Perjantai 14. joulukuuta.
Nimipäivää viettää Jouko, Ove
Julkaistu 1.12.2018 10:53
Kiinnostus saamen kieliä kohtaan lisääntynyt seurakunnissa

Sana havainnollistuu tutuilla termeillä

Saamenpuku on tuttu näky jumalanpalveluksissa Pohjois-Norjassa. Kuva: Marie Åshild Kemi

Kun etelästä tuleva autoilija saapuu Inarin Saariselälle, hän kohtaa uuden maisematyypin: laajan tunturiylängön. Matkan jatkuessa samanlaista lähes puutonta paljakkaa näkee  Utsjoki- ja Tenojokilaaksossa sekä Näätämön kautta Norjaan menevän tien varressa. Ylängölle ei tarvitse nousta kauas, kun jokilaaksojen talot näyttävät kuin tulitikkuaskeilta.

 

”Miten jonkun mieli kestää asua näin karussa ympäristössä?” matkailija hämmästelee.

 

Jotenkin se onnistuu. Ollaan saamelaisalueella, ja nyt tälle tunturien kansalle on valmistunut nykyajan kielelliset vaatimukset täyttävä raamatunkäännös.

 

Uusi pohjoissaamenkielinen Raamattu ilmestyy Suomen Pipliaseuran Raamattu.fi-palvelussa ja Piplia-sovelluksessa helmikuussa. Paperisena teos saadaan painosta myöhemmin ensi vuonna. Lähes valmiiseen tekstiin voi tutustua jo nyt Pipliaseuran sivuilla.

 

Käännösprojektin ensimmäisessä vaiheessa ilmestyi Uusi testamentti vuonna 1998. Vanhan testamentin osalta lukijan on kuitenkin tähän asti täytynyt tyytyä Norjassa vuonna 1895 julkaistuun käännökseen. Se on tähän mennessä ainoa millään saamen kielellä julkaistu koko Raamattu ja kielellisesti auttamattomasti vanhentunut.

 

Uutta käännöstä onkin jo odotettu.

 

– Tämä on ollut upea hanke, joka palvelee alueen kaikkia seurakuntia. Se helpottaa monella tavalla saamelaisalueen hengellistä työtä, Utsjoella asuva seurakuntaaktiivi Suvi Järvensivu iloitsee.

 

Norjalaiseen Kaarasjoen helluntaiseurakuntaan kuuluva Järvensivu on isänsä puolelta saamelainen, ja pohjoissaame oli hänen lapsuudenkotinsa toinen kotikieli. Tähän asti Järvensivu on lukenut Raamattua suomeksi, kuten moni muukin. Käyttökelpoisen käännöksen puuttuessa useimmat saamelaisuskovat ovat lukeneet Sanaa kotimaansa enemmistökielellä.

 

– Tähän asiaan uusi käännös varmasti tuo muutoksen, Järvensivu uskoo.

 

 

 

Kotasanastosta ilmaisuvoimaa

Pohjoissaame on yhdeksästä nykyään puhuttavasta saamen kielestä eniten käytetty. Sitä puhuu eri maissa yhteensä arviolta 20 000–30 000 ihmistä.

 

Suomen, Norjan ja Ruotsin Pipliaseurojen yhdessä toteuttaman käännöshankkeen tavoitteena oli luoda Raamattu, joka olisi yhtä helppolukuinen niin norjalaiselle, ruotsalaiselle kuin suomalaisellekin pohjoissaamen puhujalle.

 

Samalla käännöksessä on hyödynnetty saamelaiskulttuuriin ja alueen luontoon liittyvää sanastoa. Esimerkiksi juutalaiseen temppelikulttiin liittyvä termi ”kaikkein pyhin” on käännetty ilmaisulla basimus boaššu, jossa boaššu tarkoittaa kodan perällä olevaa pyhää aluetta, posiota. Sanalla kota, goahti, puolestaan kuvataan esimerkiksi Israelin  erämaavaelluksen aikana käyttämiä asumuksia.

 

Tavoitteena on ollut tekstin ymmärrettävyys, toteaa käännöksen johtavana kielitieteilijänä toiminut eläkkeellä oleva saamen kielen yliopistonlehtori Tuomas Magga.

 

– Emme tietenkään ole yrittäneet tehdä Raamatusta sisällöllisesti saamelaista, mutta silloin, kun se on ollut mahdollista, olemme käyttäneet tällaisia luontevia termejä.

 

– Tässä seurasimme vuoden 1895 käännöksen ratkaisuja: monia saamelaiskulttuurista tuttuja sanoja käytettiin myös siinä, Oulun helluntaiseurakuntaan kuuluva Magga kertoo.

 

Palautteesta päätellen Magga työtovereineen on onnistunut. Pipliaseuran tiedotteessa käännöksen arviointiryhmän jäsen Helga West sanoo liikuttuneensa uuden käännöksen äärellä.

 

– En ollut varautunut siihen tunnereaktioon, joka minut yllätti, kun aloin lukea luomiskertomuksia omalla äidinkielelläni. –– Ymmärsin monet raamatunkohdat aivan uudessa valossa, West toteaa.

 

 

Kokouskielenä eniten Norjassa

Tällä hetkellä saamelaisalueen luterilaisissa jumalanpalveluksissa Raamatun tekstikappaleet ja jotkin muut osiot luetaan tyypillisesti sekä saameksi että kyseisen maan pääkielellä. Kokonaan saameksi toimitettuja tai tulkattuja jumalanpalveluksia ei kuitenkaan normaalisti järjestetä. Sama koskee Suomen ortodoksisen kirkon Inarin kolttasaamelaisten keskuudessa tekemää työtä.

 

Useissa Pohjois-Norjan vapaakristillisissä yhteisöissä norja ja saame sen sijaan ovat tasaveroisina kokouskielinä. Näin on esimerkiksi Suvi Järvensivun kotiseurakunnassa Kaarasjoella.

 

– Näissä seurakunnissa koko tilaisuus tulkataan aina saamesta norjaksi tai norjasta saameksi. Lisäksi esimerkiksi Kautokeinossa toimii yhteiskristillinen Äidit rukouksessa -ryhmä, johon osallistuu paljon saamelaisia ja jonka kokoontumisissa voidaan puhua pelkkää saamea riippuen siitä, keitä kulloinkin osallistuu, Järvensivu kertoo.

 

Suomen puolella vapaakristillistä saamenkielistä toimintaa ei ole.

 

– Toki saamea käytetään esimerkiksi rukouskokouksissa, joissa jokainen rukoilee omalla äidinkielellään ja lauletaan lauluja eri kielillä. Täällä monet ei-saamelaisetkin ovat opiskelleet saamea ja ymmärtävät sitä, vaikka eivät sitä puhuisikaan.

 

 

Kulttuurijuuret kiinnostavat

Pohjoissaamea on käytetty kirjakielenä 1700-luvulta lähtien, mutta sillä kirjoitettua materiaalia on tarjolla yhä vähän. Vanhin pohjoissaameksi ilmestyvä aikakauslehti on kristillinen, Norjassa lähinnä luterilaisten voimin toimitettava Nuorttanaste (Kointähti), joka on ilmestynyt vuodesta 1898.

 

Vuosina 2014–15 ilmestyi pohjoissaamenkielinen Jippii-lastenlevy sekä ensimmäinen saamenkielinen ylistyslevy Friddja (Vapaa). Sitä ennen saamenkielisiä hengellisiä levyjä oli tehty lähinnä virsistä. Suvi Järvensivulla oli ylistyslevyn tekemisessä keskeinen rooli: hän laulaa levyllä, ja siinä on hänen tekemiään kappaleita. Levyn tuottajana toimi muusikko-säveltäjä Lasse Heikkilä, ja sillä esiintyy muusikoita Suomesta ja Norjasta.

 

Lähetysmotiivin lisäksi levyt heijastavat laajempaa saamelaiskulttuurin elpymisilmiötä. Yhä useampi saamelainen haluaa opetella isovanhempiensa kielen ja käyttää sitä arjessaan.

 

– Omien juurien ja kulttuurin piilottelu ja häpeäminen on väistynyt. Monet sellaiset, jotka 30–40 vuotta sitten halusivat olla ensisijaisesti norjalaisia tai suomalaisia, mieltävät nykyään itsensä ensisijaisesti saamelaisiksi, Järvensivu kertoo.

 

– Myös uskovien keskuudessa kiinnostus omaan kieleen ja siihen, miten esimerkiksi joikulaulutapaa voidaan käyttää Jumalan ylistämiseen, on lisääntynyt. Uusi raamatunkäännös tulee näissäkin asioissa tarpeeseen.

 

Järvensivun mukaan saamelaiset ovat perinteisesti aina uskoneet johonkin korkeampaan voimaan. Monet ovat kokeneet rukousvastauksia ja ihmeitä, kun he ovat rukoilleet jouduttuaan hätään esimerkiksi luonnon armoilla. Myös lestadiolaisella hengellisyydellä on  ollut alueella suuri merkitys.

 

– Koen, että Jumala on todella siunannut Saamen maata ja kääntänyt monien sukujen kohtaloita. Toivon, että tämä siunaus saisi jatkua seudun yllä.

 

 

 

Mikä

Saamelaiskielet

» uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä

» Suomessa saamelaiskielten varsinaista puhuma-aluetta ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa. Pohjoissaamen lisäksi maassamme puhutaan inarinsaamea ja koltansaamea.

» Suuri osa saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, eikä merkittävä osa etnisesti saamelaisista osaa puhua saamea. Suomessa Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa on lähes 10 000 henkilöä, mutta saamea äidinkielenään puhuvia on paljon vähemmän.

 

 

 

Heikki Salmela



Jaa
Lahjakirjat käyvät kaupaksi, kustantamojen arki haasteellista
Konservatiivisuutta rakkauden hengessä
Kohtalot, jotka eivät saa unohtua
Paluu evankeliointiin
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!