Lauantai 23. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Aslak
Julkaistu 6.7.2018 13:35

”Ympäristön tila huolestuttaa”

Kerimäellä maantiedon ja biologian opettajana toimiva Terhi Laamanen haastaa kristittyjä pitämään parempaa huolta luonnosta. Kuva: Jarkko Laamanen

Rakkain arkirutiinini on tal­vella tulen sytyttäminen leivin­uuniin. Puulämmitteisessä ta­lossa se on jokapäiväinen teh­tävä.

 

Luonteeltani olen ”puolisosi­aalinen” introvertti. Pidän ih­misistä, mutta kartan suuria ih­misjoukkoja. Nautin rauhasta ja hiljaisuudesta.

 

Arvostan ihmisiä, jotka pysty­vät perustelemaan mielipiteen­sä loogisesti ja näkevät vaivaa selvittääkseen asioiden taus­tat. Varsinkin nykyisessä some­maailmassa moni asia väitetään faktaksi, kun se tuntuu oikealta. Tunne ja todellisuus eivät kui­tenkaan aina ole sama asia.

 

Työssäni parasta on vaihtele­vuus, uuden oppiminen ja opet­taminen. Toimin biologian ja maantiedon opettajana yläkou­lussa ja lukiossa.

 

Kesäisin lataan akkuja. Viih­dyn puutarhassa, kasvimaalla ja hevosten parissa. Harrastuk­set ovat rentouttavaa vastapai­noa kiireiselle työlle.

 

Sinkkuna elämisessä hienoin­ta on riippumattomuus. Jos ha­luan tehdä jotain, ei tarvitse tar­kistella kenenkään menemisiä tai kysellä aikatauluja. Haasteel­lisinta on arjen pyörittäminen. Jos esimerkiksi sairastun, ei ole toista hoitamassa asioita.

 

Luonto on arvokas lahja. Olem­me ihmisinä osa luontoa ja täy­sin riippuvaisia sen tarjoamas­ta ravinnosta ja muista luon­nonvaroista. Luonnosta löytyy aina jotain uutta ihmeteltävää, ja se on hyvä paikka hiljentyä hetkeksi.

 

Elokuva, joka teki minuun vai­kutuksen, kertoo kolmen NA­SAssa työskennelleen afro­amerikkalaisen naisen tari­na 1960-luvun Yhdysvalloissa. Hidden Figures perustuu tosita­pahtumiin, ja se herätti ajatuk­sia tasa-arvosta eri vuosikym­menien aikana.

 

Kristittynä haluaisin lisätä ih­misten välistä vuoropuhelua ja ymmärrystä. Kaikki eivät näytä tai kuulosta samanlaisilta, mut­ta kaikki olemme saman Luojan luomia ja arvokkaita.

 

Rohkein tekoni on omakotita­lon rakentaminen. Kaikki talon rakentaneet tietävät, että se on yksi elämän rankimmista ru­peamista.

 

Minua huolestuttaa tällä het­kellä ympäristön tila. Kristityt­kin pitävät luontoa vain resurs­sina. Ihminen asetettiin viljele­mään ja varjelemaan. Varsinkin jälkimmäinen on usein unohtu­nut. Kukaan ei voi yksin luon­toa pelastaa, mutta eihän muu­rahainenkaan yksin kekoa ra­kenna. Jokainen kantaa oman kortensa ja se riittää.

 

Jeesus on Herra ja Vapahtaja.

 

 

Mira Kariluoto

 



Jaa
Jees-lehti projektilehdeksi
Jees-lehti projektilehdeksi
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!