Maanantai 21. tammikuuta.
Nimipäivää viettää Aune, Oona
Julkaistu 11.1.2019 13:48

Uskonto syynä viharikoksiin

Kuva: Shutterstock

Vuoden 2017 viharikosilmoituk­sista noin viidesosa liittyi uskon­toon tai vakaumukseen. Näin to­detaan poliisiammattikorkea­koulun viharikosraportissa, joka julkaistiin loppuvuodesta.

 

Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi lähes 60 prosentil­la edellisvuoteen verrattuna. Po­liisi kirjasi tällaisia viharikoksia kaikkiaan 235 kappaletta, niistä 63 prosentissa teko kohdistui is­laminuskoon, 19 prosentissa kris­tinuskoon tai kristittyihin.

 

Kristinuskoon kohdistuneet epäillyt viharikokset olivat pää­asiassa yksisuuntaisia pahoinpi­telyitä sekä sanallisia loukkauk­sia, uhkauksia ja häirintää.

 

Yleisimpiä viharikoksia olivat vuonna 2017 sanalliset uhkaukset, loukkaukset ja häirinnät.

 

Viharikoksella tarkoitetaan sel­laista rikosta, jonka taustalla vai­kuttavat tekijän ennakkoluulot tai vihamielisyys esimerkiksi uhrin etnistä taustaa tai uskontoa koh­taan. Vuonna 2017 tehtiin vihari­kosilmoituksia myös esimerkiksi vammaisuuteen liittyen.

 

 

Osa viharikoksista jää pimentoon

Kaikkiaan poliisin tietoon tulleet viharikokset lisääntyivät vuonna 2017 kahdeksalla prosentilla. Se, että viharikosepäilyjen määrä kas­voi, selittyy osin sillä, että polii­si käyttää entistä enemmän aikaa netin viharikollisuuden tutkin­taan. Vihaisen nettikirjoittelun li­sääntymisen vuoksi poliisi esimer­kiksi perusti vuonna 2017 erillisen netin vihapuheiden torjuntaan keskittyvän poliisiryhmän.

 

Myös herkkyys ilmoittaa rikok­sista saattaa kasvaa yhteiskunnal­lisen keskustelun seurauksena. ”Ihmiset ovat tietoisempia oikeuk­sistaan, viharikoksista käsitteenä ja myös näin ollen ilmoittavat viha­rikoksista entistä yleisemmin polii­sille”, raportissa todetaan.

 

Suurin osa viharikollisuudesta ei kaikesta huolimatta päädy po­liisin tietoon. Oikeusministeriön vuonna 2016 julkaiseman selvityk­sen mukaan 21 prosenttia häirin­tää tai vihapuhetta vuoden aikana kokeneista ilmoitti siitä jollekin ta­holle. Ilmoittamatta jättämiseen voivat vaikuttaa viharikoksen uh­rin häpeä, epätietoisuus omista oi­keuksista tai epäluottamus poliisia kohtaan.

 

Poliisi on tilastoinut viharikok­sia pariltakymmeneltä vuodelta. Tuona aikana korkein piikki sijoit­tui vuoteen 2015, jolloin poliisille tehtiin viharikosilmoituksia 1 250. Tämä oli peräti 53 prosenttia enem­män kuin vuotta aiemmin.

 

 

Inkeri Tuikka



Jaa
”Ruotsissa tarvitaan suomalaisia lähetyssaarnaajia”
Estradilla uskoa puolustamassa
Inarin laululintu
Muutoksen keskellä johdatus konkretisoitui
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!