Leskeksi jääminen vahvisti myötäelämisen kykyä

Kälviän arkienkeli

Entinen postinjakaja tuntee Kälviän talot ja ihmiset ja käy tervehtimässä niitä, jotka kaipaavat vierailijaa. Kuva: Inkeri Tuikka

Syyskuussa 1964 Tyyne Niemi jäi leskeksi.

 

– Jos minä kuo­len, niin Jeesuksen veren turvin minä painan silmä­ni kiinni, oli aviomies Pentti lau­sunut kuolemaa edeltävänä iltana sairaalassa.

 

Seuraavana aamuna häntä ei enää ollut. Leukemia oli todettu liian myöhään, vain viikkoa, paria aikaisemmin.

 

Kuolema oli vähällä viedä Pent­ti Niemen jo vuosia ennen kuin tämä tapasi Tyynen. Pentti haa­voittui rintamalla, sai päähänsä kranaatin sirpaleen. Sotilastove­rit luulivat häntä kuolleeksi. Sit­ten he näkivät, että jalka liikahti. Mies sai apua, elämä jatkui. Ju­mala antoi vielä vuosikymmeniä elinaikaa.

 

Aviomiehen kuolemasta tuli tänä syksynä kuluneeksi 54 vuot­ta. Valokuvissa seinällä hymyilee kihlapari, hääpari, pieni perhe, jonka lapsiluku kasvoi kahteen. Uudemmissa kuvissa on lasten­lapsia ja lastenlastenlapsia. Heitä Pentti ei ehtinyt tavata.

 

 

Aamukaffit naapurille

Tyyne Niemen asunnon ikku­nasta näkyy Kälviän kirkonky­lä. Kirjahyllyä koristavat valo­kuvat, ikkunanpieltä orkideat ja muut kukat. Kukat ovat Niemen 90-vuotisjuhlilta, joita vietettiin Kälviän helluntaiseurakunnan ru­koushuoneella lokakuussa.

 

Keittiössä porisee kahvipan­nu, ja Niemi kantaa pöytään tar­jottavaa. Leipäjuuston hän hankki edellispäivän ompeluseuraa var­ten, ja sitä riittää nyt vielä kah­vin kanssa tarjottavaksi. Sen sär­pimeksi on lintti- eli lakkahilloa, kuinkas muuten.

 

Hillopurkin kansi on tiukka, mutta kannen ilmattuaan Niemi saa sen nopeasti auki.

 

— Joskus mietin, miksi mi­nun piti jäädä lasten kanssa yk­sin, Niemi virkkoo.

 

— Mutta kaikkein tärkeintä on se, että Jumala on pitänyt huo­len. Kaikki päivät olen saanut ot­taa Jumalan kädestä.

 

Niin myös tämän päivän. Aa­mulla Niemi on tuttuun tapaan herättyään keittänyt kahvit ja vie­nyt kupillisen kuumaa sekä sano­malehden ystävälleen Inga Hil­lille, joka asuu samassa talossa. Siivu paahtoleipää ja pullaa pa­lanpainikkeeksi. Naiset ovat tun­teneet toisensa vuosikymmen­ten ajan – ikäeroa on neljä vuotta. Molemmat ovat leskiä. Molem­milla asuu tytär Eskilstunassa.

 

 

Jumala varjeli katkeruudelta

Kun Pentti syksyllä 1964 kuoli, lapset Ritva ja Timo olivat alle kouluikäisiä. Tyyne ja Pentti toi­mivat tuolloin Kokkolan Osuus­kassan toimitalon talonmiehinä. Nyt oli hankittava uusi työpaik­ka ja asunto.

 

Perhe pääsi Tyynen siskon luo Kälviälle ja ehti asua jonkin ai­kaa myös Kälviän helluntaiseura­kunnan rukoushuoneella ennen muuttoa omaan asuntoon. Hei­dän jälkeensä rukoushuoneen asuntoon muutti saarnaaja Mat­ti Pyykkönen perheineen.

 

Talous oli tiukalla, mutta eteenpäin mentiin.

 

– Kun Pentti kuoli, niin rukoilin Jumalalta, että ota pois tämä kat­keruus. Lasten takia piti jaksaa.

 

Jumala kuuli Tyyne Niemen rukouksen.

 

”Pidätä äänesi itkusta, silmäsi kyyneleistä, sillä sinun työstäsi on tuleva palkka.”

 

Tämä ystävän antama peukalo­värssy Jeremian kirjasta rohkaisi moneen kertaan vuosien varrella.

 

Mielessä väikkyivät myös mo­net onnelliset muistot: ensi tapaa­minen Pentin kanssa Kälviän telt­tajuhlilla, häät syksyllä 1952 ja las­ten syntymät.

 

 

Kyllä Tyyne tietää!

Toimeliaana naisena Tyyne Nie­mi löysi pian leskeksi jäätyään töi­tä itselleen ja päätyi ammattiin, joka oli hänen kutsumuksen­sa kannalta erittäin merkityksel­linen: postinkantajana hän oppi tuntemaan talot ja asukkaat.

 

Niemi on edelleen hyvin selvil­lä siitä, kuka asuu missäkin, kuka on joutunut sairaalaan tai muut­tanut palvelutaloon, kuka kaipaa ystävää, vierailijoita tai apua.

 

Diakoniapiirit, ompeluseurat ja ystäväpalvelu kuuluvat myös ny­kyään Niemen palvelutehtäviin. Välillä hän pistäytyy omaishoita­jienkin tapaamisessa.

 

Ihmistuntemus tuli tarpee­seen jo työvuosina. Postin lajitte­lu edellytti välillä salapoliisin tai­toja. Niemi sai toimitettua peril­le esimerkiksi kortin, jonka ainut osoite oli ”Kirkon mummu Käl­viä”. Vastaanottajan henkilöllisyys nimittäin selvisi, kun samalle mummolle tuli postia muutamien viikkojen päästä osoitteella ”Kir­kon mummu Anna Vähähyyppä”. Niemen tuttavat saattoivat ilkiku­risuuttaan kirjoittaa myös tahal­laan suurpiirteisiä osoitteita ja li­sätä perään: ”Kyllä Tyyne tietää!”

 

Postinkantajan työ toi mu­kanaan myös terveyteen liitty­viä siunauksia vuosikymmenik­si eteenpäin. Postia jaettiin pyö­rällä ajaen, ja kilometrejä saattoi kertyä kuusitoistakin päivän aika­na. Tyyne Niemen kunto on säi­lynyt niin hyvänä, että liikunta­rajoitteisille ikäihmisille tarkoi­tettujen taksilippujen saaminen ei ollut onnistua.

 

– Minulle sanottiin, että te pää­sette kauppoihin ja asioille jalkai­sin ja pyörällä, Niemi naurahtaa.

 

— Mutta olisi se mukava joskus käydä Kannuksessa katsomassa sisarvainajan lapsia tai Kokkolas­sa asioilla.

 

Sotaveteraanin leskenä Tyy­ne Niemi kuitenkin oli oikeu­tettu taksilippuihin ja lähti ensi töikseen tapaamaan kotikyläl­tä lähtöisin olevaa tuttua, joka oli huonontuneen vointinsa vuoksi muuttanut palvelukeskukseen.

 

Polkupyörä on edelleen käytös­sä – joskaan se ei ole sama, jolla hän pyöräili Kälviän kylille postia jakamaan.

 

 

Sota jätti jäljet

Tyyne syntyi Salon perheeseen vuonna 1928 Kälviällä ja varttui maatilalla lapsikatraan nuorim­maisena. Pellolla ja navetassa apuvoima oli tarpeen etenkin so­dan aikana. Naapurissa Tyyne oli välillä yötäkin, auttamassa emän­tää, jolla oli mies rintamalla ja pie­net lapset. Näin oli myös, kun Käl­viää pommitettiin.

 

– Ajattelin, että ne tulevat il­man muuta sinne pommitta­maan, kun tietävät, että olen siel­lä naapurissa yötä, hymähtää Nie­mi.

 

Hän ehti sota-aikana myös teh­dä myyjän töitä. Huhtalan kaupassa, kuten muuallakin, kaikki oli kortilla.

 

— Sokeria oli varttikilo henkeä kohti. Se syötiin melkein siltä is­tumalta.

 

Jatkosota toi järkyttäviä uutisia Salojen kotiin: 21-vuotias isoveli Veikko oli kaatunut rintamalla.

 

– Se oli kova isku. Minusta tun­tuu, että äidillä alkoi heti huonon­tua terveys sen jälkeen.

 

 

Palvelijan sydän

Tyyne meni rippikouluun 17-vuo­tiaana, ja siellä Jumala alkoi kut­sua häntä. Hengelliset laulut pu­huttelivat.

 

”Tule Jeesuksen luo, tule nuo­rena, oi, hälle lahjaksi suo kevät­päiväsi koi” oli yksi mieleen jää­nyt värssy.

 

Jumalan kutsu vahvistui edel­leen: helluntailaiset ystävät, muun muassa Priita Pelttari, pyysivät Tyyne Niemen mukaan erääseen tilaisuuteen Larsmon lä­hetyskodille. Siellä rukoiltiin hä­nen puolestaan. Nuori nainen sai uudestisyntyä Jumalan lapsek­si. Hän kävi myöhemmin kasteel­la Lahdessa nuorisopäivillä. Siitä asti hän on saanut kulkea Juma­laan turvaten.

 

– En päivääkään vaihtaisi pois. Vaikka on ollut raskasta, niin on ollut rikasta elämää, toteaa Niemi ja tarjoaa lisää kahvia.

 

Samassa puhelin soi. Tytär Rit­va soittaa Ruotsista. He tapasivat viimeksi lokakuussa, kun juhlit­tiin Tyynen 90-vuotissyntymä­päivää. Tyynellä on Ruotsissa nel­jä lastenlasta ja kolme lastenlas­tenlasta.

 

Yhteyttä pidetään puhelimit­se, ja välillä posti tuo kortteja su­vun nuorimmilta. ”Suloinen rakas Tyyne! Olet hieno ihminen! Me ra­kastamme sinua.” Sen kortin Tyy­ne luki moneen kertaan.

 

 

 

Kuka

Tyyne Niemi (o.s. Salo)

» syntynyt vuonna 1928

» asuu Kälviällä

» työura Postin palveluksessa, leski vuodesta 1964

» Kälviän helluntaiseurakun­nan aktiivinen jäsen

 

 

Inkeri Tuikka




51-52/2018

Uutiset90-vuotias Tyyne Niemi toimii aktiivisesti ystäväpalvelussa ja pitää huolta naapureistakin.
PääkirjoitusEnkeli Gabrielin vierailu Marian luona toi esiin taivaallisen Isämme kutsun. Asiat, jotka enkeli kertoi, toivat Marian maa­ilmaan toivon, tulevaisuuden ja kirkkauden, joka ulottuu mei­dän p...
Miten onRokotevastaisuus on noussut loppusyk­systä puheenaiheeksi Larsmon tuhkarokko­tapauksen myötä. Larsmon eli Luodon kun­ta sijaitsee Kokkolan ja Pietarsaaren välissä.



Sven...
UutisetTalvella lukijoita herättelivät presidentinvaalit, syksyllä tutkimustulokset Suomen hengellisestä tilasta.
UutisetRaahen helluntaiseurakunnassa järjestettiin seitsemännen kerran Joulugaala-tapahtuma. Tapah­tumiin on kutsuttu esiintyjiksi usein maamme eturivin artiste­ja, muun muassa Nina Åström ja Jippu, ja ny...
UutisetTeatteri voi avata uusia oivalluksia myös joulun tutusta sanomasta.
UutisetMessiaaninen seurakunta osoittaa, että joulu kuuluu myös juutalaisille.
UutisetVanhan testamentin alkuluvuis­ta tuttu kertomus Sodoman kau­pungin tuhosta on saamassa tu­kea uusimmasta arkeologisesta tutkimuksesta.

Tutkijat ovat jo aiemmin ar­velle...
KolumniLasten pitkäperjantai ei sijoitu pääsiäiseen. Se on jouluaatto. Jou­luaatto on maailman pisin päivä, joka kulkee hitaasti kuin matele­va VR:n Intercity Pasilan rakennustyömaata ohittaessaan...
ArtikkelitSeurakuntien yhteistyöllä on helluntailiikkeessä pitkät perin­teet. Yhteistyön tuloksena ovat syntyneet seurakuntien yhtei­set organisaatiot, kuten Fida ja Avainmedia lähetystyöhön, Hyvä Sa...
PikavisiittiIra Karhunen kerää Raamattua lukiessaan talteen vaatetukseen liittyviä viittauksia.
MielipideKuusi päivän tarkkuudella sa­manaikaista tapahtumaa, jotka tapahtuvat tämän maailmanajan viimeisenä päivänä.

1. Kristuksen Jeesuksen tule­mus kunniassa (Ilm. 20:11; Matt. 25:31...
MielipideRistin Voitto -lehdessä 48 Ta­pio Lehtonen sanoi pitävänsä sekä lapsena saamansa kastetta että uskovana saamaansa kastet­ta molempia pätevinä ja voimas­sa olevina kasteina. Toivottavas­ti ym...
MielipideRistin Voitto -leh­dessä 49 Oulun helluntaiseura­kunnan nuoriso­pastori Juan Cas­tillo kirjoittaa, mikä oli taustana heidän erään jäsenensä erottami­selle seurakunnasta.
...
MuutUskovien joulunvietossa eri puolilla Suomea on paljon yhteistä. Yksilölliset mausteet nousevat eri elämäntilanteista.
MuutLukuisat muutot eivät katkaisseet Lidia Abdoulaevan henkisiä ja hengellisiä juuria.
MuutRukous ja rakkaus ovat arabiseurakunnan arjen avainsanat.
MuutUgandassa lämpötila kipuaa jouluisin sellaisiin lukemiin, että lähettiperhe Söderlundeilla on joskus valmistettu jouluruokia vain uimapuku ja esiliina yllä. Piparkakut ovat saattaneet sulaa muodottomi...
”Ruotsissa tarvitaan suomalaisia lähetyssaarnaajia”
Estradilla uskoa puolustamassa
Inarin laululintu
Muutoksen keskellä johdatus konkretisoitui
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!