Torstai 23. tammikuuta.
Nimipäivää viettää Eine, Eini, Enni
Julkaistu 19.12.2019 10:54

Ristin Voiton uutisvuosi 2019

Keskustelua käytiin kasteesta ja sananvapaudesta

Jo toisena vuonna peräkkäin rauhannobelistiksi valittiin aktiivisena helluntaikristittynä tunnettu vaikuttaja - viime vuonna lääkäri Denis Mukwege, tänä vuonna Etiopian pääministeri Abiy Ahmed. Kuva: Inkeri Tuikka

Kristittyjen ja juutalaisten lisääntyneet vainot puhuttivat. 

Alkuvuodesta Ristin Voitto uutisoi laskeneista kastemääristä. Vuonna 2018 kastettuja oli vain 651, kun lukema on 2000-luvulla useimmiten sijoittunut 780:n ja 950:n välille. Osittain asia selittyi sillä, että tilastointitapa muuttui: nyt tiedot kastettujen lukumäärästä piti ilmoittaa poikkeuksellisesti jo marras­kuun puolivälissä. Osittain oli kyse siitä, että turvapaikan­hakijoiden kääntymykset ja kasteet häivyttivät pariksi vuodeksi näkyvistä sen tosiasian, että muita kuin Suomeen hiljattain muuttaneita hakeutuu kasteelle aiempaa vähemmän. 

 

Maahanmuuttajatyö jatkoi vuonna 2019 monissa pienissäkin seurakunnissa vakiintumistaan osaksi toimintaa. Isot seura­kunnat puolestaan jatkoivat muokkautumistaan kulttuurisesti ja etnisesti monimuotoisiksi yhteisöiksi. Monin paikoin maahanmuuttajatyössä alkoi uusi vaihe: yksilöiden kasvun tukeminen. 

 

Kesäkuun lopussa tehtiin aie­sopimus yhteistyöstä Suomen ruotsinkielisen helluntailiikkeen ja Suomen Helluntaikirkon välillä. Sopimuksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni ruotsin­kielinen helluntaiseurakunta järjestäytyisi Suomen Helluntai­kirkon jäseneksi.

 

Alkuvuodesta Ristin Voitto uutisoi Seurakunnan kasvu ry:n tutkimuksesta, jossa todettiin, että uskon muuttuminen yli­sukupolvisesta kokemuksesta yksityiseksi on yksi keskeisistä

murtumapisteistä kristinuskon tulevaisuuden kannalta Suomessa. Esille nousivat SEA:n yhteyspäivässä lasten ja nuorten saavuttaminen, uusien seurakuntien perustaminen ja ystäväevankeliointi. 

 

Juhannuskonferenssi sytytti

Juhannuskonferenssissa vallitsi positiivinen vire, joka ei johtunut pelkästään aurinkoisesta säästä. Konferenssin teemana oli Jeesus – onnistunut teemavalinta johti juhlakansan kristinuskon ytimeen. Raamattutunneilla käsiteltiin pienoisevankeliumin sanomaa systemaattisesti eri näkökulmista. 

 

Painopistettä siirrettiin Juhlateltan ja Teemateltan ohjelmiin. Uutta olivat nuorten aikuisten teemafoorumit ajankohtaisine yhteiskunnallisine aiheineen. 

 

Aikamedian lehtien murros­vaihe jatkui vuonna 2019. Jees-lehti muuttui projektilehdeksi, ja kristillinen perhelehti Verso, jota oli julkaistu vuoden verran, lakkautettiin.

 

Sananvapauskeskustelu laajeni

Syksyllä 2019 kansanedustaja Päivi Räsäsen teksteihin kohdistuneet tutkintapyynnöt herättivät laajaa mediahuomiota niin Suomessa kuin ulkomailla. Tapausten myötä eri elämänkatsomuksia edustavat ihmiset nousivat puolustamaan uskonnon­vapautta ja sananvapautta. Tutkinta­pyynnöistä aiempi koski Räsäsen kesäkuussa julkaisemaa twiittiä, jossa hän kritisoi luterilaisen kirkon osallistumista Helsinki Pride -tapahtuman tukemiseen. Toinen tutkintapyyntö koski Räsäsen kirjoittamaa ja Luther-säätiön vuonna 2004 julkaisemaa pamflettia Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi.

 

Monet kristilliset toimijat julkistivat kannanottoja huolestaan sananvapauden tilasta. Näihin lukeutuivat muun muassa Suomen vapaakristillinen neuvosto (SVKN) ja Suomen Evankelisen Allianssin verkostona toimiva Kristittyjen ihmisoikeusryhmä (KRIO). 

 

Helluntailaiset rauhannobelistit

Vuoden 2018 rauhannobelistin Denis Mukwegen vierailu Suomessa Fidan kutsumana lokakuussa saavutti laajaa mediahuomiota. Maailmankuulu kongolaiskirurgi tapasi Suomessa kehityspoliittisia päättäjiä ja yhteistyökumppaneitaan sekä pitkäaikaiset työtoverinsa Mirja ja Veikko Reinikaisen, jotka palvelivat vuosikymmeniä lähetys­työssä Kongossa Fidan työyhteydessä. 

 

Syksyllä valittiin myös seuraava Nobelin rauhanpalkinnon saaja. Palkinnon sai Etiopian pääministeri Abiy Ahmed, joka Denis Mukwegen tavoin myös tunnetaan aktiivisena helluntaikristittynä. Abiy Ahmed kuuluu Full Gospel Believers’ Church -helluntaikirkkoon, jonka syntyyn olivat Etiopiassa 1960-luvulla vaikuttamassa suomalaiset helluntailähetit.

 

Kristittyjen ja juutalaisten vainot

Vuonna 2019 uutisoitiin myös lisääntyneistä kristittyjen ja juutalaisten vainoista maailmalla. Open Doorsin julkaisema World Watch List 2019 -raportti paljasti, että kristittyjä vainotaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Vaino­maiden kärjessä olivat muun muassa Pohjois-Korea, Afganistan, Somalia, Libya, Pakistan, Sudan, Eritrea, Jemen, Iran ja Intia. Huomattavaa oli, että vainot olivat lisääntyneet monessa maail­man väkijätissä kuten In­tiassa, Kiinassa ja Venäjällä. 

 

Kristikuntaa ja koko maailmaa järkyttivät pääsiäissunnuntain terrori-iskut Sri Lankassa. Kuolonuhreja oli yli 350. Yksi iskujen kohteista oli helluntailainen kirkko. 

 

Juutalaisvastaisuuden lisääntyminen näkyi sekä Suomen viharikostilastoissa, Euroopan laajuisissa asennetutkimuksissa että lisääntyneinä väkivallan tekoina Euroopassa ja Yhdys­valloissa.

 

 

Inkeri Tuikka



Jaa
Kirkko maallistuvassa maailmassa
Intialaiset kiittävät lähetyssaarnaajia
”Kulttuurierot tuovat  tuplasti ongelmia ja hyvää”
Sairaalapappi on läsnä ilon ja kaipauksen hetkellä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!