Aikamedia julkaisee koneluettuja kirjoja – haaveena noin 20 ääniteosta vuodessa 

Herätyskristillisten kirjojen valikoima näkövammaisille on ollut pitkään niukka. Digitalisaatio toi aikanaan nopeasti uutta tekniikkaa ja uusia jakelukanavia, joihin pienten toimijoiden, kuten kristillisten kustantamoiden, ei ole ollut helppoa päästä mukaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen saavutettavan kirjallisuuden asiantuntija, Celia-kirjasto, ei ole kovin hanakasti ottanut tarjontaansa herätyskristillistä kirjallisuutta.

– Erityisesti opetuskirjoja kaivataan kipeästi. Sellaisia tavallista kristittyä kiinnostavia eikä niinkään korkeakirkollisia, kertoo Näkövammaisten liitossa ATK-suunnittelijana työskentelevä Heikki Ekola.

Nyt Aikamedia Oy ja Hyvä Sanoma ry ovat tuomassa saataville myös koneluettuja kristillisiä kirjoja Ristin Voitto- ja Hyvä Sanoma -lehtien ääniversioiden rinnalle.

– Aikamediasta lähtee jatkossa automaattisesti kirjan painotiedosto noin kymmenen hengen tiimille, joka työstää tiedostosta koneäänellä luettavan version, kertoo Hyvä Sanoma ry:n toiminnanjohtaja Janne Lahti.

Suomessa on noin 50 000 näkövammaista ihmistä, joilla olisi oikeus ilmaisiin äänilehtiin ja -kirjoihin. Näkövammaisten liiton Tiedonsaantipalvelun käyttäjiä on heistä noin 18 000.

Moni näkövammainen on mieltynyt lukemaan kirjansa koneäänen avulla. Valitettavasti suomalaista koneääntä ei ole enää viime vuosina kehitetty.

– Uudet hienot äänet tulevat ulkomailta, mutta eiväthän ne osaa lukea suomenkielistä tekstiä oikein. Konepuheen ongelmista huolimatta monet näkövammaiset pitävät koneäänellä lukemisesta sen ilmeettömyyden ja puolueettomuuden vuoksi, Heikki Ekola kertoo.

Eri tavoin saavutettaviksi käsitellyt kirjat on syytä erottaa kaupallisista äänikirjoista, joiden tuotantoa Aikamediassa myös aloitellaan. Näkövammaisten liiton Tiedonsaantipalvelusta näkövammainen saa materiaalit käyttöönsä ilmaiseksi.

Ensimmäinen koneluettuna ilmestyvä Aikamedian kirja on Paavo Rauskasen kirjoittama Evankelistakoti elää!. Evankelistakodilla Vilppulassa on pitkään pidetty näkövammaisten leirejä, ja se on monelle koneluettuja kirjoja lukevalle tuttu paikka.

Heikki Ekola kertoo, että kaikenlaista kirjallisuutta tarvitaan näkövammaisille äänikirjoina. Miellyttävimpiä seurata ovat selkeät ja johdonmukaisesti etenevät tekstit.

– Tajunnanvirtaa olevat tekstit taas ovat raskaita kuunnella.

Koneäänellä luetut kirjat ilmestyvät kolmessa eri muodossa, joista käyttäjä valitsee itselleen tai tilanteeseensa parhaiten sopivan, Heikki Ekola kertoo.

Vapaaehtoisvoimin työstetystä tekstitiedostosta saadaan kolme eri versiota automaattisesti.

– Erillisellä Luetus-tietokoneohjelmalla luettu versio, äänikirjan kuuntelulaitteella luettava versio sekä koneäänen lukema CD-versio, Ekola luettelee.

Helluntaiherätyksen äänikirjaprojektissa työnantajansa yhteyshenkilönä toimiva Ekola kertoo, että koneluettujen kirjojen CD-versiot julkaistaan myös samalla CD-levyllä kuin Ristin Voitto- ja Hyvä Sanoma -lehdet.

Hyvä Sanoma ry:n näkövammaistyöryhmässä haaveillaan, että jossain vaiheessa voitaisiin julkaista vuosittain noin kaksikymmentä Aikamedian kirjaa koneäänellä luettavassa muodossa.

Lisääntyvä tuotanto kaipaa hieman lisää resursseja.

– Ei ole huono, jos löytäisimme muokkaustiimiin vielä lisää jäseniä. Työhön ei tarvita kuin tekstinkäsittelytaitoa, Heikki Ekola kertoo.

Anna Vuorinen

Nettijumalanpalveluksia tulkataan viittomakielelle

Kuulorajoitteisia palvelevien viittomakielen tulkkien työtä on voinut seurata korona-aikana julkisuudessa aiempaa useammin, sillä harva se viikko valtionhallinnolla on ollut kansalaisille jotakin tärkeää kerrottavaa.

Muun muassa Turun helluntaiseurakunnassa on ollut jo ennen koronaa myös nettilähetyksissä tulkkaus viittomakielelle. Tulkkaus on lakisääteinen palvelu, jonka kuulovammaiset voivat tilata Kelan tulkkauskeskuksesta.

Käytännössä tulkkaus on järjestetty niin, että viittomakielinen tilaa seurakunnan tilaisuuteen kaksi tulkkia.

– Silloin kun voitiin vielä kokoontua, viittomakielen tulkit tulkkasivat paikalla oleville ja yksi kamera kuvasi tulkkausta nettiin, pieneen ruutuun lähetyksen alakulmassa, Turun helluntaiseurakunnan johtaja Pekka Havupalo tarkentaa.

Etäajan alettua Turussa koettiin, että jumalanpalvelukset halutaan edelleen pitää myös viittomakielisille saavutettavina. Tulkkeja on ollut siksi mukana myös striimaustilanteessa, vaihtelevasti tarpeen mukaan.

Täysin nettitoimintaan siirryttyä lähetysjärjestelyihin tehtiin Turussa pieniä käytännön parannuksia.

– Tulkit toivoivat, että voisivat tulkata seisaaltaan, jolloin tulkkaus näkyy palkissa ruudun oikeassa laidassa. Samalla tulkin taustalle lisättiin musta kangas, Pekka Havupalo kertoo.