Aito kohtaaminen avaa koulujen ovet

Koulutyöntekijä voi tuoda oppitunneille arkirutiineista poikkeavaa sisältöä ja omaa asiantuntemustaan esimerkiksi arvokasvatuksen alueella. - Vahvat arvot pysäyttävät nuorison, puhuttelevat ja vaikuttavat, Leevi Ahopelto (takana vas.) kuvaa.
Koulutyöntekijä voi tuoda oppitunneille arkirutiineista poikkeavaa sisältöä ja omaa asiantuntemustaan esimerkiksi arvokasvatuksen alueella. - Vahvat arvot pysäyttävät nuorison, puhuttelevat ja vaikuttavat, Leevi Ahopelto (takana vas.) kuvaa.
Tänä syksynä Anniina Jakosella on edessä jännittävä koulun aloitus. Hän ei kuitenkaan istu pulpettiin vaan astuu oppilaiden eteen uutena helluntaiseurakuntien Koulupalvelun työntekijänä, jonka vastuualueena on Keski-Suomi.

Aiemmin lapsi- ja nuorisotyöntekijänä sekä lastenlehti Jeesin päätoimittajana toiminut Jakonen pitää lasten maailmassa liikkumista luontevana. Hän on käynyt kouluissa puhumassa muun muassa huumeiden vaaroista ja ammatinvalinnasta. Päätoimittajan ominaisuudessa hän on esitellyt lehdenteon vaiheita.

– En halua pelkästään luennoida, vaan pyrin toiminnallisuuteen. Koulutyön tulisi olla nykyaikaista, monipuolista ja innostavaa.

Kotien taustat huomioitava

Leevi Ahopelto edustaa Koulupalvelun konkariosastoa, sillä kolmaskymmenes vuosi alalla on alkamassa. Viime keväänä toiminnanjohtajaksi siirtynyt mies ei aio vetäytyä toimistoon, sillä hän haluaa säilyttää tuntuman lasten ja nuorten todellisuuteen.

Ahopellon mukaan koulutyö on muuttunut hänen uransa aikana ammatillisemmaksi, ja seurakunnat nähdään nykyään koulun kasvatustehtävän tukijoina. Suuri muutos on tapahtunut myös oppilaiden vanhempien roolissa. Koulun johdon on otettava yhä paremmin huomioon kotien moninaiset taustat.

Toisin kuin yleisesti luullaan, julistaminen ja uskonnon harjoittaminen eivät ole kouluissa yksiselitteisesti kiellettyjä. Ne ovat kuitenkin kouluvierailulla mahdollisia vain, jos niistä on sovittu etukäteen koulun ja vanhempien kanssa.

Ahopelto ei allekirjoita väitettä, että työ olisi varsinaisesti vaikeutunut.

– Koulutyö on suhdetyötä, ja suhteilla mennään kerran taivaaseenkin. Muistan vuosien takaa rehtorin, joka itse oli ateisti mutta totesi, että aidoille ihmisille on aina tilaa koulussa. Onkin syytä katsoa peiliin ja kysyä, löytyykö itsestä aitoutta.

Toisinaan ikävän kohtaamisen muisto sulkee koulujen ovet seurakuntien edustajilta jopa vuosikymmeniksi. Luottamus pitää tällöin rakentaa uudestaan, ja Ahopelto kertookin joutuneensa pyytämään anteeksi toisten puolesta.

– On helppoa syyttää koulua siitä, että siellä on valtava vastustus uskonasioita kohtaan, mutta kristillisen kentän virheet menevät valitettavasti meidän kaikkien piikkiin.

Vaihtelua ja asiantuntemusta

Kouluihin ei mennä seurakuntien vaan koulujen ehdoilla, ja vierailujen on tuettava oppimistavoitteita. Koulutyöntekijöiden onkin ammennettava aiheensa opetussuunnitelmasta.

Ahopellon mukaan arvot ovat tulleet yhä keskeisemmäksi osaksi vierailujen sisältöä.

– Jos vaikkapa esittelen helluntailiikettä, kerron meidän arvoistamme. Samalla tulee vahvasti esiin Raamatun ihmiskäsitys.

Anniina Jakosen syksyn ohjelma ei ole vielä selvillä, mutta mahdollisia teemoja ovat kansainvälisyys, lukutaito ja nälänhätä. Hän hyödyntää mielellään nykytekniikan mahdollisuuksia kuten älypuhelimia ja sosiaalista mediaa.

Kouluvierailut tuovat vaihtelua opetukseen, minkä lisäksi vierailijalla voi olla asiantuntemusta, jota opettajalla ei ole. Kun seurakunnan edustaja kertoo yhteisöstään, aihe tulee oppikirjan tekstiä elävämmäksi.

– Omakohtaisten kokemusten kertominen on sallittua, kunhan se on luontevaa eikä esimerkiksi uskoontulokertomusta liitetä väkisin aiheeseen kuin aiheeseen, Jakonen arvioi.

Hedelmällisimmillään helluntailainen koulutyö on yhteistyötä Koulupalvelun ja paikallisten seurakuntien välillä. Ahopelto kannustaa seurakuntia hyödyntämään Koulupalvelun asiantuntemusta.

– Koulutyöntekijä toimii ajan hermolla, hänellä on tietoa ja häneen luotetaan. Näen riskejä siinä, jos ajatellaan, että kuka vain voi mennä kouluihin.

Jakonen toivoo saavansa vierailuilleen mukaan paikallisten seurakuntien edustajia. Seurakunnat voisivat myös käyttää koulutyöntekijän luoman nosteen hyväksi järjestämällä esimerkiksi lastentapahtuman samoihin aikoihin.

– Oleellisinta on rukoustuki. Ei tällaista työtä pysty yksin tekemään, hän lisää.


Säde Loponen


34/2016Sateet

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja