Perjantai 19. heinäkuuta.
Nimipäivää viettää Saara, Sari, Salli, Salla, Sara, Sara, Sally
Julkaistu 21.6.2019 10:15
Lähettien määrä laskenut 24:stä kuuteen

Balkaniin halutaan panostaa uudelleen

Yksipuoluejärjestelmien luhistuminen Balkanilla avasi uusia mahdollisuuksia lähetystyölle. Stalinin patsasta viedään pois Albanian pääkaupungista Tiranasta. Kuva: Eero Ketola

Vielä 2000-luvun alussa Balkanilla toimi yli 20 Fidan lähetystyöntekijää seitsemässä eri maassa. Nyt järjestön lähettejä on alueella vain muutama. Fidalla oli viime vuonna arvokasta diakoniatoimintaa kahdeksassa Balkanin valtiossa, mutta uusia lähettejä ei ole juurikaan niemimaalle matkannut.

 

Lähetystyön kansainvälisesti arvostettu asiantuntija Arto Hämäläinen toteaa, että useiden Aasian ja Afrikan maiden haasteisiin vastataan kristillisellä rakkaudella ja julistuksella. Samat haasteet Euroopassa vaivaannuttavat, ja niiltä tahdotaan sulkea silmät.

 

 

Strategia oli profeetallinen

Kolmekymmentä vuotta sitten sytyttiin Balkanin evankelioimiseen.

 

– Vuonna 1987 Fidassa (silloin SuVUL) valmistui strategia, jossa painotettiin ateistisia maita. Rautaesirippu oli vielä olemassa, mutta Itä-Eurooppaan haluttiin kiinnittää eritystä huomiota, Arto Hämäläinen kertoo.

 

Avainsanoma oli jo vaikuttanut alueella kirjallisuuden kautta, mutta nyt haluttiin laajentaa skaalaa.

 

– Emme silloin tienneet, että rautaesiripun luhistuminen oli niin lähellä. Uskon, että Jumala vaikutti profeetallisesti strategiamme kautta. Emme olleet tumput suorina, kun esirippu oli yhtäkkiä poissa. Meillä oli heti valmius lähettää työntekijöitä. Heitä lähti muun muassa Balkanille, tuolloinen Fidan toiminnanjohtaja lisää.

 

Balkan oli ollut pitkään muun itäisen Euroopan ohella rukouslistalla sekä pienimuotoisten aktioiden ja kirjallisuustyön kohteena.

 

– Tietty pohjustus oli jo tehty, kun ovet avautuivat julkiseen toimintaan. Meillä oli lähetysjärjestössä yhteyshenkilöt eri maihin Itä-Euroopassa. Oma merkityksensä oli myös Suomessa 1981 pidetyllä PEK-konferenssilla. Erityisesti Kai Antturin vaikutuksesta lähes kaikki niin sanotut rautaesiripun maat olivat edustettuina konferenssissa.

 

 

Poissa uutisista, poissa mielistä?

Tiedotusvälineet viittasivat toistuvasti 1990-luvun alussa Länsi-Balkanille. Jugoslavian veriset hajoamissodat olivat alkaneet, ja Albania, ”maailman ensimmäinen ateistinen valtio”, vapautui diktatuurista ja lähti ontuen etsimään uutta tulevaisuutta.

 

Samaan aikaan sadat lähetystyöntekijät kymmenistä maista olivat irrottautumassa lähtökuopistaan suuntanaan Länsi-Balkan.

 

Usein kuulee kysymyksen, oliko Balkanin kansainvälisellä huomiolla merkitystä lähettien liikkumiseen alueelle.

 

– Kyllä ja ei, Arto Hämäläinen vastaa.

 

– Balkanin runsas esiintyminen uutisissa toki toi alueen uskovienkin mieleen. Olen kuitenkin pannut merkille, että jäämme turhan usein yleisen mielipiteen vietäviksi. Moni taisi ajatella, että ”sotikoot sotansa, pysytään me erossa”.

 

– Esimerkiksi humanitaarisen avun kerääminen Balkanille oli huomattavasti vaikeampaa kuin Afrikkaan, vaikka sodat Afrikassa eivät ole olleet yhtään ”jalompia”. Epäilen, että lähettimäärän kasvu ilman näitä tausta-ajatuksia olisi voinut olla ripeämpää.

 

 

Edelleen suuri tarve

Yleisessä tietoisuudessa Balkan edustaa etnisiä jännitteitä ja erilaisia sosiaalisia ongelmia ihmiskaupasta alkaen. Hämäläisen mukaan juuri nämä asiat otetaan Aasiassa tai Afrikassa vastaan haasteina, joihin on vastattava kristillisellä rakkaudella ja evankeliumin julistuksella. Euroopassa samoilta ongelmilta tekee mieli sulkea silmänsä. Kuitenkin Balkanin maiden evankelisten uskovien määrät ovat ”nolla pilkku jotakin” Romaniaa ja Bulgariaa lukuun ottamatta.

 

Arto Hämäläinen on Maailman helluntaiyhteisö PWF:n lähetyskomission puheenjohtaja, Assemblies of Godin maailmanyhteisön lähetyskomission johtoryhmän jäsen ja vanhempi neuvonantaja Euroopan helluntaiyhteisö PEFissä. Vuosina 1991–2015 hän oli myös Euroopan helluntailähetyksen PEMin puheenjohtaja.

 

Lähetysvaikuttajan mukaan Euroopan helluntaiyhteisöt eivät ole unohtaneet Balkania, vaan PEF ja PEM ovat halunneet nostaa sen Euroopan evankelioimisessa erityiseksi prioriteetiksi.

 

– Teimme sen PEMissä jo 1980-luvulla. Mutta siitä on aikaa, eikä hengellinen tilanne ole radikaalisti muuttunut, vaikka toki uusia seurakuntia on vuosien aikana syntynyt. Etnisesti ja uskonnollisesti jakautuneella Balkanilla on noin 65 miljoonaa asukasta.

 

 

Eero Ketola



Jaa
Swahilista tuli rukouspiirin yleisin äidinkieli
Kun vuoden työ kiteytyy viiteen päivään
Johtaja-ainesta
Unelmana rakkauden parantamat perheet
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!