Sunnuntai 2. lokakuuta.
Nimipäivää viettää Valio

Aikamedia: Vanhat kirjat ja Prisma-musiikin levyt uudelleenjulkaistaan verkossa "kattavasti" - digiprojekti muodostumassa suurhankkeeksi

Nina Kakriainen lukee äänikirjoja kodin kirjastohuoneessa. - Joitakin vaikeampia lauseita täytyy ottaa useita ottoja, ennen kuin lopputulokseen voi olla tyytyväinen, Kakriainen sanoo. (Anssi Tiittanen)
Nina Kakriainen lukee äänikirjoja kodin kirjastohuoneessa. - Joitakin vaikeampia lauseita täytyy ottaa useita ottoja, ennen kuin lopputulokseen voi olla tyytyväinen, Kakriainen sanoo. (Anssi Tiittanen)

Anssi Tiittanen 

Lukija Nina Kakriaisen toiveiden työlistalla on Jan Karonin Ovet auki pappilaan -kirjasarja sekä romaaneja, kuten George MacDonaldin Kalastaja ja kartanon neito sekä Markiisin salaisuus.  

– Näissä sekä tarina että evankeliumi ovat vahvasti läsnä. Muutenkin rakastan kristillistä kertomakirjallisuutta, Nina Kakriainen kertoo. 

Molemmat kirjasarjat ovat vuosikymmenten takaa, eikä niitä enää saa painettuna juuri muualta kuin kuolinpesistä kyselemällä. 

Kakriainen lukee tällä hetkellä äänikirjaksi Pirjo Raunion Saa hengittää! -kirjaa (Aikamedia 2022).  

 

Kustannusyhtiö Aikamedia on käynnistänyt merkittävän digihankkeen, jossa uutuuksien lisäksi kustannusliikkeen vuosikymmenten aikainen kirja- ja äänitemassa halutaan saattaa jälleen lukijoiden ja kuuntelijoiden käyttöön. 

Nykyinen verkkoon keskittyvä julkaisutoiminta on vahvistanut kehitystä, jossa kirja tai levy käytännössä ”lakkaa olemasta”, jos sitä ei ole saatavissa digitaalisesti e-kirjana tai suoratoistona. 

– Vuosikymmenten saatossa olemme julkaisseet noin 1 500 kirjaa. Tarkoitus on julkaista ne e-kirjoina kattavasti, Aikamedian toimitusjohtaja Olavi Kumpulainen kertoo. 

Vielä ei Kumpulaisen mukaan voida arvioida, mitä kattavuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan. 

– Työtä on valtavasti. Vanhat kirjat täytyy skannata ja luoda niistä digitaaliset tiedostot, Kumpulainen kuvailee.

 

 

       Kasetti on kasetti, ei siitä cd-laatuista saa millään.

 

Kirjojen skannaaminen on hitaampaa kuin musiikin saattaminen digitaaliseen muotoon, joka niin ikään on ollut Aikamedian työlistalla kesästä alkaen. 

Toimitalon pommisuojassa Keuruulla on varastoituna kolmisensataa cd-levyä, noin kaksisataa kasettia ja myös satoja kelanauhoja. 

– Lp-levyjä ei arkistossa juuri ole. Ilmeisesti joskus on ajateltu, että kelanauhalla levy säilyy laadukkaampana, musiikin digiprojektissa työskentelevä äänitarkkailija Juha Juurikkamäki kertoo. 

Prisma-musiikin vanhojen levyjen digiurakka on aloitettu helpoimmasta päästä, eli tällä hetkellä uuteen julkaisukuntoon saatetaan cd-levyjä, joista kappaleet ovat suoraan poimittavissa talteen musiikkitiedostoina. 

C-kasettien tallenteet soitetaan ”tietokoneen läpi” ja kappaleita remasteroidaan. 

– Poistetaan kohinoita ja rahinoita sen, minkä pystyy. Kasetti on silti kasetti, ei siitä cd-laatuista saa millään, Juurikkamäki kuvailee. 

Monet varaston vuosikymmeniä vanhat kasetit saattavat olla viimeisiä olemassa olevia kappaleita kyseisestä äänitteestä. Oma tärkeä lukunsa digiprojektissa on teoskohtaisten tietojen kerääminen, joka tehdään levyjen ja kasettien kansista pitkälti käsityönä. 

 

Digihankkeeseen liittyy uusi julkaisualusta, joka on tarkoitus julkistaa tämän vuoden puolella. Alustalle halutaan Aikamedian tuotannon, kuten Ristin Voiton lisäksi kattavasti helluntaiseurakuntien ja yhteisten valtakunnallisten yhteisöjen tuottamaa tiedote- ja uutismateriaalia. 

– Tällä hetkellä etsimme esimerkiksi blogisteja. Uusi alusta tarjoaa hyvän paikan ja näkyvyyden omille teksteille, Olavi Kumpulainen sanoo. 

– Hankkeeseen tarvittaisiin myös esimerkiksi vapaaehtoisia lukijoita vanhemmille kirjoille. 

Aikamediassa testataan paraikaa myös koneellista ihmisääntä, jota käyttävät tällä hetkellä suurimmat päivälehdet uutisten saattamiseksi kuunneltavaan muotoon. 

– Mielestäni nykyaikainen konelukija on jo hyvin lähellä aitoa lukijaa. Sen avulla voidaan saattaa äänikirjoiksi ainakin joitakin kirjojamme, Kumpulainen arvioi. 

 

 

”Lukeminen vaatii rauhaa ja sisäistämistä” 

Ennen päivän lukuäänitystä Nina Kakriainen avaa hieman ääntään ja lukee vielä läpi itsekseen tulevan kappaleen palauttaen mieleen, miten tarina etenee. 

– Ennen äänitystä en juo mitään makeaa juotavaa, jolla on tapana jämähtää kurkkuun, Kakriainen kuvailee. 

Vanhempainvapaalla oleva Kakriainen lukee kirjoja kotonaan, jossa äänityksille on saatu varattua oma huone. 

– Joskus tuntuu, että juuri kun pitäisi äänittää, kaikki naapurit alkavat samanaikaisesti leikata nurmikkoa tai kaivinkoneet alkavat kolista lähistöllä, Kakriainen nauraa.

 

 

      Näyteltyä lukijapersoonaa olisi hyvin vaikeaa pitää yllä.

 

Äänikirjojen lukijaksi pastorina työskennellyt Kakriainen päätyi hakeutumaan saamansa palautteen perusteella. Aivan ensimmäinen oma äänikirjakokemus ajoittui lapsuuteen, 1970-luvulla julkaistuun Uskollisia ystäviä -kirjasarjaan (Kirjatoimi), jonka kasetit hän osasi jo pienenä sanasta sanaan ulkoa. 

– Kääntelin sivuja ja olin lukevinani vieraille kirjaa ääneen, mutta olin siis oppinut äänikirjan ulkoa. 

Kakriainen kuuntelee nykyisinkin äänikirjoja, ja hyvällä lukijalla on kirjakokemuksessa suuri merkitys. 

– Kirja täytyy lukea omana itsenään. Näyteltyä lukijapersoonaa olisi hyvin vaikeaa pitää yllä. 

Kakriainen lukee kirjan tekstiä kotistudiossa maksimissaan noin kahden tunnin ajan päivässä. 

– Ääni alkaa väsyä ja se kyllä kuuluu. 

Aikamedian äänikirjojen lukijoina toimivat Nina Kakriaisen lisäksi muun muassa Johanna Boedecker, Kati Kaaresoja, Paavo Rauskanen, Anniina Rogers ja Timo Tikka. (AT)      



UUTISET