Kansainvälinen yhteisö seuraa huolestuneena keskiafrikkalaisen Burundin tilannetta. Monet kehitysyhteistyöjärjestöt ovat vetäytyneet maasta. Burundi kuuluu Suomen ulkoministeriön Vältettävä kaikkea matkustamista -luokkaan, ja suomalaisia on kehotettu poistumaan maasta.
Burundin turvallisuustilanne on romahtanut, eikä edes pääkaupunki Bujumburan kaduilla ole turvallista. Keväällä 2015 eskaloituneen poliittisen tilanteen johdosta maan talous on romahtanut ja myös rikollisuus on karannut käsistä. Pakolaisvirtoja on alkanut kymmenen rauhallisen vuoden jälkeen suuntautua pois Burundista ympäröiviin maihin.
Maailman köyhimmät
Keskellä Afrikkaa sijaitsevaa Burundia lykästi 1960-luvulla siirtomaaajan päättyessä, ja burundilaiset saivat omakseen pinta-alaltaan pienen ja etnisesti suhteellisen ehyen maa-alueen. Toisin kuin monilla muilla Afrikan mailla, sillä oli kohtuulliset perusedellytykset kehittyä hyvinvoivaksi valtioksi.
Toisin kuitenkin kävi. Burundi kuuluu nyt maailman viiden köyhimmän valtion joukkoon.
– Burundi on unohdettu alue, maassa kahteen otteeseen humanitaarisen avun koordinaattorina ja kehitysyhteistyön neuvonantajana toiminut Juha Koski kuvailee.
Noin 80 prosenttia burundilaisista elää äärimmäisessä köyhyydessä. Maalla ei ole niin paljon luonnonvaroja, että se olisi koskaan kiinnostanut kansainvälisiä toimijoita.
Burundin koko historiaa leimaa sotaisuus ja epävarmuus. Ensimmäinen kansanmurhamainen selkkaus koettiin jo itsenäisyyden alkuvuosina 1970-luvulla, jolloin yli 200 000 burundilaista menetti henkensä.
Omistus kasautuu harvoille
1980-luvulla maassa koettiin seuraava sisällissota, jossa sodan uhreja kertyi satoja tuhansia. Vielä 1990-luvulla veriset selkkaukset jatkuivat, nyt YK:n pyrkiessä suitsimaan väkivaltaa – naapurimaa Ruandan vuoden 1994 kansanmurhasta viisastuneena.
Burundissa Ruandan tavoin sotivina osapuolina ovat olleet hutu- ja tutsiheimot, joista tutsit hallitsevat politiikassa ja elinkeinoelämässä vähemmistöasemasta huolimatta.
Sisällissotien jäljiltä Burundin bruttokansantuote on alhainen, väestönkasvu on epävakaata, ja resursseja on niukasti. Burundissa on jonkin verran kobolttia ja kuparia. Tärkeimpiin vientituotteisiin kuuluvat kahvi ja sokeri.
Burundin ongelmiin lukeutuvat maanomistukseen liittyvät kysymykset. Pieni varakas vähemmistö omistaa suuren osan maa-alasta samalla, kun köyhä enemmistö ei omista juuri mitään. Humanitäärisissä projekteissa on pyritty varmistamaan paluumuuttajille alkeellisen kodin lisäksi edes pieni maatilkku, joka takaisi elannon.
Ruandassa kuri ja järjestys
Rajan pohjoispuolella Ruandassa moni asia on Burundia paremmin.
– Ruandassa infrastruktuuri toimii. Muun muassa päätiet ovat paremmassa kunnossa kuin Suomessa, Juha Koski arvioi.
Ruanda on synkän 1990-luvun jälkeen onnistunut nousemaan Afrikan kehittyneimpien valtioiden joukkoon. Vuodesta 2000 hallinneen presidentti Paul Kagamen aikana se on uudistanut koulutusta ja hallintoa.
Ruanda teki historiallisen manööverin, kun se vaihtoi hallintokielensä ranskasta englantiin vuonna 2009. Samalla se pyrki ja pääsi osaksi brittiläistä kansainyhteisöä, vaikka sillä ei ole taustallaan vaihetta Ison-Britannian siirtomaana.
– Tällaiset muutokset ovat Ruandassa mahdollisia, koska hallinto on hyvin autoritäärinen.
Kurilla ja järjestyksellä on hintansa. Kansalaiset eivät uskalla ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin viranomaisten pelossa. Maan sanan- ja lehdistönvapaus on olematon.
Hengellisesti Ruanda ja Burundi ovat samankaltaisia. Helluntailaisia on katolilaistaustaisissa maissa kymmenisen prosenttia väestöstä. Itä-Afrikan alueen muut helluntaikirkkokunnat sulkivat ruandalaisen ADEPR-helluntaikirkon pois yhteydestään muutaman vuosi sitten. Kirkot ovat olleet huolissaan muun muassa politiikan näkymisestä ruandan helluntailaisten johtajavalinnoissa.
”Jumala on valinnut minut”
Burundin tämänhetkinen kriisi alkoi vuonna 2015, kun kaksi kautta ja kymmenen vuotta hallinnut ja perustuslain mukaan erovuoroinen presidentti Pierre Nkurunziza valitutti itsensä vielä kolmanneksi kaudeksi valtaan. Oppositio aloitti mielenosoitukset, joita on tukahdutettu väkivaltaisesti. Sisällissodan partaalla hoippuva valtio on menettämässä toimintakykynsä.
Presidentti Nkurunziza katsoo olevansa oikeutettu vielä kolmanteen kauteen presidenttinä. Lehtitietojen mukaan helluntai-karismaattiseen seurakuntaan kuuluva Nkurunziza uskoo, että Jumala on asettanut hänet johtamaan Burundia.
Myös presidentti Nkurunzizan vaimo on aktiivinen helluntaikristitty. Hän toimii seurakunnan pastorina pääkaupunki Bujumburassa.
Burundin tilanteen kehittyminen ei ole helppo kysymys afrikkalaisille helluntailaisille. He joutuvat yhä enemmän pohtimaan, kuinka paljon seurakunnat voivat toimia alustoina poliittisissa kysymyksissä, ja onko seurakuntien tehtävä tarkempi pesäero valtaapitäviin.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...