Tiistai 18. joulukuuta.
Nimipäivää viettää Aapo, Aappo, Rami, Abraham
Julkaistu 19.2.2018 12:04

Jumalanpalvelus ja armolahjat

Jumalanpalvelus on ollut valtakirkoissa suurin yksittäinen seurakuntatyön ilmentymä. Näin on ollut kaikkina aikoina joka puolella maailmaa.

 

Joissakin kirkkokunnissa saarnan merkitys jumalanpalveluk­sissa on osoitettu aikoinaan sillä, että tavallisen penkinkuluttajan ei ole tarvinnut ymmärtää saarnaa. Tämä varmistettiin pitämällä saarnat latinaksi. Näin oli kohtalaisen helppoa muokata opin si­sältöä ja kirkon tarpeita tukemaan toisiaan.

 

Herätyskristillisyydessä hengellisen elämän syntymi­nen on alusta asti ymmärretty Sanan saarnan ja Pyhän Hengen yhteisvaikutukseksi. Paavalin kehotus saarnata Sanaa ”sopivalla ja sopimattomalla ajalla” on otettu ajoit­tain jopa niin todesta, ettei aina ole jaksettu edes odot­taa evankeliumille otollista aikaa.

 

Seurakuntien kasvun myötä myös Jumalan per­heen tarpeet ovat muuttuneet. Uskoa synnyttävän evankeliumin vaikutuksen rinnalle on noussut ter­veen opetuksen ja hengellisen varustamisen tarve. Eräässä asiayhteydessä Jeesus muistutti aikalaisi­aan sanoen: ”Näitä tulisi noudattaa, eikä noitakaan sikseen jättää.” Ajatus kiteyttää kristillisen julis­tuksen tarpeet myös nykypäivän seurakunnan nä­kökulmasta.

 

Jumalanpalvelus sanana kuulostaa joidenkin helluntailaisten korvissa vieraalta. Ennen käytiin ko­kouksissa. Sana jumalanpalvelus kertoo kuitenkin sen, mistä tilaisuudessa on kyse. Me palvelemme Jumalaa kiittämäl­lä, ylistämällä ja palvomalla häntä. Myös rukous ja esirukoukset ovat Jumalan palvelemista, jolla suoritamme hänen meille anta­maansa tehtävää. Sanan saarnassa ja armolahjojen toiminnassa Jumala puolestaan palvelee ja rakentaa seurakuntaansa.

 

Saarnan merkitykseen olisi syytä kiinnittää nykyistä enem­män huomiota kaikissa seurakunnissa. Saarnan muoto voinee vaihdella, mutta sen seurakuntaa rakentava sekä Hengen ja palvelun lahjoja hyödyntävä vaikutus on koettavissa vain, jos annamme lahjoille tilaa. Paimen, opettaja, evankelista, profeetta, kehottaja, johtaja, diakoni – he kaikki hoitavat omaa tärkeää osuuttaan kokonaisuudessa, jossa pyhät tehdään valmiiksi palvelukseen.

 

Hengen lahjoina tunnetut armolahjat toimi­vat usein puhtaimmillaan Sanan saarnan yhteydessä. Ei ainoastaan, vaan usein. Armolahjoilla palvelemisesta pitäisikin uskaltaa opettaa seu­rakunnissamme paljon nykyistä enemmän. Terveen opetuksen vähäisyys ja niiden hen­kilöiden harvalukuisuus, jotka myös käy­tännössä palvelemalla antavat toisille hyvän esimerkin, johtaa helposti epäterveeseen suh­tautumiseen armolahjoihin.

 

Elinvoimainen seurakunta etsii ja tunnistaa armolahjoja. Se myös rohkaisee palvelemaan niil­lä ja antaa niille tilaa.

 

 

Kari Ketoja


Kirjoittaja on Kotkan helluntaiseurakunnan paimen, joka kuuluu myös helluntailiikkeen neuvoa-antavien vanhinten ryhmään.



Jaa
Kälviän arkienkeli
Lahjakirjat käyvät kaupaksi, kustantamojen arki haasteellista
Konservatiivisuutta rakkauden hengessä
Kohtalot, jotka eivät saa unohtua
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!