Daisy-erityiskoulussa saadaan Kenian parhaita arvosanoja
Suomalaislähettien perustama Daisy Special School eli Daisy-erityiskoulu sijaitsee Kenian lounaiskulmassa Kakamegassa, melko lähellä maan Ugandan ja Etiopian vastaisia rajoja.
Noin 250 oppilaan koulu sai vuoden lopulla hienoja uutisia: oppilas Victor Oduor Odhiambo sai Kenian parhaat arvosanat peruskoulun päättökokeissa.
Victor ei ole itse vammainen. Hän kuuluu opiskelijoihin, joiden perheet maksavat lapsensa opiskelun.
Daisy-erityiskoulun saama huomionosoitus on arvokas monella tavalla. Pelkästään se, että vammaiset pääsevät käymään koulua tuetusti on Afrikassa äärimmäisen harvinaista. Se, että samassa koulussa heidän kanssaan opiskelee Victorin kaltaisia vammattomia oppilaita, on vielä harvinaisempaa – ja vieläpä niin, että opiskelijoilla on mahdollisuuksia menestyä keskimääräistä paremmin.
Daisy-erityiskoulu onkin nyt saanut huomiota koko maassa. Vanhemmat ovat kiinnostuneita lähettämään lapsiaan kouluun opiskelemaan.
Osa oppilaista asuu kodeissaan perheidensä kanssa, osa koulun asuntolassa.
Haastava alku
Idea erityiskoulusta syntyi 1980-luvun alussa, kun Söderlundien perheeseen syntyi tytär Daisy (nyk. Daisy Kontsas). Daisyn toinen käsi on vioittunut jo kohdussa.
– Pertin ja minun silmät avautuivat näkemään vammaisten lasten tarpeet, äiti ja Daisy-erityiskoulun perustaja Heidi Söderlund kertoo.
Koulu on tullut Suomessakin tunnetuksi Daisy Centerinä. Perustamishanke oli tärkeä osa Söderlundien elämää 1980-luvulla. Koulu rakennettiin hankalalle rinnetontille. Pertti Söderlund ajoi Pariisi–Dakar-rallin varoja kerätäkseen. Muutamat suomalaiskuljettajat kuten Juha Kankkunen ja Ari Vatanen antoivat varoja rakennustöihin.
Keskusta alettiin rakentaa vuonna 1988, ja viimein vuonna 1995 se virallisesti avattiin.
Koulun nyt saama tunnustus lämmittää perustajien mieltä. Daisy Center ei aikanaan saanut suomalaisen yleisön varauksetonta tukea.
– Pitkäksi venyneet rakennusvuodet olivat kenties elämämme raskaimpia, Heidi Söderlund sanoo.
– Monta kertaa mietimme, että jätämme koko homman. Emme kuitenkaan uskaltaneet, sillä olimme kokeneet, että saimme tämän näyn Jumalalta.
Vammaisten ankeaa asemaa kehitysmaissa ei ymmärretty. Ilkeimmissä puheissa rakentajien epäiltiin pystyttävän monumenttia itselleen.
Daisy Center luovutettiin pian avaamisen jälkeen Kenian Full Gospel -kirkolle. Söderlundit muuttivat Ugandaan, missä he työskentelevät tällä hetkellä.
Koulua ja kuntoutusta
Elämä Daisy-koulussa on samanlaista kuin muissakin kouluissa.
– Koska suurin osa lapsista on vammaisia, koululla käy säännöllisesti fysioterapeutti, joka taukojen aikana tai koulupäivän jälkeen kuntouttaa lapsia, Heidi Söderlund kertoo. Koululla toimii myös pieni ryhmä, jossa opetetaan kädentaitoja kuten ompelua, puutöitä ja korujen valmistusta.
Erityisopettajien palkat maksaa Kenian valtio. Muun henkilökunnan, kuten keittäjien ja vartijoiden, palkat maksetaan koulumaksuista, jotka ovat matalia.
Asennemuutos tarpeen
Huippuoppilas Victorin koti on köyhä. Kahdeksanlapsinen perhe elää kahden huoneen asunnossa. Perheen isä ajaa vuokrayrittäjänä tuk-tuk-mopotaksia, äiti saa pieniä lisätuloja korjaamalla vaatteita. Perhe halusi lapsensa Daisy-kouluun, koska koululaisten ei tarvitse hankkia kenkiä.
Victorin suhtautuminen vammaisiin oli aluksi samanlaista kuin monilla muillakin kenialaisilla. Hän jopa karkasi koulusta, koska ei halunnut olla tekemisissä vammaisten kanssa.
Parin viikon kuluttua Victor palasi takaisin. Opettajat ohjasivat häntä. ”Sinä haaveilet, että voisit jonain päivänä olla neurokirurgi. On omaa tulevaisuutta ajatellen hyvä, jos voit ymmärtää vammaisia ihmisiä. Se tulee auttamaan sinua myös lääkärin tehtävissä.”
Victorin asenne muuttui. Hänestä tuli tunnollinen ja ahkera opiskelija. Victor myös auttaa jatkuvasti vammaisia opiskelijatovereitaan.
Vammaisten asema afrikkalaisessa yhteiskunnassa on yhä hyvin heikko. Koulutuksen avulla on silti voitu tehdä jotain heidän hyväkseen.
– Jokainen lapsi on Jumalan lahja, ei kirous, Heidi Söderlund sanoo.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...