Perjantai 19. heinäkuuta.
Nimipäivää viettää Saara, Sari, Salli, Salla, Sara, Sara, Sally
Julkaistu 24.6.2019 00:00

Uskonnonvapaustilannetta seurattava

Kristinusko on vainotuin uskonto maailmassa. Viime aikojen terrori-iskut Sri Lankassa ja Burkina Fasossa ovat osoittaneet, että väkivaltaa oman uskontonsa levittämisessä käyttävät kokevat myös helluntaiseurakunnat esteenä omille laajentumispyrkimyksilleen. Usein roomalaiskatolisuus suurimpana kristittyjen ryhmänä on näiden tahojen ensimmäinen silmätikku.

 

Ääri-islam ei ole ainoa uskonnonvapautta kyseenalaistava taho maailmassa. Lähihistorian pahimmat vainot nousivat kommunismin muokkaamalta kasvualustalta. Todd M. Johnsonin mukaan Neuvostoliiton vankileireillä kuoli 15 miljoonaa kristittyä marttyyreina vuosina 1921–1950, ja 2,7 miljoonaa ortodoksikristittyä menetti henkensä Stalinin vainoissa 1929–1937. Kristittyjä vainotaan yhä nykyisissä kommunistimaissa, toisissa räikeämmin, toisissa verhotummin.

 

 

Haasteita Euroopassakin

Eritreassa vaino on kohdistunut erityisesti helluntailaisevankelisiin kristittyihin, joiden johtajistoa on vangittu. Sen sijaan esimerkiksi luterilainen kirkko on saanut olla rauhassa.

 

Uskonnonvapauden puutteita on Euroopassakin. EU:n jäsen Kreikka on allekirjoittanut uskonnonvapauden takaavan Lissabonin sopimuksen. Silti se ei ole muuttanut vanhaa proselytismia koskevaa lakiaan. Lain nojalla helluntailaisia on rankaistu evankelioimisaktiviteeteista, jotka kuuluvat muissa maissa itsestään selvästi uskonnonvapauden piiriin.

 

Uskonnonvapaus koskee kristittyjen lisäksi myös juutalaisia. Lisääntynyt antisemitismi on huolestuttava ilmiö.

 

Helluntailiikkeen globaalit kattojärjestöt, Maailman helluntaiyhteisö PWF ja Maailman Assemblies of God -seurakuntien yhteisö WAGF, perustivat aikoinaan molemmat uskonnonvapausasioita seuraavat komissionsa. Viime vuonna ne sulautuivat yhteen. Niiden yhteinen uskonnonvapauskomissio (Commission of Religious Liberty, CRL) palvelee nykyään molempia tahoja edustaen noin sataa miljoonaa helluntailaista.

 

CRL:lla on yhteydet moniin merkittäviin uskonnonvapausasioita seuraaviin kansainvälisiin organisaatioihin. CRL:n puheenjohtaja on ollut tämän vuoden alusta Arto Hämäläinen ja sihteeri Rauli Lehtonen Ruotsista.

 

 

Uskonnonvapaus helpottaa lähetystyötä

Uskonnonvapausasiat ovat nousseet merkittäviksi myös laajimmalla kristittyjen yhteisellä foorumilla. Kutakuinkin kaikkia merkittäviä kristillisiä tahoja edustava Global Christian Forum järjesti Albanian Tiranassa vuonna 2015 konferenssin, jonka aiheina olivat syrjintä, vaino ja marttyyrius. Yhtenä konferenssin merkittävimmistä saavutuksista voi pitää kristillisten kirkkojen keskinäistä anteeksipyyntöä. Ne tunnustivat vainonneensa toisiaan ja pyysivät tätä anteeksi. Se oli merkittävä historiallinen käännekohta.

 

Uskonnonvapaus on tärkeää evankeliumin levittämisen kannalta. Lähetys ja uskonnonvapaus tarvitsevat toisiaan. Tiedämme, ettei vaino pysty pysäyttämään Jeesuksesta todistamista ja ihmisten uskoon tulemista. Marttyyrien veri on yhä siemen. Uskonnonvapauden puute tekee kuitenkin evankelioinnin ja lähetystyön hankalammaksi. Sen tiesi Paavalikin kehottaessaan rukoilemaan mahdollisuutta viettää ”rauhallista ja hiljaista elämää” (1. Tim. 2:2).

 

 

Arto Hämäläinen

 

Kirjoittaja on Maailman helluntaiyhteisön lähetyskomission sekä PWF:n ja WAGF:n uskonnonvapauskomission (CRL) puheenjohtaja.



Jaa
Swahilista tuli rukouspiirin yleisin äidinkieli
Kun vuoden työ kiteytyy viiteen päivään
Johtaja-ainesta
Unelmana rakkauden parantamat perheet
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!