Armeijakiistely ei kiinnosta nykynuoria - Kotitausta näkyy nuorten miesten valinnoissa
Helluntaiseurakuntien nuorten suhde maanpuolustukseen on keventynyt, ilmeisesti muun yhteiskunnallisen kehityksen myötä.
Tilannekuva muodostuu Ristin Voiton helluntaiseurakuntien nuorisopastoreille viime viikolla tehdyn kyselyn perusteella.
Nuorisopastoreilta kysyttiin muun muassa, minkälaisia näkökulmia nuorilla nykyisin on maanpuolustukseen ja kiinnostaako varusmiespalvelus myös tyttöjä. Myös nuorisopastoreiden omaa kantaa varusmiespalvelukseen kysyttiin.
"Nuorten pohdinta on monesti käytännöllistä."
– Nuorten pohdinta on monesti käytännöllistä. Mietitään, kuinka paljon aikaa haluaa asepalvelukseen tai siviilipalvelukseen käyttää, eräs vastaaja määritteli.
Asepalveluksen puolesta puhuu lyhentynyt palvelusaika. Lyhimmillään viisikuukautinen varusmiespalvelu ei esimerkiksi sotke opiskelujen aloitusta.
Nuorisotyöntekijöiden vastauksissa kuulsi trendi, jossa maanpuolustuskeskustelu saa yhä vähemmän dramaattisia sävyjä. Yhä useampi nuori mies on tehnyt asiassa ratkaisunsa omakohtaisena pohdintana, eikä prosessiin ole otettu mukaan seurakuntaa tai kaveripiirejä. Eettistäkin pohdintaa toki on, mutta se ei nouse usein keskustelunaiheeksi esimerkiksi nuortenilloissa.
– Osa olettaa sivarin olevan oikeampi vaihtoehto ja osa taas toisinpäin.
Nuorisotyössäkin vaikuttava Imatran helluntaiseurakunnan pastori Petri Melander kuvailee nuorten kanssa käymiään keskusteluja usein pikemminkin toteaviksi, ei niinkään aihetta puntaroiviksi.
– Pojat nykyisin lähinnä kertovat, minne ovat menossa ja milloin palvelus alkaa.
Imatralta ei Melanderin muistin mukaan ole viime vuosina lähdetty siviilipalvelukseen.
– Tähän saattaa vaikuttaa se, että olemme rajan lähellä. Meillä päin seurakunnissa myös on ihmisiä, jotka ovat töissä Rajavartiolaitoksella tai Puolustusvoimissa. Ehkä täälläpäin nuorille on luonnollista mennä armeijaan.
Eräs kyselyyn vastanneista nuorisopastoreista katsoi, että ”vanhempien suhtautuminen näkyy nuorten mielipiteissä”.
Myös toinen vastaaja katsoi kodissa omaksuttujen ajatusten näkyvän nuorten ratkaisujen taustalla.
– Lähtökohtaisesti sivarikodista lähdetään sivariin ja inttikodista inttiin, vastaaja kirjoitti.
Maanpuolustuskysymysten syvempi eettinen pohdinta oli yleisempää nykynuorten vanhempien nuoruudessa. Aiheesta taitettiin peistä säännöllisesti esimerkiksi Ristin Voiton Helluntainuori-liitteen keskustelupalstalla.
– Kyllä silloinkin oli vahvana se kanta, että jokainen saa itse valita, meneekö aseelliseen, aseettomaan tai siviilipalvelukseen, Petri Melander, 49, kertaa 1990-lukua.
Melanderin mukaan aseettomalla varusmiespalveluksella tai siviilipalveluksella oli vahvempi kannatus.
– Ja paljon nykyistä enemmän oli niitä, joiden mielestä kanta ei ollut oikeastaan edes valittavissa, vaan se ole luettavissa suoraan Raamatusta, Melander muistelee.
Monille Raamatun Älä tapa -käsky ja kehotus vihamiehen rakastamiseen ja toisen posken kääntämiseen muodostavat perusteet suhtautua pidättyvästi maanpuolustukseen.
Kyselyn vastauksissa eräs vastaajista totesi, että ”On selvä, että kaikissa tilanteissa nuoren ei välttämättä ole hyvä käydä varusmiespalvelusta”.
– Kuitenkin armeija on osa suomalaisten nuorten miesten kasvuprosessia ja myöhemmässä vaiheessa moni kokee itsensä ulkopuoliseksi vaikkapa miesten solussa, jos keskustelu ohjautuu armeijatarinoihin, eikä ole itse käynyt varusmiespalvelusta.
Erään vastaajan mukaan nuorten ”eettiset ja moraaliset pohdinnat monesti keskittyvät tappamiseen ja väkivaltaan, sekä toisaalta velvollisuuteen toimia ja toisaalta vapauteen kieltäytyä aseellisessa sotatilanteessa”. Osalla nuorista painottuu kanta, jossa kristittyjenkin on tarvittaessa velvollisuus ”edustaa esivaltaa, joka kantaa miekkaa”.
Petri Melanderin mielestä olisi suotavaa, että nuorisotyön piirissä keskusteltaisiin enemmän myös maanpuolustuksen kysymyksistä.
– Nuorelle tulisi tarjota eri tulokulmia pohtia asiaa. Ei niin, että tarjotaan jokin valmis malli.
Melander uskoo, että kysymys saattaa edelleen aiheuttaa nuorelle voimakkaita sisäisiä ristiriitoja.
– Esimerkiksi itse aikanaan aloin vasta jälkikäteen miettiä maanpuolustusasiaa enemmän. Syyllisyyttä tässä kysymyksessä tunnettiin varmasti suuntaan ja toiseen, eivätkä ihmiset aidosti olleet vapaita päätöksessään, Melander pohtii.
”Ammuin puukepillä ja huusin pum-pum”
Pastori Petri Melander palveli aseettomana varusmiehenä 1990-luvun alkupuolella Riihimäellä.
Tuolloin aseettomat miehet otettiin mukaan ampumaharjoituksiin, ja varusteeksi annettiin jotakin asetta markkeeraavaa kättä pidempää.
– Tähtäilin muiden mukana puukepin kanssa ja huusin pum-pum, Melander muistelee hymyillen.
Kepit ja harjanvarret ovat jääneet armeijan koulutusohjelmista sittemmin pois. Aseettomat sotamiehet ovat useimmiten lääkintä-, huolto- ja kuljetustehtävissä.
Aseettoman palveluksen suosio on hiipunut. Nykyisin sen valitsee alle 50 varusmiestä vuosittain. (AT)
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...