Keskiviikko 22. toukokuuta.
Nimipäivää viettää Hemminki, Hemmo, Hemming
Julkaistu 12.1.2018 12:33

Vaalikone valistaa ja viihdyttää

Vaalikoneet ovat monelle äänestä­jälle tärkeä, ellei jopa tärkein tapa saada tietoa eh­dokkaista. Myös tuleviin presi­dentinvaaleihin voi valmistautua vastaamalla eri medioiden laati­miin kysymyksiin. Oman vaihto­ehtonsa tarjoavat muun muassa Yle, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Il­ta-Sanomat ja MTV3.

 

Vaalikoneissa on eroja, ja muu­tamaa kokeilemalla saattaakin huomata saavansa vastaukseksi eri ehdokkaita. Aparaattien kiin­nostavinta antia ei ehkä lopulta olekaan se, millaisilla prosentti­osuuksilla ehdokkaat ovat osu­neet samoihin vastauksiin kuin äänestäjä, vaan ehdokkaiden pe­rustelut vastauksiinsa. Niistä käy ilmi, miksi presidenttikandidaat­ti ajattelee niin kuin ajattelee ja kuinka hyvin hän ajatuksiaan sa­noittaa, jos sanoittaa.



Ulkopolitiikka etusijalla

Presidentin tehtävät ja toimivalta määritellään perustuslaissa. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ja toimii puolustusvoimien ylipääl­likkönä. Suomessa presidentti ei ole viime vuosikymmeninä profi­loitunut tiukaksi vallankäyttäjäk­si, vaan hänet nähdään arvovai­kuttajana ja diplomaattisten suh­teiden hoitajana.

 

Vaalikoneissa presidentin ensi­sijaista tehtävää lähinnä liippavia kysymyksiä ovat ne, jotka käsitte­levät ulkopolitiikkaa. Esimerkiksi kysymys Nato-jäsenyydestä nou­see toistuvasti esiin. Ehdokkais­ta Nils Torvald (rkp) tunnustau­tuu Naton kannattajaksi, kun taas muut suhtautuvat asiaan kieltei­sesti. Ainoastaan Sauli Niinis­tö (sit.) ei ole ilmaissut kantaan­sa suuntaan tai toiseen.

 

Toisinaan vaalikoneiden kysy­myksiä tai väitteitä hämärtää mo­nitulkintaisuus tai se, että vastaajat painottavat niissä eri koh­tia. Esimerkiksi HS:n vaalikoneen väite siitä, että Suomen ja Venä­jän suhteiden ylläpito olisi presi­dentin tärkein tehtävä, jakaa mie­lipiteitä. Kyse on kuitenkin enem­män siitä, kuinka kirjaimellisesti vastaaja on ottanut tärkein-sanan.



Huhtasaari ja Väyrynen samanhenkisiä

Sisäpolitiikka ei perinteisesti kuulu presidentin vastuualueisiin, ja täs­tä kandidaatit myös itse ovat pää­osin samaa mieltä. Silti sitä kos­kevat kannat ja arvonäkemykset tuntuvat usein kiinnostavan ää­nestäjiä jopa ulkopoliittisia näke­myksiä ja osaamista enemmän.

 

Ehdokkaiden mielestä presi­dentti voi ottaa osaa sisäpoliitti­seenkin keskusteluun, mutta hän ei sanele sen sääntöjä. Vain Laura Huhtasaari (ps) ja Paavo Väyry­nen (sit.) kaipaisivat presidentille suurempaa konkreettista valtaa, muun muassa mahdollisuutta ha­jottaa eduskunnan.

 

Vaalikonevastauksissa myös maahanmuuttokysymyksis­sä Huhtasaari ja Väyrynen erot­tuvat muista vastaajista. He ovat samoilla linjoilla siitä, että rajat pitäisi panna tiukemmin kiin­ni, mutta toisin kuin Huhtasaari, Väyrynen peruisi kehitysyhteis­työvaroihin tehdyt leikkaukset. Heitä yhdistää myös kielteinen suhtautuminen EU:hun.

 

Sosiaalipoliittisissa kysymyk­sissä vastaajien välillä ei ilmene huomattavia eroja edes vasem­misto-oikeisto-akselilla tarkastel­tuna, vaikkakin vasemmalle kal­lellaan oleva ehdokkaat nostavat perusteluissaan muita useammin esiin muun muassa globaaliin oi­keudenmukaisuuteen liittyviä nä­kökohtia.

 

Kukaan vastaajista ei hyväksy suuria tuloeroja, joskin vaaliko­neissa jää määrittelemättä, missä itse kunkin kipuraja menee.

 

Kukaan ei myöskään kanna­ta julkisten palveluiden ulkoista­mista entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

 

Tietoisuus ilmaston tilasta on lyönyt siinä määrin läpi, että ym­päristönsuojelua puoltavat muut­kin kuin vihreiden ehdokas Pek­ka Haavisto. Huhtasaari suhtau­tuu ehdokkaista kielteisimmin ympäristöasioiden asettamiseen talousintressien edelle.



Uskoa ei määritellä

YLEn vaalikoneessa ehdokkai­ta pyydetään arvioimaan uskon­nollisuuttaan asteikolla nollas­ta kymmeneen, jossa nolla tar­koittaa ei lainkaan uskonnollista ja kymmenen erittäin uskonnol­lista. Korkeimmat pisteet anta­vat Huhtasaari (9), Niinistö (8) ja Vasemmistoliiton Merja Kyl­lönen (8).

 

Usko tai uskonnollisuus ei välttämättä suoraan kerro siitä, miten ehdokas suhtautuu us­kontoon liittyviin – tai muihin­kaan – kysymyksiin. Uskonnol­lisuus ei myöskään terminä ole paras mahdollinen, sillä sen voi ymmärtää eri tavoin. Tästä ker­too esimerkiksi se, että arvosa­nan 2 uskonnollisuudelleen an­tanut Tuula Haatainen (sdp) ilmoittaa kuitenkin HS:n vaali­koneessa uskovansa Jumalaan.

 

Ehdokkaiden joukossa ei ole yhtään ateistia, vaan agnosti­koksi tunnustautuvaa Torvald­sia lukuun ottamatta kaikki us­kovat Jumalaan. Kukaan ei to­sin määrittele jumalakäsitystään tarkemmin.

 

Huhtasaari on saanut julki­suutta siitä, että hän kannattaa kreationismin eli luomisuskon opettamista kouluissa. Ilta-Sa­nomien vaalikoneen vastaukses­saan hän puhuu kuitenkin vain uskontotunneilla tapahtuvasta opetuksesta eikä mainitse luon­nontieteitä.

Jumalan siunausta uuden­vuodenpuheessaan toivottaisi­vat Niinistö, Huhtasaari, Matti Vanhanen (kesk) ja Väyrynen.



Mielipiteitä ja mielikuvia

Vaalikoneissa presidenttiehdok­kaita on pyydetty ottamaan kan­taa moniin eettisiin kysymyksiin eutanasiasta homoparien adop­tio-oikeuksiin. Niistäkään päät­täminen ei kuulu presidentin tehtäviin, mutta toki äänestäjää kiinnostaa, millainen arvojohta­ja hänen ehdokkaansa olisi.

 

Esimerkiksi eutanasiaan suh­tautuvat myönteisesti Kyllönen, Haavisto ja Niinistö. Vanhanen ei ota kantaa vaan sanoo tarvit­sevansa lisää tietoa aiheesta, ja Haatainen jättää vastaamatta, koska hän johtaa valiokuntaa, joka käsittelee parhaillaan asiaan liittyvää kansalaisaloitetta.

 

Mitkä kysymykset sitten ovat aidosti tärkeitä?

 

Pitäisikö uskovan äänestä­jän kiinnittää huomiota ehdok­kaan uskoon, eettisten kannan­ottojen raamatullisuuteen vaiko kenties siihen, toteutuuko hänen politiikassaan käsky rakastaa lä­himmäistä tai luomakunnan hy­vinvointi? Vai olisiko syytä men­nä edustustehtävä edellä ja antaa äänensä hahmolle, jolla on sula­va käytös ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, vaik­kei hänen kanssaan kaikesta sa­maa mieltä olisikaan?

 

Ainakin yksi asia on varma. Niin viihdyttäviä kuin osa Ilta­lehden vaalikoneen kysymyk­sistä onkin, kenenkään ei toivoi­si tekevään äänestyspäätöstään sillä perusteella, kuvaako ehdokkaan musiikkimakua parhaiten Leevi and the Leavings, Sanni, Olavi Virta vai Hurriganes.

 

 

Säde Loponen

 



Jaa
Bunko Ookitan pitkä hautajaismatka
Seurakuntien yhteistyö diakoniassa voisi olla toimiva ratkaisu
”Sinä osaat itkeä hyvin”
Lähetyskentällä Hollywoodissa
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!