Tiistai 20. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Jalmari, Jari, Hjalmar, Pontus
Julkaistu 16.2.2018 13:40

”Hyvässä saarnassa on faktaa ja fiilistä”

Milla Johansson (vas.), Ulla Mäntyharju ja Juha Honkaniemi saarnaavat kotiseurakunnissaan vapaaehtoistyöntekijöinä. Heidän mukaansa Marko Halttunen avasi taitavasti saarnanvalmistusprosessia vaikuttavuustekijöiden kautta. Kuva: Mira Kariluoto

IK-opisto järjesti Helsin­gin toimipisteessä 9.–10. helmikuuta saarnataidon kurssin, jossa opettaja­na toimi homiletiikan eli saarnaopin asiantuntija Marko Halttunen. Hän on tutkinut pro gradu -työssään saarnan vaikut­tavuustekijöitä.

 

Halttunen käsitteli opetukses­saan muun muassa Hengen voi­telua korostavaa helluntailaista homiletiikkaa, saarnan synty-prosessia ja jäsentelyä sekä per­soonallista esiintymistä. Kurs­sin osallistujamäärä oli hänelle myönteinen yllätys.

 

– Näyttää siltä, että IK-opisto­na pystyimme tarjoamaan etelä-suomalaisille tarpeenmukaista koulutusta. Kurssilaiset vaikutti­vat todella motivoituneilta, Halt­tunen iloitsi.

 

Kurssin osallistujat kiittelivät viikonlopun antia innostavaksi ja ajatuksia herättäväksi.

 

– Kurssi nosti saarnan arvos­tusta. Se muistutti puheen voi­masta muuttaa vaikka kokonaisia kansakuntia, kuten esimerkiksi John Wesleyn saarnojen sano­taan tehneen 1700-luvun Englan­nissa, Leppävaaran Lähetyskap­pelin pastori Juha Marin totesi.



Hyötyä noviiseille ja konkareille

Juha Marin saarnaa jumalanpal­veluksessa noin kaksi kertaa kuu­kaudessa. Saarnan aihe löytyy usein keskeltä elämän arkea.

 

– Esimerkiksi radiota kuunnel­lessa tai jonkin tekstin äärellä jo­kin yksittäinen sana alkaa ikään kuin elää sisäisessä maailmas­sani, enkä pääse siitä irti. Joskus olen saanut aiheen myös jonkin­laisessa ilmestyksessä tai muuten yliluonnollisemmalla tavalla, Ma­rin muistelee.

 

Saarnan valmisteluprosessi kestää Marinilla noin viikon.

 

– Pyrin tekemään taustatyöt mahdollisimman huolella. Hyväl­lä valmistautumisella yritän olla päästämättä itseäni liian helpol­la, vaikka puheita on tullut pidet­tyä jo kohtuullisen paljon ja kiu­saus siirtyä suoraan puhevaihee­seen on välillä suuri.

 

Marin kertoo, että kun saarnan aihe on selvillä, hän alkaa jäsen­tää sitä kirjoittamalla ja kypsyt­telee puhetta mielessään. Jossain vaiheessa hän ottaa käyttöönsä kommentaarit ja aiheesta tehdyt tutkimukset. Raamatunkohtien ja historiallisten tosiasioiden tarkis­taminen ovat osa valmistelupro­sessia. Saarnarunkoon tulee kir­jattua myös omat kokemukset ja käytännön esimerkit.

 

– Kirjoitan saarnan yleensä sa­nasta sanaan, vaikka en sitä juma­lanpalveluksessa luekaan. Kirjoi­tettu saarna vähentää jännitystä ja on järkevää tekstin mahdollista myöhempää käyttöä varten.

 

– Koko prosessin aikana rukous on olennainen osa valmistautu­mista. Vaikka aihe olisi innostava ja valmistelutyö huolellista, ilman rukousta ei saarna tunnu osuvan maaliin, Marin pohdiskelee.

 

IK-opiston saarnakurssille osallistui säännöllisesti puhuvien pastoreiden lisäksi joukko seura­kuntalaisia, jotka toimivat ajoit­tain saarnavastuussa.

 

– Kustantamalla vapaaehtoisia koulutukseen haluamme osoit­taa heille arvostusta ja motivoida palvelemaan, Vantaan Minttukir­kossa pastoreiden työnohjauksis­ta ja koulutuksista vastaava Mar­ja Hyvärinen sanoo.

 

– Koulutus koituu saarnojen kautta koko seurakunnan hyö­dyksi. Puhujana ei kukaan tule koskaan täysin valmiiksi, joten konkarinkin on joskus hyvä py­sähtyä pohtimaan omaa saarnan­valmistustapaansa.



Ei maratonsaarnoja eikä moitteita

Oulun helluntaiseurakuntaan kuuluvat Outi ja Mika Keisu pohtivat parikymppisen Venlan ja viisivuotiaan Aabelin kanssa hyvän saarnan elementtejä.

 

– Saarnan tulisi olla Pyhän Hengen innoittama ja rukouk­sin valmisteltu. Hyvä saarna roh­kaisee kuulijaa ja haastaa hän­tä muutokseen tai toimintaan. Saarna on uskottavampi ja kos­kettavampi, mikäli puhuja pis­tää itseään likoon ottamalla esiin esimerkiksi onnistumisiaan ja epäonnistumisiaan.

 

Oululaisten mukaan jumalan­palveluksessa kävijät odottavat saarnan antavan eväitä kristitty­nä elämiseen. Kuulijat arvosta­vat huolellista valmistautumista, joka välittyy heille aiheen käsitte­lyn syvällisyyden ja puhujan teke­mien oivallusten kautta.

 

Jos puheet jäävät sanomaltaan itsestäänselvyyksien toistamisiksi tai muuten pinnallisiksi, motivaa­tio lähteä seurakunnan tilaisuuk­siin laskee. Samoin ihmiset rea­goivat, jos saarnapöntöstä alkaa kuulua työntekijän turhautumi­sen seurauksena moitteita tai vaatimuksia. Lisäksi moni seurakun­talainen harmittelee, että saarnat venyvät usein liian pitkiksi.

 

– Hyvä saarna on napakka pa­ketti, johon kuuluu valaisevia käytännön esimerkkejä. Sanoma tulisi tuoda esille Jumalaa kunni­oittavasti ja nöyränä. Saarna voi sisältää kevennyksiä, mutta ”sir­kustemput” kuuluvat muualle, Keisun perhe toteaa.

 

Marko Halttusen mielestä hyvä saarna koskettaa myös ihmisten tunteita mutta ei manipuloi.

 

– Järki- ja tunnepuolen tulisi olla saarnassa tasapainossa. Kun ihmisille tulee saarnaa kuunnel­lessa samastumisen kokemuksia ja puhe herättää heissä vastakai­kua, puhuja on onnistunut dia­logisessa saarnaamisessa. Saarna puhuttelee harvoin kuulijoita, jos teksti ei ole ensin koskettanut pu­hujaa itseään.

 

Halttunen haastoi kurssilaisia kehittämään seurakuntakulttuu­ria niin, että saarna on suunnattu sekä seurakuntaväelle että satun­naisille kävijöille.

 

– Jumalanpalveluksiin voi hy­vin tulla hengellisistä asioista kiinnostuneita etsijöitä. Siksi oli­si syytä välttää sisäpiiripuhetta ja pyrkiä johdattamaan saarnoil­la myös etsijöitä Kristuksen luo.

Vaikuttava saarna -kurssi kuu­luu jatkossakin IK-opiston tar­jontaan sekä Keuruulla että Hel­singissä.

 

 

Mira Kariluoto



Jaa
Paluu evankeliointiin
Kristitty yrittäjä loistaa Jumalan valoa siellä, missä kulkee
Isältä eväitä elämään
Paikkansa löytänyt matkalaukkulapsi
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!