Ei uskonnolle, kyllä uskolle

Johanna Lindhin juuret ovat esikoislestadiolaisuudessa, mutta nykyään hän kuvaa itseään evankelisluterilaiseksi peruskristityksi, joka ajattelee ekumeenisesti.Rukoushuoneen vintiltä löytyy laatikollinen tarroja, joissa lukee ”Olen Suomen helluntailainen”. Seurakunnan nuorten mielestä löytö on hauskan retrohenkinen, ja tarroja liimaillaan omiin Raamattuihin. On kuitenkin selvää, ettei moni heistä kertoisi uskostaan tällä tavalla. Hihamerkissä voi lukea Jeesus, mutta omaa kirkkokuntaa tai herätysliikettä ei korosteta.

Onko yllä kuvattu ajattelutapa erityisesti nuorille sukupolville ominainen? FT Johanna Lindhin mukaan kyse on laajemmasta ilmiöstä, vaikka se koskettaakin voimakkaimmin alle nelikymppisiä.

– Seurakuntakäsityksissä on tapahtunut muutosta. Aikaisemmin ajateltiin, että seurakunta on tietty uskonyhteisö, mutta nyt moni korostaa, että siihen sisältyvät kaikki, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen. Kristityillä voi olla erilaisia käsityksiä opista, mutta yhteinen usko on tärkein.

Yli kirkkokuntarajojen

Lindh väitteli viime syksynä tohtoriksi ilmiöstä, jota hän kutsuu poikkikristillisyydeksi. Hän haastatteli kymmeniä ilmiön piiriin kuuluvia kristittyjä Suomesta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Aineistoon kuului lisäksi netissä julkaistuja kirjoituksia.

Tutuimmillaan poikkikristillisyys viittaa siihen, mistä on totuttu puhumaan yhteiskristillisyytenä: osallistutaan muidenkin kuin oman yhteisön tilaisuuksiin ja pidetään aktiivisesti yhteyttä tunnustuskuntarajojen yli.

– Ihmiset ovat tulleet rohkeammiksi menemään muihin kirkkokuntiin katsomaan, millaista siellä on, ja tutustumaan toistensa käsityksiin. Se on jo vähän mennyttä maailmaa, että oltaisiin vaan omissa oloissa.

Toinen poikkikristillisyyden muoto on seurakunnasta tai kirkkokunnasta toiseen siirtyminen useita kertoja elämän aikana. Kuhunkin yhteisöön kyllä sitoudutaan, mutta omaa paikkaa ei lyödä lukkoon.

Kolmanneksi Lindh laskee tunnuspiirteisiin erilaisten uudistusliikkeiden toimintaan osallistumisen ja uskonkäsitysten perustelemisen muilla kuin uskonnollisilla lausumilla.

– Haastateltavat pitivät seurakuntia ja kirkkoja tärkeinä opin kannalta, mutta vastustivat niiden valtaa sanella, miten ihmiset ajattelevat ja käyttäytyvät. Esimerkiksi jumalapalveluskaavoista ei heidän mielestään tarvitse luopua, mutta erilaiset mallit täytyy hyväksyä.

Kaikki poikkikristillisyyden tunnusmerkit eivät kosketa jokaista ilmiön piiriin kuuluvaa. Usko Jeesukseen ja syntien sovitukseen yhdisti kuitenkin Lindhin haastateltavia.

Poikkikristillisesti ajatteleva ei kutsu itseään uskovaiseksi vaan uskovaksi, eikä hänelle ole tärkeää uskonto vaan usko.

– Uskonto mielletään lähinnä joidenkin tapojen noudattamiseksi ja sellaiseksi ajatteluksi, että niiden tapojen kautta tullaan autuaaksi.

Uskovien yhteys nousi haastateltavien puheissa tärkeäksi. Yhteys ei välttämättä tarkoita samassa seurakunnassa käymistä vaan esimerkiksi internetin kautta tapahtuvaa yhteydenpitoa tai kotikokouksiin osallistumista. Poikkikristillisyydessä arvostetaan yhteisöllisyyttä, kunhan se on yksilön valinta.

Vain muutos on pysyvää

Poikkikristillisyys voi herättää siitä ensimmäistä kertaa kuulevassa monenlaisia tunteita. Yksi paheksuu individualistista kukasta kukkaan lentelyä, kun taas toinen tunnistaa ilmiöstä itsensä ja ystäväpiirinsä.

Lindhin mukaan poikkikristillisyyden kasvun taustalla on kimppu yhteiskunnallisia muutoksia. Globalisaatio ja median muutos ovat avanneet yhteyksiä omien piirien ulkopuolelle. Nykyajan postmoderni maailma puolestaan vaatii yksilöä sopeutumaan epävarmuuteen ja jatkuviin muutoksiin.

– Moni on käynyt läpi useita koulutuksia ja työpaikkoja, ja parisuhteetkin vaihtuvat. Varmasti se vaikuttaa siihen, mitä ajatellaan uskonnosta. Kun kuuntelin äänittämiäni haastatteluja, huomasin, että ihmiset puhuivat rinnakkain uskonratkaisuista ja koulutuksen ja työelämän ratkaisuista.

Lindhin haastattelemien kristittyjen taustassa ei ole mitään erityistä yhdistävää tekijää. On luterilaisia ja vapaakristittyjä, on lapsesta asti uskoon kasvaneita ja uskoontulon voimakkaasti kokeneita.

Syitä eri seurakunnissa käymiseen ja seurakunnan vaihtamiseen on samoin monia. Yksi tärkeimmistä perusteluista oli hengellinen kasvu. Elinikäisen oppimisen ihanne on levinnyt yhteiskunnan muilta alueilta uskonelämään.

Joillakin haastateltavilla oli ikäviä kokemuksia seurakunnista, minkä vuoksi he olivat päätyneet yhteisöstä toiseen tai välttelivät sitoutumista. Kuten eräs haastateltava kiteytti: ”Maailmassa ei ollut hyvä ja seurakunnissa ei paljoa sen parempi. Mutta elävä usko riittää.”

Täydellistä yhteisöä ei ole

Lindh jakaa aineistonsa kristityt kolmeen luokkaan: etsijöihin, kiertäjiin ja autonomisiin.

– Etsintävaihe ei sijoitu pelkästään nuoruuteen. Ennen oli aika tavallista, että parikymppisenä oli jo löydetty oma paikka, mutta nyt etsintä saattaa kestää koko elämän.

Ilmiön varjopuolena on kiertäminen: jotkut eivät kotiudu mihinkään. Lindhin mukaan seurakunnattomissa saattaa kuitenkin olla hyvin tasapainoisia kristittyjä, ja heilläkin on yleensä jokin yhteisö, johon kiinnitytään enemmän kuin muihin.

Jotkut kiertäjät sitoutuvat hetken aikaa yhteisöön voimakkaasti mutta jättävät aloittamansa asiat kesken. Lindhin mukaan kyseessä on marginaalinen mutta seurakuntien näkökulmasta hankala ilmiö.

– Kuten yksi haastateltava sanoi, tällaiset ihmiset eivät välttämättä tunne kirkkokunnan historiaa ja taustaa. Ulkopuolelta tullut ei voi yhtäkkiä muuttaa toisten tapoja.

Niin sanotut autonomiset ovat sinut sen kanssa, että he viihtyvät useissa yhteisöissä. Seurakunnissa esiintyvät ristiriidat eivät sysää etsintää uudelleen käyntiin.

– Eräs ihminen sanoi, että muiden arvostelu omassa mielessä jäi pois, kun tajusi, ettei täydellistä seurakuntaa löydy. Hänelle tuli helpottunut olo, ja hän ikään kuin antoi itselleen luvan toimia kuten toimi.

Lähes kaikki Lindhin haastateltavat olivat jonkin kirkkokunnan tai seurakunnan jäseniä.

– Ihmiset sanoivat, että arvostavat omaa oppia mutta eivät välttämättä pidä sitä oikeampana kuin muiden. Kyseessä on enemmän tunteenomainen sitoutuminen.

Erilaisuutta oppii ymmärtämään

Lindh myös havainnoi poikkikristillisyyttä osallistumalla itse erilaisiin tilaisuuksiin, muun muassa kotikokouksiin, joissa eri seurakuntiin ja kirkkokuntiin kuuluvat ihmiset rukoilevat yhdessä ja jakavat kokemuksiaan vapaamuotoisesti. Taustojen moninaisuuden vuoksi opilliset seikat ovat usein taka-alalla, ja lähtökohtana on toisten kunnioittaminen.

– Huomasi kyllä, että ihmiset vähän sopeuttivat puhettaan sen mukaan, missä ollaan. Sama ihminen saattoi yhdessä tilaisuudessa puhua jostain opinkohdasta toisin kuin toisessa.

Voisi ajatella, että instituutioiden ulkopuolisessa toiminnassa on suurempi hengellisen väkivallan riski, jos toiminta keskittyy voimakkaiden persoonien ympärille. Lindh ei kuitenkaan törmännyt tällaiseen, vaan kotikokousten ilmapiiri oli avoin.

– Itselleni tuli joissakin tilanteissa sellainen olo, että opetus oli vähän arveluttavaa, mutta kotikokouksista on toisaalta helppo jäädä pois, jos ei viihdy.

– Antropologit sanovat, että ihmisellä on luonnostaan heikko erilaisuuden sietokyky, mutta erilaisuutta oppii ymmärtämään, kun opettelee. Sama tuli esiin haastateltavieni puheissa.

Lindhin haastateltavat vierastivat sitä, jos joku korostaa oman oppinsa ylivertaisuutta. Joillakin oli tästä syystä korkea kynnys mennä muihin kuin yhteiskristillisiin tilaisuuksiin.

Kannattaako seurakuntien siis yhdistää voimansa, kun ne julistavat evankeliumia? Lindhin mielestä näin voi olla.

– Kristinuskosta kiinnostuneiden on ehkä helpompi tulla yhteiskristillisiin tapahtumiin ja valita paikkansa myöhemmin. Samalla seurakunnat osoittavat ulospäin olevansa yhtä ja rikkovat sitä käsitystä, että kristityt vain riitelevät keskenään.


Kuka

Johanna Lindh
» filosofian tohtori kulttuuriantropologian alalta
» tutkijana Oulun ylipistossa
» väitöskirja: Poikkikristillinen identifioituminen vapauden ja yhteisyyden vuorovaikutuksena


Säde Loponen


3/2017

UutisetPoikkikristillisyydessä arvostetaan yhteisöllisyyttä, kunhan se on yksilön valinta.
PääkirjoitusReformaation merkkivuonna ja alkavalla kristittyjen ykseyden ekumeenisella rukousviikolla huomion kohteeksi nousevat kirkkojen väliset suhteet. Aihe tulee herättämään tänä vuonna tavallista enemmän ke...
MuutKirkon yhteisvastuukeräyksen tuotto on laskenut kolmena vuonna peräkkäin. Kotimaalehden joulukuussa haastatteleman keräysjohtaja Tapio Pajusen mukaan keskeisenä syynä on käteisen rahan käytön vähentym...
UutisetMuutaman seurakuntayhdistyksen lienee pian lähetettävä oikaisupyyntö rekisteriviranomaiselle.
UutisetPaukkupakkanen lisäsi jännitystä konserttien odotukseen.
UutisetPiispa Irja Askola on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle marraskuussa. Askola aloitti Helsingin piispana kuusi vuotta sitten vuonna 2010. Hän täyttää ensi vuonna 65 vuotta.

Mediassa on jo arvuutel...
UutisetVanhoillislestadiolainen liike hyödyntää ensi kesänä Ison Kirjan 60 hehtaarin aluetta suurjuhliaan varten. Alueelle nousevat 20.–23. heinäkuuta Jämsän Kristillisen Kansanopiston Opistoseurat, jotka ke...
UutisetEnemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti helluntaiseurakuntien kokoontumistiloihin Kirkon tutkimuskeskuksen nelivuotiskertomuksen yhteydessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
...
UutisetNuori perheenäiti innosti seurakuntalaiset lukemaan Sanaa.
UutisetSuorista rukouslähetyksistä on tullut kristillisten kanavien kärkisisältöä.
UutisetKansanedustaja Päivi Räsänen käsitteli kirkon, kristinuskon ja vallan suhteita puhuessaan teologisilla opintopäivillä. Tapahtuman yleisteemana oli ”Uskonpuhdistus tänään”, ja se järjestettiin Kauniais...
UutisetIso Kirja ja Paimen Plus -lehti järjestävät helluntaiseurakuntien vastuunkantajille laivamatkan Euroopan Helluntaiyhteisön (PEF) johtajuuskonferenssiin 7.–10.3.2017.

Konferenssi pidetään Tukhol...
UutisetItalian Evankelinen Allianssi (IEA) on vedonnut voimakkaasti maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden asiallisen kohtelun puolesta.

Julkaisemassaan kannanotossa IEA kertoo kunnioittavansa Italian...
UutisetJerusalemin Pyhän haudan kirkossa sijaitsevan Jeesuksen haudan avaaminen ja sen myötä paljastunut haudan sisus olivat raamatullisen arkeologian merkittävin yksittäinen tapahtuma vuonna 2016, arvioi al...
UutisetKiinan valtion kontrolloimassa protestanttisessa Kolme itse -kirkossa on menossa voimakas herätys, kristillinen CBN-kanava raportoi.

Monissa Kolme itse -seurakunnissa uskovat kokevat Pyhän Heng...
UutisetUskovien tulisi varmistua siitä, että he eivät levitä sosiaalisessa mediassa valheellisia tai tekaistuja uutisia, amerikkalainen kirjailija-pastori ja blogisti Karl Vaters toteaa The Christianity Toda...
MielipideHyvä Sanoma ry:n itsenäisyyden juhlavuoden lehtikampanjaan on vastannut myönteisesti noin puolet Suomen helluntaiseurakunnista (RV 1/2017). Nyt voisi kysyä, onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhj...
MielipideVastauksena Aapi Lonnakolle haluan selventää näkemystäni. En yritäkään todistaa tai kumota alkuräjähdysteoriaa tai evoluutioteoriaa. Haluan vain vahvistaa vertaisteni luottamusta myös tieteen sanomaan...
MielipideTapio Lehtonen kirjoitti alkuräjähdyksestä, evoluutioteoriasta ja luomiskertomuksesta tavalla, joka ei ole sopusoinnussa Raamatun eikä tieteenkään kanssa (RV 50/2016). Raamatun kertomusta ja evoluutio...
MuutIhmiskäsityksellä tarkoitetaan ihmistä koskevien tietojen, uskomusten ja arvostusten muodostamaa kokonaisuutta. Ihmiskäsitys on ollut eurooppalaisessa kulttuurissa pohdinnan kohteena jo Antiikin Kreik...
KolumniParhaillaan, 18.–25. tammikuuta, vietetään ekumeenista rukousviikkoa. Yhdessä rukoileminen sopiikin hyvin yhteiskristillisyyden harjoittamisen muodoksi. Monella on kokemuksia siitä, kuinka hiljentymin...
MuutJesajan ennustuksista avautuu Kristuskeskeinen tulevaisuuden kuva.
ArtikkelitReformaation eli uskonpuhdistuksen katsotaan käynnistyneen Martti Lutherin kuuluisista teeseistä vuonna 1517, vaikka jo sitä ennen oli noussut esille katolisen kirkon ylivaltaa vastustavia ryhmiä ja j...
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
MuutUskoontullut iranilaismies haluaa olla nyt joka päivä Jumalan käytössä.
MuutEläköitynyt perheneuvoja Saara Kinnunen kirjoitti 100-vuotiaalle Suomelle (Kotimaa 1/17).

Koen itseni onnekkaaksi, kun olen saanut syntyä kansalaisenasi. Sadassa vuodessa olet noussut köyhästä...
PikavisiittiHyvinkääläispastori Jani Rossi on kuivan satakuntalaisen huumorin ystävä.
MuutOlivatko he liian kaukana lähetystyön ytimestä - vai sen keskipisteessä?
MuutKriittisimmin helluntailaisuuteen suhtautuvat kirkon lestadiolaiset työntekijät. Helluntaiherätyksen työntekijöistä vain puolet kuvailevat kirkkoa sanalla "kristillinen”.
MuutHiljaisia huokauksia, tuskaista taistelua, arkisia vastauksia ja kiireen tai jaksamisen kanssa kamppailua – mutta ennen muuta yhteyttä Jumalaan. Kaikkea tätä on rukous, sanovat Elina, Toni, Teuvo, Iid...
MuutNina Åströmin mielestä Raamatun lukeminen on kuin aarrekammiossa käymistä. Sieltä löytyy aina jotain uutta ammennettavaa.
"Rasismi voi päättyä meidän elinaikanamme"
Vähän erilainen leiri
Kristityksi kääntynyt teinipoika surmattiin Intiassa
"Opin kuulemaan selkeämmin Jumalan ääntä" – Yhteyden kaipuu on nuorille iso syy hakeutua opetuslapseuskouluun
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!