Ateismi heikentynyt – kristillinen usko ei vetoa nuoreen sukupolveen

Kirkon tutkimuskeskuksen tuore nelivuotistutkimus vahvisti kirkon näppituntumaa 1990- ja 2000-luvuilla syntyneiden nuorten aikuisten vieraantumisesta luterilaisesta kirkosta.

– Tätä on luonnehdittu epävarmuuden sukupolveksi, ja myös uskonnollinen epävarmuus nousee aineistosta silmille. Mutta on myös uudenlaista avoimuutta kristillisille opetuksille, tukija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta luonnehti Kirkko&Kaupunki-lehdessä (29.10.).

Ylen uutisessa (1.11.) Ketola totesi, että 1980-luvulla syntyneistä taas jopa vajaa kolmannes määritti identiteettinsä ”etsijöiksi, jotka omaavat liukuvan tai ’notkean’ uskonnollisen identiteetin”.

Alle kolmekymppisten nuorten aikuisten uskon sitoutuminen kristilliseen oppiin heikkenee: Jumalaan uskoi ”niin kuin kirkko opettaa” 13 prosenttia nuorista naisista ja 16 prosenttia nuorista miehistä.

Varsinainen ateismi sen sijaan on jopa vanhempaa vuosikymmensukupolvea vähäisempää: 30 prosenttia ilmoitti olevansa ateisteja, kun 1980-luvulla syntyneiden parissa ateismiprosentti on 34. Nykyisistä nuorista aikuisista 42 prosenttia myös uskoo, että ”on olemassa näkymättömiä maailmoja tai olentoja, jotka vaikuttavat meidän maailmaamme”.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki määritteli Kotimaa24.fi:ssä 28.10., että ”nuoret naiset etääntyvät kristillisestä perinteestä kaikkein selvimmin”.

Tutkimustulos toisaalta yllätti, toisaalta vahvisti vallitsevia käsityksiä kristillisissä piireissä.

– En syytä nuorempaa sukupolvea etsimisestä. Katson peiliin, kun en ole osannut jakaa Jeesusta tavalla, jonka he ymmärtäisivät, Saalem-seurakunnan johtava pastori Mika Yrjölä pohti sosiaalisessa mediassa.