Vertaistuki ja asioiden jakaminen on tärkeää 

Lähetyslapset ovat piilomaahanmuuttajia

Namibiassa lapsuutensa viettänyt Iida-Liisa Repo ja Venäjällä varttunut Nooa Saari kuuluivat seminaarin järjestäjiin. Kuva: Inkeri Tuikka

Kansainvälinen tausta yhdistää – lähetyslapsilla ja esimerkiksi diplomaattien lapsilla on samanlaisia haasteita ja vahvuuksia kotoutumisessa. 

Suomen Raamattu­opistolla järjestettiin 13.–15. syyskuuta seminaari aikuisille matkalaukku­lapsille – heille, jotka ovat viettäneet valta­osan lapsuudestaan vanhempiensa kulttuurin ulkopuolella. Seminaari Alien Ohion tavoitti kolmisenkymmentä ihmistä. 

 

– Oli mukava nähdä, että tapahtuma onnistui ja vastasi ootuksia, toteaa Nooa Saari

 

Saari kuului tapahtuman vastuuhenkilöihin, samoin Iida-Liisa Repo ja Raija Hämynen.

 

Oivalluksia, läsnäoloa, työ­kaluja kokemusten prosessointiin – muun muassa tällaisia toiveita osallistujilla oli viikonlopulle.

 

– Itselle antoisinta oli saada kertoa sellaisesta osasta minuutta, joka ei yleensä ole niin paljon pinnalla, Saari sanoo.

 

Yhteyden kokeminen ja asioiden jakaminen olivat tärkeä osa viikonloppua. 

 

Viikonlopun aikana kuultiin kokemuksia lähetyslapsen arjesta sekä asiantuntijapuheenvuoroja, jotka koskivat esimerkiksi identiteetin muodostumista ja ihmissuhteita, parisuhteita ja vuoro­vaikutusta. Asioita käsiteltiin muun muassa paneelikeskustelussa ja taideterapian keinoin.  

 

Osallistujia tuli seminaariin ympäri Suomea. Heillä oli kokemusta lukuisissa eri maissa
asumisesta – kaikki mantereet Australiaa myöten tuli katettua. Etiopiassa asuneita oli 30 osallistujan joukossa useita. 

 

Seminaarin järjestivät yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Suomen Lähetysseura, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Fida International ja Suomen Raamattu­opisto.

 

Kansainvälinen tausta yhdistää

Valtaosa seminaarin osallistujista oli lähetystyöntekijöiden lapsia. Mukana oli kuitenkin jokunen, jonka vanhemmat olivat toimineet muissa kuin lähetystyöhön liittyvissä tehtävissä Suomen ulkopuolella. Kansainvälinen tausta yhdistää vanhempien ammatista riippumatta.

 

– Kokemus ei eroa, olipa diplomaatin tai lähetystyöntekijän lapsi. Keskeistä on se, että on viettänyt ulkomailla valtaosan niistä vuosista, jolloin identiteetti merkittävästi kehittyy, Nooa Saari sanoo.

 

– Perusongelma on heillä täsmälleen sama: ei olla varmoja, mihin kuulutaan. On passimaan kulttuuri, kohdemaan kulttuuri ja kaikkea siltä väliltä. 

 

On tärkeää ymmärtää kotouttamisen tarve. Se, että vanhemmat ovat kasvaneet suomalaisen kulttuurin keskellä, ei tarkoita, että heidän kansainvälisessä ympäristössä varttuneet lapsensa hallitsisivat kaikki suomalaisen yhteiskunnan toimintatavat. Näistä lapsista voidaankin puhua piilomaahanmuuttajina.

 

Leiritoiminta tärkeää nuorille

Monet seminaarin osallistujista olivat aikanaan olleet lähetys­lapsille järjestetyillä leireillä. 13–20-vuotiaille suunnatut kirkon lähetysjärjestöjen yhteiset Finnish Body Foreign Soul -leirit olivat ja ovat yhä tärkeitä kohtaamis­paikkoja.

 

– Se oli kesän kohokohta, Nooa Saari muistelee. 

 

Kumpikin heistä on ollut myöhemmin myös itse mukana järjestämässä leirejä. Vaikka leirille tulijat olisivat kasvaneet keskenään täysin eri kulttuuri- ja kieli­ympäristössä, yhteyden tunne saattaa syntyä hyvinkin nopeasti. 

 

– Viiden minuutin päästä saatetaan olla ylimmät ystävykset. 

 

– Uskon, että se on monelle nuorelle tosi tärkeä paikka, jossa saa tuntea kuuluvansa joukkoon. 

 

– Moni lapsi menettää tuntuman suomeen äidinkielenä. Suomeen tulo käy vaikeammaksi, koska identiteetti on osaltaan sidoksissa kieleen. 

 

Nomadielämää ja sopeutumista

Matkalaukkulapsille järjestettiin seminaari myös vuonna 2017. 

 

– Koen, että näille seminaareille on aika suuri tarve, sanoo Iida-Liisa Repo.

 

Vaikka esimerkiksi lähetys­lapset voivat työstää kokemuk­siaan monella tapaa, nimenomaan yhteen tulemisella ja asioiden läpikäymisellä muiden kanssa on suuri merkitys.

 

– Tässä tullaan vuoro­vaikutteiseen tilanteeseen ja saadaan vertaistukea.

 

Millaisia vaikutuksia sillä sitten on, että viettää lapsuudestaan valta­osan vanhempiensa kulttuurin ulkopuolella?

 

Ainakin taitoja kertyy paljon. 

 

– Kielitaito, kulttuuritietämys, kyky muodostaa nopeasti ystävyyssuhteita ja tulla toimeen missä tahansa tilanteessa, Saari summaa. 

 

Puutteellinen äidinkielen hallinta saattaa muodostua ongelmaksi. 

 

Suomeen palaava tai kenties ensimmäistä kertaa Suomeen muuttava joutuu opettelemaan paljon uutta. Esimerkiksi bussilla matkustaminen voi olla koululaiselle uusi asia, jos kohdemaassa lapset eivät kulje linja-autolla yksin. 

 

– Monelle jää se olo, että Suomi ei tunnu tarpeeksi kotimaalta. Jää pysyvä levottomuus. Moni kokee olevansa kotonaan kansainvälisessä monikulttuurisessa ympäristössä. 

 

Vaikuttaa, että moni jatkaa nomadielämää: pitää vaihtaa paikkaa usein. 

 

Moni Suomeen asettuva hyödyntää ja siirtää eteenpäin kieli- ja kulttuuriosaamistaan, toimii esimerkiksi tulkin tehtävissä tai puhuu lapsilleen kotona entisen asuinmaansa kieltä.

 

 

Inkeri Tuikka




39/2019

UutisetPastori Janne Saarela vakuuttaa, että seurakunnan monimuotoisuus on sen elinehto.


Vammalan helluntaiseurakunnan pastorilla Janne Saarelalla on uudessa työssään unelma: hän haluaa...
PääkirjoitusKeskustelin erään kerran uskosta osattoman henkilön kanssa, jolla oli suuria vaikeuksia elämässään. Juttutuokiomme lopussa rohkaisin häntä tulemaan seurakuntaan ja miettimään, mitä usko Jeesukseen...
UutisetKansainvälinen tausta yhdistää – lähetyslapsilla ja esimerkiksi diplomaattien lapsilla on samanlaisia haasteita ja vahvuuksia kotoutumisessa.
Suomen Raamattu­opistolla järjestettiin 13.–15...
UutisetSamaria pyrkii nykyisinkin löytämään julkisen huomion ulkopuolelle jääviä ryhmiä.
Vuonna 1969 perustettu Samaria tarttui ajan oloon erikoiseen
paikallistason ongelmaan. Porvooseen merenranna...
UutisetUskovaisille Bolsonaro on esikuva taistelussa liberaaleja arvoja vastaan.
Brasiliassa helluntailaisten poliitikkojen tilanne on toisenlainen kuin Pohjois-
Euroopassa: maan ylimmässä johdossa...
ArviotGeorge Verwer: Messiologia – Sekasotkun siunaus. Aikamedia 2019. Nid. 77 s.


Tänä vuonna suomeksi ilmestyneen kirjan Messiologia – Seka­sotkun siunaus kirjoittaja George Verwer on yk...
KolumniKolumniin kannattaa valita napakka, kysymyksiä herättävä otsikko. Todennäköisesti sinäkin, rakas lukija, luet tätä tekstiä pitkälti siksi, että otsikon tunnustus nostattaa mielenkiintoa.
...
MuutJumalalla on aina ollut mielessä koko ihmis­kunta – ei ainoastaan Israel ja juutalaiset.
Jumalan visio koko ihmiskunnan pelastuksesta näkyy heti luomis­kertomuksesta alkaen: ”–– Tehkäämme ihm...
MuutKristityt liike-elämän osaajat voivat auttaa ihmisiä kukoistamaan perustamalla uusia yrityksiä heidän kanssaan.


Ruotsalaisen yritysvalmentajan Håkan Sand­bergin mielestä seurakunta on lai...
PakinaTapasin taas pitkästä aikaa Erkon. Törmäsimme sattumalta toisiimme

S-marketin parkkipaikalla ja jäimme tarinoimaan.


Huomasin heti, että Erkko oli innoissa...
ArtikkelitFida Internationalin Israel- ja juutalaistyö on määrätietoista ja siinä etsitään uusia haasteita. Työ juutalaisessa maailmassa on vaativaa, ja siihen tarvitaan jatkuvasti uusia ihmisiä sekä varoja...
MuutPakkaamisen ja lajittelun rutiinit kehittyvät muuttojen myötä.
Lähetystyöntekijöille kertyy vuosien varrella runsaasti kokemusta tavaroiden pakkaamisesta, purkamisesta ja lajittelusta.
...
PikavisiittiLinzissä asuva Hanna Vuorinen ei pelkää tarttua haasteisiin.
Seurakuntien lapsi- ja perhetyö on yksi tärkeä avain seurakuntien kasvuun. Kun uskovat perheet alkavat elää uskoa todeksi omassa arjes...
MielipideTässä ehdotukseni. Moni nuori aikuinen kaipaa elämäänsä enemmän kuin vain asuntolainan lyhennystä ja kymmenysten maksua seurakunnalle. Voisiko työelämän täällä Suomessa kokea missiona, Jumalan läh...
MielipideVuosikymmeniä olen ollut helluntaiherätyksessä mukana ja olen ihmetellyt ja kummastellut nykyistä taloudellista suuntaa. Kun olimme aiempina vuosi­kymmeninä lähetystyössä ja pastoreina, niin hellu...
MerkkipäiviäTalvisodan alla 29.9.1939 syntyi Kuopiossa Pekka-poika Taavetin ja Helmin perheeseen Annikin ja Kalevin lisäksi. Sodan äänet kuuluivat, mutta turvallinen, uskovainen koti oli suojapaikka pojalle...
MuutKahden rikkinäisen rakkaus on kuin koko elämän värikirjolla kudottu räsymatto.
Avioparityötä tekevät Henna ja Matti Halmetvaara elävät kolmen lapsensa kanssa Kuopiossa tiivistä perhearkea. Lapsis...
Nuorison into ja osaaminen sytyttävät ja hoitavat
Kutsumus vaatii sitoutumista
Kiire syö resursseja perheiltä
”Jokaisella on vastuu yhteyden rakentamisessa”
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!