Torstai 29. lokakuuta.
Nimipäivää viettää Alfred, Urmas, Alfred
Julkaistu 15.10.2020 11:29

Vainotut kristityt 2020

Sunnuntaina 1. marraskuuta vietetään kansainvälistä rukouspäivää vainottujen kristittyjen puolesta. Uskonnoittain tarkasteltuna kristityt ovat kaikkein vainotuin ihmisryhmä. Open Doors -järjestön mukaan 260 miljoonaa kristittyä kokee vakavaa vainoa. Se on syventynyt erityisesti läntisessä Afrikassa ja Kiinassa. Esimerkiksi Burkina Fasossa helluntaiseurakunnat ovat olleet sen kohteena. Uskovat ovat joutuneet pakenemaan maan pohjois- ja itäosista islamistien tieltä. Aiemmin maassa vallitsi harmoninen rinnakkaiselo kristittyjen ja muslimien välillä, mutta ISIS-ryhmien levittäydyttyä läntiseen Afrikkaan on rauha mennyttä. 

 

Open Doors pitää ”tarkkailulistaa” maista, joissa vaino on ankarinta. Listan kymmenen kärjessä ovat Pohjois-Korea, Afganistan, Somalia, Libya, Pakistan, Eritrea, Sudan, Jemen, Iran ja Intia. Päivittäin tapetaan keskimäärin kahdeksan kristittyä, mikä merkitsee noin kolmea tuhatta vuosittain. Lähes 9500 kirkkoon tai kristilliseen rakennukseen hyökättiin. 3711 kristittyä vangittiin. Yli 8000 kristittyä joutui raiskatuksi tai seksuaalisen väkivallan uhriksi.  Kärkijoukossa on maita erityisesti Aasiasta ja Afrikasta. Näiden mantereiden kohtauspisteessä Lähi-idässä on myös huolestuttava kehitys. Kristityt muuttavat muualle vainojen ja syrjinnän tieltä. Erityisesti Syyria ja Irak ovat kärsineet tästä viime aikoina, mutta ilmiö koskettaa laajemmin koko aluetta. Irakissa oli vuonna 2013 puolitoista miljoonaa kristittyä, nyt enää vähän yli 200 000. 

 

Jättivaltiot Kiina ja Intia ovat kulkemassa huolestuttavaa tietä lisätessään kasvojentunnistusta ja elektronista valvontaa. Netissä toimiminen on yhä riskialttiimpaa Kiinassa. Hindulaistaminen on Intiaa hallitsevan puolueen tavoitteena, mikä rajoittaa uskonnonvapautta ja seurakuntien toimintaa.       

Latinalaisessa Amerikassa asetelma on toisenlainen uskonnonvapauden ollessa valtioiden peruskirjoissa. Järjestäytynyt rikollisuus on kuitenkin luonut painetta seurakuntiin vaatimalla johtajiensa suojelua.   

 

Euroopassakin on trendejä, joita on syytä seurata. Venäjällä oli 2019 yli sata oikeusjuttua helluntailaisia ja baptisteja vastaan. Niistä 80 prosenttia johti sakkoihin, ja kymmenen kirkkorakennusta suljettiin. Syytteissä vedottiin paloturvallisuuteen ja lakiin terrorismista, uskonnollisesta ääriryhmistä ja proselytismista tai lähetystyöstä. 

Uskonnonvapauden loukkaukset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: syrjintään, vainoon ja marttyyriuteen. Näistä ensimmäiseen linkittyy Suomessa käynnissä oleva prosessi oikeudesta vedota Raamattuun seurakunnan ja kirkkokunnan eettisten periaatteiden määrittelyssä. EU:n peruskirjan 10. artikla kuuluu: ”Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai vakaumusta ja vapauden tunnustaa uskontoa tai vakaumusta joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.” Raamatulle on yhä paikka ei vain yksityisesti, vaan julkisesti.

 

Arto Hämäläinen

Kirjoittaja on yli 100 miljoonaa helluntailaista edustavan uskonnonvapauskomissio Pentecostal Commission on Religious Libertyn puheenjohtaja. 



Jaa
Huoli hengellisestä väkivallasta yhdistää – Helluntaikirkko aloitti vuoropuhelun Uskontojen uhrien tuki -järjestön kanssa 
Kutsumuksena lähetystyö – Tedderit pääsivät pitkän odotuksen jälkeen lähtemään Etiopiaan  
Åström konsertoi platinalevyn merkeissä
Ihmissuhdeongelmiin haetaan apua 
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!