Lauantai 25. tammikuuta.
Nimipäivää viettää Paavo, Pauli, Paavali, Paul
Julkaistu 4.12.2019 14:15

”En pidä juutalaiskristitty-nimityksestä”

Messiaanisen juutalaisen identiteetti ei avaudu helposti

"Kunpa juutalaiset tutustuisivat oman uskonsa juuriin. Jeesus-messias on ollut Tooran ja muiden pyhien kirjoitusten sivuilla aina, Hillel Tokazier miettii. Hän on 1980-luvulta alkaen tehnyt useita gospellevyjä. Kuva: Anssi Tiittanen

Hillel Tokazier on yksi harvoista Jeesukseen uskovista suomen­juutalaisista. Hän ei kuitenkaan katso kääntyneensä kristityksi.

Adventin aikana muusikko Hillel Tokazier liittyy pienilukuiseen joukkoon suomen­juutalaisia, jotka juhlivat Messiaan syntymää. 

 

– Olen niitä, jotka uskovat Jeesuksen sanomaan pelastuksesta.

 

Tapaamme Tokazierin viihtyisässä kodissa, jonka sisustusta hallitsee muusikon valkoinen flyygeli. Sivistyskodin kirjahylly on väärällään klassikoita, ja onpa joukossa myös vanhoja juutalaisia kirjoja, joiden kellastuneiden sivujen äärellä tuntee olevansa juutalaisen uskon juurilla.

 

Minkälaisena Jeesus-messiaaseen uskovan suomalaisen juutalaisen hengellinen identitetti piirtyy?

 

– Olen messiaaninen juutalainen. Mutta minua ei saa sanoa juutalaiskristityksi, Tokazier lähtee avaamaan hymyillen.

 

”Messiaaninen juutalainen ei käänny”

Tokazier valmistaa espresson. Kahvikone röhisee ja täräyttää lopuksi höyryt ulos. 

 

Hillel Tokazierille juuri juutalais­kristitty-käsite on ongelmallinen. Ongelma juontaa juurensa siihen, että kun juutalainen alkaa uskoa Jeesukseen messiaana, kristityt innostuvat mutta eivät ymmärrä juutalaisen yhä olevan juutalainen.

 

– Juutalainen voi olla uskossa Jeesukseen olematta nimetty kristityksi. Messiaaninen juutalainen ei useinkaan edes varsinaisesti käänny kristityksi, Tokazier yrittää avata, edelleen hymyillen.

 

– Minä pidän kiinni omasta juutalaisesta traditiostani, niin kuin Jeesuskin teki, enkä ole kääntynyt mihinkään. Se että olen messiaaninen, vain vahvistaa juutalaisuuttani.

 

Uskovien kristittyjen on usein vaikea ymmärtää juutalaista identiteettiä, eikä messiaaninen juutalaisuuskaan ole niin yksinkertainen asia kuin mitä monet kristityt kuvittelevat.

 

Toisaalta, eihän Jeesuskaan käyttänyt seuraajistaan kristitty-nimitystä. Oli vain Jeesukseen uskovia ihmisiä. Ensin juutalaisten joukossa, myöhemmin eri puolilla maailmaa.

 

– Pietari oli juutalainen. Paavali oli juutalainen, Tokazier pudottelee.

 

Hillel Tokazier on osa tätä ensimmäisten juutalaisten Jeesuksen seuraajien jatkumoa. Juutalaisuus ei hänellä ole vaihtunut kristinuskoon. 

 

– Eikä tule vaihtumaan, Tokazier tähdentää.

 

– Näen itse juurissani sen, mikä Jeesuksellakin oli. Koko Uusi testamentti on jatkumoa Vanhalle testamentille. Jeesus ei tullut kumoamaan vaan täyttämään lain.

 

Kun Tokazier puhuu apostoleista ja Jeesuksen vaiheista maan päällä, hän puhuu kuin omasta porukastaan. Tämä hämmästyttää uskovaa kristittyä. Kuinka kukaan voikaan kokea identiteettitason yhteyttä Raamatun lehdillä esiintyvien henkilöiden kanssa, ja jopa itsensä Messiaan kanssa.

 

Kun rakkaus vaivaannuttaa

Tokazier on seurannut pitkään kristillisten seurakuntien Israel-
ja juutalaisrakkautta. Suurilta osin se on tukenut, lohduttanut ja tuntunut omalta, mutta siitä löytyy myös vaivaannuttavia piirteitä. Joskus rakkaus tuntuu puhuttelevan vain Israelin ystävää it­seään mutta juutalainen voi tuntea sen kanssa osattomuutta.

 

– Helsingissä yritettiin vuosia sitten perustaa messiaanista seura­kuntaa. Juutalaisia oli mukana ehkä yksi tai kaksi. Loput olivat juutalaisuudesta innostuneita kristittyjä, Tokazier kuvailee.

 

Kristittyjen parissa on kasvava joukko ihmisiä, jotka tekevät melkein mitä tahansa, jotta löytäisivät geeneistään viitteitä juutalaisuuteen. Täysjuutalainen seuraa tällaista innostusta hämmentyneenä.

 

Tokazier tietää, että messiaanisuus etenee Israelissa juutalaisten parissa, hitaasti mutta varmasti.

 

– Moni siellä kristityksi kääntyvä juutalainen on kuitenkin ympärileikkaamaton, omia juutalaisia juuriaan tuntematon ihminen, Tokazier sanoo.

 

– Evankelistat puhuvat ympäri näitä juuriaan tuntemattomia ja yrittävät käännyttää heidät. Heitä pitäisi lähestyä Vanhan testamentin sanoman pohjalta. Päättäkööt sitten itse.

 

Seurakunnat kasvavat Israelissa pitkälti Venäjältä ja muualta Israeliin muuttaneiden juutalaisten uskoontulojen myötä. Monen uus­-israelilaisen juutalaisuus on ollut kuitenkin totta lähinnä papereissa.

 

Vaikka Tokazier näkee kehityksessä hyvääkin, juutalaisten ryhtyminen kristityiksi selvästi vaivaa flyygelin ääreen istahtavaa messiaanista juutalaista.

 

Hän toivoo, että hapuilevat juutalaiset syventyisivät oman uskonsa juuriin ja tunnistaisivat sitten Jeesus-messiaan, josta kirjoitukset ovat koko ajan puhuneet Tooran ja muiden pyhien kirjoitusten sivuilla.

 

Holokaustin hipaisu

Hillel Tokazierin, 73, elämässä on elokuvallisia aineksia.

 

Lapsuutensa hän vietti pitkälti samoilla kivi-Helsingin kulmilla kuin myöhemmätkin vaiheensa.

 

Valko-Venäjällä syntynyt isoisä oli ollut tsaarin armeijan tarkka-
ampuja. Palveluksen päätyttyä sotilailla oli ollut oikeus perheineen asettua silloiseen asemakaupunkiin. Tokazierien juurtuminen imperiumin luoteisreunalle Helsinkiin osoittautui myöhemmin siunaukseksi: Suomi oli yksi harvoista paikoista Euroopassa, jota holokaustin kau­heus pääsi vain hipaisemaan.

 

Sodan jälkeen Euroopan juutalaisten kokema tuho ja häväistys näkyi sionismin voimistumisena. Oma maa Israel oli viimeinkin totta, ja se koettiin lupausten täyttymisenä.

 

Tokazier viihtyi lapsesta saakka Helsingin synagogassa ja oli juutalaisnuorten porukassa suhteellisen uskonnollinen poika. Hän muistaa kiihkeän hartaasti rukoilleet vanhat, parrakkaat miehet, jotka ikävöivät Siioniin.

 

– Moni heistä ei koskaan saanut itse nähdä Jerusalemia.

 

Rockia pianolla

Tokazierin kotona soivat amerikkalaiset viihde­levyt perinteisen juutalaismusiikin rinnalla.

 

Pikku-Hillel alkoi jo varhain tapailla pianoa omin päin. Korvaan tarttui iskelmä ja etenkin rock, ja sormet alkoivat liikkua koskettimistolla vikkelästi.

 

Konservatiivisten vanhem­pien mielestä klassinen musiikk­i­koulutus kuului yleissivistykseen. Hillelkin tankkasi vuosien ajan menuetteja ja etydejä, välillä väkevästi turhautuen. Hänen unelmansa oli soittaa ammattimaisesti rockia, pianolla.

 

Tokazier valmistui monien vaiheiden jälkeen diplomiekonomiksi. Talousalan töitä hän on tehnyt elämän varrella kuitenkin vain asuessaan Israelissa 1970-luvun alussa. Musiikki vei miestä nuoresta pitäen.

 

Hillel Tokazier kuuluu suomalaisen progressiivisen rockin pioneereihin. Hän soitti ja liikkui samoissa piireissä muun muassa Tasavallan Presidentti- ja Wigwam -yhtyeiden kanssa.

 

Koko kansan iloinen pianomies hänestä tuli 1980-luvulla poltto­aineyhtiön mainoksien myötä.

 

Synagoga yhä rakas

Onko Hillel Tokazierilla koskaan ollut sellaista vaihetta, että hän olisi halunnut ottaa etäisyyttä juutalaisuuteen ja heittäytyä uskovaksi kristityksi?

 

Tokazier menee mietteliääksi.

 

– Ei kristityksi mutta messiaaniseksi kyllä. Silloin, kun minua ei ymmärretty juutalaisten parissa.

 

Kun Tokazier alkoi tehdä gospelia 1980-luvun lopulla, joku saattoi huudahtaa synagogassa: ”Katsokaa, kristitty tulee!”

 

Ortodoksijuutalaisuutta edustava Helsingin seurakunta oli pitkään hyvin konservatiivinen.

 

– On se sitä monella tavalla edelleenkin. Miehet ja naiset istuvat yhä eri puolilla salia. Tapa käsitellä uskoa on myös hyvin traditionaalinen, ja traditioita yllä­pidetään tietoisesti.

 

Seka-avioliittojen, siirtolaisuuden ja yhteiskunnan yleisen muutoksen myötä tiukkuus on tietysti jonkin verran höllentynyt. Tokazierkin on osa Helsingin juutalaisten porukkaa omana messiaanisena itsenään.

 

Kristittyjen kanssa hän osallistuu Artist network -rukous­ryhmään.

 

– Heitän siellä usein juutalaisen kommentin tai selityksen päivän tekstiin, Tokazier hymyilee.

 

Maailman kuuluisin juutalainen

Hillel Tokazier on huomannut, että antisemitismi ei Euroopassa hellitä.

 

– Minulla ei ole mitään arabeja tai muslimeja vastaan. Suomessakin olemme tataarien kanssa olleet aina veljeskansa.

 

– Islam on silti tällä hetkellä eräs suurimpia vaaroja Euroopassa. Tottakai Israel tekee valtiona myös virheitä. Mutta kyllä se vanha juutalaisviha aina nousee esiin, oli Israel minkälainen tahansa.

 

Muutosta on tapahtunut myös kristillisissä seurakunnissa.

 

– Piispat tuntuvat olevan mukana boikoteissa. Eikä kirkoissa enää rukoilla omaisuuskansan puolesta. 

 

Ehkä sitä messiaaninen juutalainen kaipaisi adventtiaikana: että samaan ikiaikojen Jumalaan uskovat kristityt muistaisivat myös juutalaisia juuriaan ja rukoilisivat Jumalan omaisuuskansan puolesta. 

 

– Vapahtaja Jeesus oli, on ja tulee aina olemaan maailman kuuluisin juutalainen. Ja hän noudatti kaikkia juutalaisia perinnäissääntöjä.

 

 

Anssi Tiittanen


(5.12. klo 12:51) Juttua muutettu. Tekstissä väitettiin alun perin, että "Raamatussakaan ei käytetä kristitty-sanaa". Kristityt mainitaan tällä nimityksellä kuitenkin Apostolien teoissa ja 1. Pietarin kirjeessä. Tekstiin on muutettu asia muotoon: "Toisaalta, eihän Jeesuskaan käyttänyt seuraajistaan kristitty-nimitystä."



Jaa
Viestikapulan vaihtajat
Intialaiset kiittävät lähetyssaarnaajia
”Kulttuurierot tuovat  tuplasti ongelmia ja hyvää”
Sairaalapappi on läsnä ilon ja kaipauksen hetkellä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!