Keskiviikko 22. tammikuuta.
Nimipäivää viettää Visa
Julkaistu 19.12.2019 10:41

”Todisteet vahvistavat käsitystä, että Jeesus eli maan päällä”

Seimen reliikki palasi Betlehemiin

Useamman kirkkokunnan hallitseman Syntymäkirkon vanhimmat osat on rakennettu jo 300-luvulla luolan päälle, jota pidetään Jeesuksen syntymäpaikkana Betlehemissä. Iso joulukuusi seisoo kirkon edustalla Seimen aukiolla. Kuva: Heikki Kangas

Vatikaani lahjoitti aidoksi väitetyn Jeesuksen seimen palasen alku­peräissijoilleen.

Israelissa ja Betlehemissä tutkailtiin pari viikkoa sitten kiintoisaa reliikkiä eli pyhäinjäännöstä, kun Vatikaani lahjoitti Betlehemin jouluun aidoksi väitetyn palan Jeesuksen seimeä. Peukalon­pään kokoisen puupalan sai haltuunsa 600-luvulla muslimivalloitusten aikaan paavi Theodore I.

 

Oletettu seimenpala oli ensin nähtävissä pari päivää Jerusalemissa roomalaiskatolisessa Notre Damen luostarissa, josta se siirrettiin palestiinalaishallinnon Betlehemiin. Siellä reliikki sijoitettiin Pyhän Katariinan kirkkoon, joka on Syntymäkirkon yhteydessä. 

 

Vietiin keskiajalla

Israelilainen kristinuskon asiantuntija Jisca Harani selosti me­dialle, miten monet pyhäin­jäännökset vietiin Pyhästä maasta keskiajalla Eurooppaan, kun Rooma ja muut kaupungit korvasivat Pyhän maan kristillisen elämän ja pyhiinvaelluksen keskuksina.

 

– Vaikka kristillisyydessä Jeesukseen liittyvät fyysiset todisteet eivät ole sanoman keskiössä, ne vahvistavat uskonnon käsitystä, että Jeesus eli maan päällä, Harani tähdensi.

Vatikaani lähetti seimen palan vastauksena palestiinalaishallinnon pyyntöön.

 

– Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas pyysi paavi Franciscukselta lainaan koko puuseimeä. Sen sijaan paavi päätti lähettää pienen palasen seimestä pysyvästi Betlehemiin, katolisen fransiskaanijärjestön Pyhän maan edustaja ja tiedottaja Francesco Patton kertoi Times of Israel -verkkojulkaisussa.

 

Reliikki otettiin Betlehemissä vastaan iloiten ja juhlavasti, sillä palestiinalaishallinto näki tapahtuman myös poliittisena tuen­ilmaisuna kirkkovaltio Vatikaanilta.

 

Pyhäinjäännöksiin liittyi taikauskoa

Kristinuskossa pyhiinvaellukset ja pyhien palvonta alkoivat pian Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. Traditioon liittyi paljon pakanallisia vaikutteita. Monien matkaajien tärkeä motiivi onkin etsiä uskontonsa syntyjuurilta parantumista sairauteen tai saada suurta voimaa arkiseen elämään.

 

Vanhan ajan pyhiinvaellukseen liittyi usein ajatus, että mitä vaivalloisempi retki, sitä suurempi on teho. Pyhiinvaellukset suuntautuivat paitsi Jeesuksen elämän tärkeisiin kohteisiin myös tunnettujen marttyyrien haudoille, jonne rakennettiin pyhäköitä.

 

Vanhalla ajalla rivikristityille opetettiin, että pyhinä pidetyt ihmiset puhuvat heidän puolestaan viimeisellä tuomiolla ja takaavat ruumiin ylösnousemuksen. Usko pyhäinjäännösten taika­voimiin juurtui syvään, vaikka varhaiset kirkkoisät siitä varoittivatkin. Toisaalta niin katolisessa kuin ortodoksi­kirkossa on elänyt vuosi­sadasta toiseen vahvana Jeesuksen äidin, Marian, palvonta. Varhaisina aikoina, kun kristityt tekivät
rukousretkiä marttyyrien haudoille, tarinat ihmeparanemisista ja muista kokemuksista levisivät.

 

Konstantinus vaikutti Israelin kohteisiin

Koska pyhiinvaellukset Lähi-itään olivat vaarallisia ja hankalia, rinnalle syntyi muita kohteita. Rooman hautausmaista ja maanalaisista katakombeista tuli tärkeitä. Roomalaiset oppivat rahastamaan näillä pyhillä retkillä. Roomasta pyhiinvaellusmatkailu levisi muualle Eurooppaan.

 

Keskiajalla muotoutui muun muassa tärkeä vaellusreitti Länsi-Espanjan Santiago de Compostelaan, jota väitetään apostoli Jaakob vanhemman hauta­paikaksi. Katolisen kirkon opetus vahvisti kansan uskoa pelastuksen ansaitsemiseen: mitä useammassa paikassa pyhiinvaeltaja vierailisi, sitä varmemmaksi kävisi hänen sielunsa autuus. Nämä uskomukset johtivat ihmisiä harhaan Jeesuksen pelastustyön ansaitsemattomasta armosta.

 

Arvokkaimmat reliikit vietiin Eurooppaan Jerusalemista ja muualta Pyhältä maalta, jossa pyhien paikkojen rakentaminen alkoi 300-luvun alussa keisari Konstantinuksen tunnustettua kristinuskon puoliviralliseksi valtionuskonnoksi. Keisari rakennutti Jerusalemiin muun muassa pyhäkön Jeesuksen toden­näköisen hautapaikan päälle. Tämä 1100-luvun ristiretkeläiskaudelta perua oleva Pyhän haudan kirkko on kristityn maailman tärkeimpiä vierailukohteita.

 

Keskiajan pyhiinvaelluksiin rinnastettava turismi maitse ja meritse nykyiseen Israeliin kasvoi tasaisesti koko 1900-luvun. 1960-luvulla lentokoneet siirsivät alueen massaturismin aikakauteen.

 

 

Heikki Kangas



Jaa
Kirkko maallistuvassa maailmassa
Intialaiset kiittävät lähetyssaarnaajia
”Kulttuurierot tuovat  tuplasti ongelmia ja hyvää”
Sairaalapappi on läsnä ilon ja kaipauksen hetkellä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!