Torstai 21. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Keijo
Julkaistu 9.2.2017 00:00

Ystävyyssuhteisiin voi vaikuttaa

Kuva: Shutterstock
Sanotaan, että suomalaisen kanssa ystävystyminen vie aikaa, mutta kun ystävyys on syttynyt,se myös kestää. Arvattavaksi jää, kertooko sanonta enemmän siitä, että keskivertosuomalainen on hidas ja harkitseva ihmissuhteissaan (pitäähän sitä varmistua, ettei syöksy suden suuhun), vai alleviivaako se enemmän suomalaisten luotettavuutta ja uskollisuutta.

AVA-kanava pyysi vuonna 2013 ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia kuvailemaan, millaisia suomalaiset ovat ystävinä. Tulokset paljastivat, että kansainvälisesti vertailtuna hyviä.

Vastaajat arvostivat muun muassa suomalaisten suorasukaisuutta ja mielistelemättömyyttä sekä sitä, että suomalaisen ystävän kanssa sovittuun voi luottaa.

Miten säilyttää ystävä?

Moni meistä on saanut kokea ystävyyttä elämänsä aikana. Muistamme naapurin Ainot ja Antit, joiden kanssa touhuttiin kesät pitkät. Etenkin tytöillä on usein bestiksiä, joiden kanssa jaetaan voitot, tappiot ja salaisuudet (ja tarvittaessa vaatekaapin sisältö). Aikuisenakin voi saada uusia ystäviä, mutta tehtävä on silloin haastavampi.

Yhtä kaikki ystävyyden on todettu lisäävän onnellisuutta jopa toimivia perhesuhteita enemmän, joten aivan pienestä asiasta ei ihmisen elämässä ole kyse. Jos on onnistunut saamaan ystävän tai ystäviä, miten heistä voi pitää kiinni?

Psykologian tohtori Lisa Firestone antaa tähän viisi vinkkiä Psychology Today -lehdessä (1/2013). Hänen mukaansa kaikki lähtee rehellisyydestä.

– Se, että omistaa ystävän, joka voi kertoa asiat suoraan, auttaa tuntemaan itseään paremmin, Firestone sanoo.

Hänen mukaansa pesunkestävässä ystävyydessä käsitellään kärhämät sekä pyydetään ja annetaan anteeksi.

– Me kaikki varmasti möhläämme joskus, mutta kun näin käy, meidän pitää asettaa ylpeys sivuun ja korjata tilanne, psykologian tohtori neuvoo.

Ystävyyttä ei voi hoidella kokonaan ilman yhteydenpitoa, tapahtuipa se sitten kasvokkain tai vaikka kirjeitse. Lisa Firestone korostaakin ajan antamisen ja ystävän arvostamisen merkitystä.

– Anteliaisuus on avain onneen. Hyvä ystävä osoittaa mielenkiintoa sitä kohtaan, keitä olemme ja minkä kanssa kamppailemme. Mutta on tärkeää, ettei suhteesta tule yksipuolinen tai vain toiseen keskittyvä.

Hän lisää ystävyyden hoito-ohjeisiinsa vielä, että koska kaikki ystävyyden osapuolet ovat vain ihmisiä, ystävyydessä tulee arvioida realistisesti omia odotuksia, olla olettamatta asioita ja valita kyynisen asenteen sijaan myötätuntoinen mieli.

Suomalainen tarvitsee tilaa

Mielenterveys-lehti (5/2014) komppaa Firestonen teesejä ystävyyden säilyttämisestä: ”Kiinnostu toisen elämästä, ole läsnä, huomioi ja ilahduta, muista tasapaino ja vastavuoroisuus… Käsittele kielteiset asiat.”

Suomalaislähde opastaa lisäksi sovittamaan yhteydenpidon elämäntilanteeseen. Se muistuttaa, että kaikki tauot eivät tarkoita ystävyyden loppumista, vaan elämässä on välillä jaksoja, jolloin ystävyyssuhteiden hoitoon on huonompi mahdollisuus. Tällaista ohjetta saa amerikkalaislehdestä etsiskellä.

Tietty vetäytyvyys voikin olla yksi suomalaisten ystävyyssuhteiden haaste. Myös AVAn haastattelemat ulkosuomalaiset huomauttavat, että suomalainen tarvitsee keskimääräistä enemmän omaa tilaa (sama tosin koskee kuulemma myös ruotsalaisia). Viihdymme mainiosti myös yksin, emmekä hakeudu toisten läheisyyteen yhtä paljon kuin monissa muissa kulttuureissa.

Vuorenpeikkopiirteestämme huolimatta ystävyydet eivät ole tuhoon tuomittuja. Se, kuinka pitkiä yhteydenpitotaukoja ystävyys kestää, riippuu suhteesta. Joskus vuosienkin jälkeen tavattaessa ystävät aloittavat siitä, mihin viimeksi jäätiin. Jonkun toisen kanssa kolmekin kuukautta ilman yhteydenpitoa etäännyttää liikaa.

Ajanlaskua vanhempi ilmiö

Raamatun lehdiltä ystävyydestä löytyy monta kaunista esimerkkiä.

Adam ja Eeva lienevät kokeneet ihmisten välisen yhteyden huipun ennen syntiinlankeemusta. Mooses ja muutamat profeetat kokivat paljon yksinäisyyttä mutta pääsivät läheiseen suhteeseen Jumalan kanssa. Joonatanin ja Daavidin ystävyys yltäisi varmasti jaloudessaan maailmankirjallisuuden huipulle. Uudessa testamentissa Elisabet ja Maria jakavat ilon ja hämmennyksen täyttämän tilanteensa äitiydestä. Myös Jeesuksella näyttää olleen muutama läheinen ystävä, kuten opetuslapsi Johannes sekä Betaniassa asuva Lasarus sisarineen.

Ystävyydessä ei merkitse niinkään määrä vaan laatu. Sananlaskujen (18:24) mukaan ”Paljon ystäviä –– vähän ystävyyttä, tosi ystävä on enemmän kuin veli.” Jos sinulla on ystävä, pidä hänestä huolta, sillä ”Ystävän sanat ovat nuorta hunajaa: makeat mielelle, virvoittavat ruumiille.” (Sananl. 16:24.)


Ruut Ahonen





Pystynkö uskoutumaan?

Ystävyyssuhteisiin liittyy olennaisesti keskinäinen luottamusja jakaminen. Niinpä niiden solmimista ja hoitoa voi estää vaikeusluottaa toisiin ihmisiin.

Luottamuspulaan voivat vaikuttaa esimerkiksi suomalaisittain melko yleiset varhaiset turvattomat kiintymyssuhteet tai myöhemmät kolhut elämässä.

– Ihmislapsella on taipumusta muodostaa voimakkaita (turvallisia) tunnesiteitä toisiin ihmisiin, toteaa Hyvä Terveys -lehden psykologi Mikael Saarinen.

– Mikäli tämä ei syystä tai toisesta onnistu ja lapsella on paljon erilaisia erokokemuksia ja menetyksiä, tuloksena on voimakasta stressiä. Tätä varhain koettua stressiä me puramme vielä aikuisuudessakin erilaisilla suojaavilla ajatuksilla (”en voi luottaa keneenkään”) ja käyttäytymisellä (esimerkiksi vetäytymällä), joiden tehtävänä on altistaa siedettävämmälle kivulle.

Saarisen mukaan tässäkin tilanteessa elävä ihminen voi harjoitella hyväksymään itsensä ja luottamaan muihin. Psykologian lisäksi sama tulevaisuuden ja toivon viesti löytyy vahvana Raamatusta.

Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!