuoreesta kään­nöstyylistä voi myös käydä otta­massa reilu vuosi sitten julkais­tusta DigiMarkuksesta, joka oli Pipliaseuran vastaus reformaa­tion merkkivuoteen ja jolle Di­giUT-hanke on jatkoa.

Merkitykset nykykielelle

DigiUT:n erikoisuutena on se, että sen kääntäjät pyrkivät edel­täjiään radikaalimmin tarkaste­lemaan myös niin sanottua tra­ditionaalista eli hengelliseen kielenkäyttöön iskostunutta sa­nastoa, jotta myös se olisi rele­vanttia uudelle sukupolvelle.

Muun muassa synti- ja van­hurskaus-sana ovat mietityttä­neet käännöskomiteaa.

– Sanoma pysyy samana. Emme ole muuttamassa asioi­den merkityksiä, vaan tavoittee­na on löytää nykykielestä valai­sevia ratkaisuja asioiden esit­tämiselle, aivan kuten Mikael Agricola esimerkiksi teki oman aikansa kieliympäristössä, Huo­vari selittää.

Mitään ei kuitenkaan mennä muuttamaan pelkän muutoksen vuoksi.

– Arvioimme uskonnollisten käsitteiden ymmärrettävyyttä sekä traditiosta että nykykieles­tä käsin.

Pipliaseuran mukaan DigiUT ei myöskään ole korvaamassa ai­empia käännöksiä, vaan tuo nii­den rinnalle täydentävää näkö­kulmaa. Eksegeettien ja kieli­asiantuntijoiden tekemää työtä kommentoi ohjausryhmä, jossa on edustajat kaikista eri kirkko­kunnista.

Koko Raamatusta uusi käännös?

DigiUT-hanke on herättänyt kes­kustelua koko Raamatun uudel­leen kääntämisen tarpeesta. Ko­timaa-lehden päätoimittaja Mari Teinilä hoputti pääkirjoitukses­saan (9.8.) tällaisen käännöspro­jektin käynnistämisestä.

”Yleisesti ajatellaan kielen muuttuvan niin nopeasti, että Raamattu pitäisi kääntää uudes­taan noin 30 vuoden välein. –– Jos Suomeen haluttaisiin uusi laajasti hyväksytty raamatun­käännös 2030-luvulla, sitä pitäi­si pikkuhiljaa alkaa valmistella”, Teinilä kirjoitti.

Testaa mobiilikäännöstä:

Niina Tuovinen