Keskiviikko 19. syyskuuta.
Nimipäivää viettää Reija, Torborg
Julkaistu 13.4.2018 12:35

Ei Raamattua kouluissa - uskontoneutraaliutta jo 70 vuotta Yhdysvalloissa

Peruskoulun opetukseen ei Suomen tavoin saa Yhdysvalloissa sisältyä tunnustuksellista uskonnollisuutta. Linjaus tehtiin jo 1940-luvulla. Kuvituskuva amerikkalaiskoulusta. Kuva: Unsplash/Neonbrand

Tänä vuonna tu­lee kuluneeksi 70 vuotta korkeim­man oikeuden päätöksestä, jon­ka puitteissa uskonnollisten yh­teisöjen edustajat eivät voi opet­taa uskontoa julkisrahoitteisissa yhdysvaltalaiskouluissa.

 

Kysymys oli McCollum v. Bo­ard of Education -päätöksestä, jossa ateistiäiti Vashti McCol­lum (1912–2006) haastoi illinois­laisen Champaignin alueen ope­tuslautakunnan paikallisoikeuteen. Hän katsoi, että koulussa kouluajalla annettu kirkkojen us­konnonopetus ei ollut väitteistä huolimatta vapaaehtoista ja että se oli ristiriidassa Yhdysvaltain perustuslain kanssa, joka kieltää asettamasta mitään uskontoa toi­sen yläpuolelle.

 

Lopulta Yhdysvaltojen perus­tuslakia tulkitseva korkein oi­keus päätyi maaliskuussa 1948 McCollumin kanssa samalle lin­jalle. Päätöksen nojalla uskon­nollisten yhteisöjen ei enää salli­ta opettaa uskontoa kouluissa tai järjestää kouluissa uskonnollisia tilaisuuksia.

 

 

Symbolit puhuttavat

Myöhemmin eri oikeuden pää­töksillä uskonnon ja koulun suh­detta on määritelty yhä tarkem­min. Erityisesti 1960-luvulla yh­teisiä rukouksia, raamatunlukua tai muuten uskonnollissävytteis­tä sisältöä karsittiin oikeuden päätöksillä virallisen opetuksen piiristä ankarasti.

 

Amerikkalaisessa koulukult­tuurissa keskeisten seremonioi­den ja juhlallisuuksien on oltava uskonnollisesti sitoutumattomia. Tunnustuksellisen uskon lisäk­si uskonnonvastaisuuden opet­taminen on toisaalta niin ikään kiellettyä.

 

Keskustelua käydään tämän tästä siitä, miten uskonnolliset symbolit saavat näkyä juhlissa.

 

– Jos esimerkiksi päättäjäiset pidetään kirkossa, syntyy keskus­teluja siitä, pitääkö risti tai muut symbolit peittää, Pohjois-Ame­rikan kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsila kuvailee.

 

 

Kristillisyys näkyy

Uskontoneutraalius liittyy mo­nen amerikkalaiskoululaisen elä­mään. Noin 80 prosenttia maan koululaisista on juuri julkisra­hoitteisissa peruskouluissa.

 

Yksityiskoulut ovat usein ka­tolisia tai luterilaisia, yhä useam­min nykyisin myös islamilaisia.

 

Virallisesta tunnustuksetto­muudesta huolimatta kristilli­nen kulttuuri näkyy silti vahvas­ti amerikkalaiskouluissa. Työajan ulkopuolella kokoonnutaan mo­nissa paikoissa kerhoihin ja raa­mattupiireihin. Uskonto on myös läsnä kuntien ja yhteisöjen juh­lissa ja paraateissa.

 

 

Kotiopetus vahvaa

1960-luvun myllerrys synnyt­ti Yhdysvaltoihin myös kotiope­tuskulttuurin. Maassa on nykyisin noin 2,6 miljoonaa koti­koululaista, enemmistö valkoisia evankelisia.

 

– Asia ei liity suoraan uskon­nonopetukseen, mutta laajem­min siihen, mitä koulussa opete­taan. Koulujen arvomaailmaa pi­detään sekularistisena, Markku Ruotsila arvioi.

 

Tuekseen vanhemmat saavat kristillisten alan järjestöjen ma­teriaalia, joissa tuetaan oppimis­ta ja toisaalta kotiopetusaatetta.

 

Ongelmia voi syntyä kuitenkin jatko-opintojen koittaessa. Osa collegeista on erikoistunut otta­maan vastaan opiskelijoita, joil­la on kotikoulutausta. Toisaalta kotikoululaisia pääsee jatkuvasti myös kärkiyliopistoihin.

 

Yliopistoissa ja collegeissa voi kristillisyys peruskoulusta poike­ten näkyä vahvastikin.

 

– Monet näistä kouluista ovat kirkkojen perustamia. Tietysti suuri osa niistä on vahvasti maal­listuneita, Markku Ruotsila ku­vailee.

 

(Muokattu 16.4. klo 11:40. Lisätty otsikkoon viittaus Yhdysvaltoihin.)

 

 

 

Anssi Tiittanen



Jaa
Pianovirtuoosin pitkä matka
Matematiikka on avain oppimiseen eri tasoilla
Daniel Kolendan sydämessä palaa Jumalan tuli
Historian henkiinherättäjä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!