Tiistai 23. lokakuuta.
Nimipäivää viettää Severi, Severin, Sören
Julkaistu 4.5.2015 00:00

Äitienpäivän eetos

Ensi sunnuntaina vietetään äitienpäivää. Juhlaperinne tuli Suomeen Yhdysvalloista. Siellä eräs yksityinen nainen heräsi ajattelemaan äitinsä kuoleman jälkeen, ettei yhteiskunta ottanut riittävästi huomioon äitien asemaa työelämässä ja lasten kasvatuksessa. Hänen aloitteestaan järjestettiin erityinen juhla kaikille äideille. Äitienpäivän vietto sai pian laajempaakin kannatusta, ja Yhdysvaltain presidentti julisti sen lopulta kansalliseksi juhlapäiväksi vuonna 1914.  

 

Meillä Suomessa äitienpäivää on vietetty säännöllisesti vuodesta 1918 lähtien. Ajankohta on vakiintunut toukokuun toiseen sunnuntaihin, joka on samalla virallinen liputuspäivä.   

 

Äitienpäivän vietolla on siis pitkät perinteet. Siihen liittyy myös vahva eetos. Eetoksella tarkoitetaan vakiintuneeseen ajattelu- ja toimintatapaan – kuten tässä äitienpäivän juhlintaan – liittyviä eettisiä ihanteita ja arvoja.

 

Tuskin mikään muu kansallinen juhlapäivä ylittää tunnevoimaltaan äitienpäivän eetosta. Äidin pyyteetön ja uhrautuva rakkaus perhettään kohtaan on eettisistä hyveistä kauneimpia. Se saa ansaitun tunnustuksen lasten kiitollisessa laulussa, itse tehdyssä onnittelukortissa ja äidille hankitussa lahjassa. Myös perheenjäsenten kohtaaminen yhteisellä äitienpäivälounaalla on hieno hetki, arvokokemus, jossa voi aistia juhlapäivän eetoksen.

 

Monista muista vuoden aikana vietettävistä ja usein varsin keinotekoisistakin teemapäivistä poiketen äitienpäivä on säilyttänyt asemansa. Siihen sisältyy myös tärkeä arvoviesti. Vaikka liike-elämä on hyödyntänyt äitienpäivän tehokkaasti kaupallisiin tarkoituksiin, äitienpäivän eetos on kestänyt yllättävän vahvana. Perheiden lisäksi se tulee esille myös seurakuntien tilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa.  

 

Äitienpäivän eetoksella on kuitenkin myös kääntöpuoli. On rehellistä todeta, että monien äitien juhlintaa varjostaa huoli oman lapsen elämäntilanteesta ja koettu vajavaisuus kasvattajana. Eetos ei aina vastaa arjen todellisuutta. Lasten elämä ei ole mennyt kaikessa äidin ihanteiden ja toiveiden mukaan. Yksinhuoltajaäidin mieltä taas saattavat painaa aivan omat huolet. Moni uskova äiti huokaiseekin hiljaisen esirukouksen taivaan puoleen myös äitienpäiväkahvia juodessaan.

 

Entä ne aviopuolisot, jotka eivät toiveistaan huolimatta ole saaneet lasta? Tai ne tahtomattaan yksin elävät, jotka katselevat seurakunnan perhekeskeistä juhlintaa syvää ulkopuolisuuden tunnetta kokien? Jäävätkö he äitienpäivän eetoksen varjoon?   

 

Perheissä ja seurakunnissa on täysi syy juhlia iloisesti äitejä. On kuitenkin tärkeä tiedostaa, että Jumalan perheeseen kuuluvat täysivaltaisina myös kasvatustehtävässään epäonnistuneet, lapsettomat ja sinkut.

 

Jumalan perheen eetos merkitsee yhteyden iloa kaikille.     

 

Leevi Launonen



Jaa
Kielimiehen kutsumus
Radio Dei haluaa nyt haastaa kuulijaansa
Kun helluntailaisuus nähtiin uhkana
Tulevaisuus puikoissa
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!