Perjantai 27. marraskuuta.
Nimipäivää viettää Hikko, Astrid, Estrid
Julkaistu 11.11.2020 15:42

Usko antaa voimaa erityiseen elämään

Evankelistakoti Vilppulassa Ajosjärven rannalla on toiminut jo vuosia helluntaiherätyksen näkövammaisten leiripaikkana. – Ihastuin paikkaan heti ensikäynnillä. Sinne ei kuulu liikenteen melu eikä kantaudu pakokaasun hajut, Sari Karjalainen kiittää. Kuva: Riitta Lindlöf

Vaikka näkökyky olisi heikentynyt tai puuttuisi kokonaan, voi haaveilla uusista asioista – voi vaikka lähteä vaellukselle tai opetella sukeltamaan, toteaa Tarja Marttala, joka kuuluu helluntaiherätyksen näkövammaistyön aktiiveihin.

 

Myöskään Jumalan kutsu työhönsä ja täysivaltainen jäsenyys seurakunnassa eivät ole kiinni ihmisen näkökyvystä, Marttala muistuttaa.

 

– Olisi ensiarvoisen tärkeää, että seurakunnasta löytyisi uusi palvelutehtävä, jos vanha tehtävä ei enää onnistu. Näkövammaiselle on tärkeää, että hän saa kokea kuuluvansa seurakuntaperheeseen.

 

Näkövammaisten asiaa helluntaiherätyksessä edistää ja pitää esillä Hyvä Sanoma ry:n näkövammaistyö. Yhdistyksen aktiivit muun muassa lukevat herätyskristillisiä äänilehtiä, toimittavat näkövammaisille viikoittain ilmestyvää maksutonta HS-ääni-CD:tä sekä järjestävät näkövammaisten vertaistukea kuten leirejä.

 

Leirit Evankelistakodilla Vilppulassa ovat olleet jo monta vuotta Sari Karjalaisen vuoden kohokohtia. Sekä Sari että hänen miehensä ovat sokeita, ja heillä on käytössään opaskoirat. Nekin saa onneksi ottaa mukaan leirille – ovathan opaskoirat näkövammaisille elintärkeitä apuvälineitä.

 

– Leireille voi osallistua kuka vain Jumalan sanasta, laulamisesta ja ihmisten tapaamisesta sekä luonnon läheisyydestä innostunut, ja niille onkin hakeutunut hyvin samanhenkisiä, lämminsydämisiä ihmisiä. Tuntuu, että kaikki ovat hyvin avoimia ja antavat mielellään lahjansa käyttöön, Karjalainen kiittelee.

 

Vertaistuki on näkövammaisille erittäin tärkeää, sillä sosiaalisessa kanssakäymisessä on usein haasteita, kun yksi aisti ei ole käytössä ollenkaan tai on vain vaillinaisesti.

 

– Ihmisten tunnistaminen ulkonäön perusteella vaikeutuu. Ei näe ilmeitä ja eleitä, ja katsekontaktin luominen on haasteellisempaa, Tarja Marttala luettelee heikentyneen näkökyvyn kanssa elämisen vaikutuksia ihmissuhteisiin.

 

Marttala ja Karjalainen toivovat, että seurakunnissa näkövammaisiin suhtauduttaisiin ihan niin kuin muihinkin seurakuntalaisiin. Puhumalla päästään pitkälle.

 

– Kun kohtaat, niin kerro kuka olet ja kosketa kevyesti olkapäähän, jotta näkövammainen tietää, että tervehdit juuri häntä, varsinkin tilanteessa, jossa on paljon muita henkilöitä. Kun tulet istumaan viereen penkissä tai samaan pöytään, kerro, kuka olet ja missä istut näkövammaiseen nähden, Tarja Marttala neuvoo seurakuntalaisia.

 

Seurakunnan lisäksi näkövammaisia tai näkönsä menettäneitä auttavat esimerkiksi kuntoutusohjaajat, seurakunnat ja Näkövammaisten liitto piireineen ja paikallisyhdistyksineen.

 

Tarja Marttala kertoo, että puolison näön heikkeneminen on sopeutumisen paikka myös näkevälle puolisolle.

 

– Apua pitää hakea, jos kokee sitä tarvitsevansa. Niinkin arkinen asia kuin kaupassakäynti on näkövammaiselle vaikeaa. Tarvitaan uusia toimintatapoja ja kannustusta, koska sopeutuminen varsinkin pahenevan näkövamman kanssa elämiseen on pitkä prosessi ja vaatii paljon oppimista.

 

Tarja Marttala ja Sari Karjalainen kokevat, että usko antaa paljon voimaa heidän erityiseen elämäänsä.

 

– Viime kesänä näkövammaisten leirillä raamattutuntien aihe oli Jumalan huolenpito. Mikäs sen parempi aihe tähän koronapandemian epävarmaan aikaan! Kun samaan pakettiin sisältyy hyvä ruoka, lepo, uinti- ja lenkkeilymahdollisuus, keskustelut, raamatunopetus, musiikki ja rukous, on melkein kuin taivaassa olisi, Sari Karjalainen päättää.

 

Airi Lehtinen, Anna Vuorinen



Äänilehtityössä 30 vuotta

 

Merkittävä osa helluntaiherätyksen näkövammaistyötä on äänilehti- ja äänikirjapalvelu. Soini Siirtola on ollut äänilehtityössä mukana jo vuodesta 1990. Äänilehtityö ”periytyi” silloin Lahdesta Helsingin Saalemiin, jonka pohjakerroksessa alettiin lukea Ristin Voittoja c-kaseteille toukokuussa 1990.

 

– Alussa meillä oli rukousaiheena saada hankituksi c-kasettien kopiointilaitteisto, joka maksoi 42 000 silloista markkaa. Varat järjestyivät yhdellä puhelinsoitolla, ja varsin nopeassa tahdissa Jumala lähetti sisaria ja veljiä eri seurakunnista myös kasettien kopiointi- ja postitustyöhön. Parhaimmillaan Saalemista lähti 130 Ristin Voitto -kasettilähetystä viikoittain, Siirtola kertoo.

 

Nykyään HS-ääni-CD:llä ilmestyy kahdeksan eri äänilehteä (Ristin VoittoHyvä SanomaKristittyFidaAvainmediaEvankelistaKultalyhde ja Elämä ja Valo). Kymmenen viime vuoden ajan Ristin Voitto, Hyvä Sanoma ja Kristitty-lehti on tuotettu koneäänellä. Vapaaehtoisia tarvitaan edelleen tekstin koodaamiseen, ja myös harvemmin ilmestyvien lehtien lukijoiksi.

 

Tänä syksynä paranee myös herätyskristillisten kirjojen saatavuus äänikirjoina, kun koneäänellä aletaan tuottaa Aikamedian kustantamia kirjoja. Teokset voidaan toimittaa HS-ääni-CD:n yhteydessä tai ne saa ladattua Näkövammaisten liiton Luetus-palvelusta.

Soini Siirtola iloitsee siitä, että koneluetut hengelliset lehdet ovat mukana myös Näkövammaisten liiton laajassa äänilehtiluettelossa.

 

Tiedustelut ja HS-ääni-CD:n tilaukset Soini Siirtolalta: 040 749 0877, 

 

Heikki Ekola, Soini Siirtola



Jaa
Berliiniin nousee kolmen uskonnon yhteiskirkko 
Mariia ja Jüri Aro-Panula: Lasten muutto kotoa herättää iloa ja ikävää
Jumalan äänen kuulemista oppimassa 
"Haluamme heidän tietävän, että he eivät ole yksin" – Uskoon tulleet muslimit tarvitsevat rukousta
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!