Lauantai 23. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Aslak
Julkaistu 1.3.2016 00:00

Teologiaa rap-musiikin keinoin

Lauri Kemppaisella oli viime keväänä viiksienkasvatusprojekti, joka tähtäsi Daikinin levyn kansikuvauksiin. %u2013 Tykkään jännitteestä, joka vallitsee Jumaluusoppinutta räppiä -levyn nimen ja mustavalkoisen, vanhanaikaisen kuvan välillä. Kuva: Antti VuoriReilun vuosikymmenen verran rap-artistina toiminut Daikini eli Lauri Kemppainen on omassa musiikillisessa tyylisuunnassaan vahvasti oman tiensä kulkija. Vuoden 2015 lopulla ilmestyi hänen kolmas äänitteensä Jumaluusoppinutta räppiä.

– Tykkään käsitellä eksistentiaalisia, teologisia ja filosofisia kysymyksiä musiikissani. Se ei ole välttämättä pop-lainalaisuuksien valossa kaikkein järkevin yhdistelmä, mutta tämä on minun tapani tehdä taidetta, viittä vaille valmis teologian tohtori toteaa.

– Tiedostan sen, että sellaiset ihmiset, jotka voisivat olla kiinnostuneita kappaleideni sisällöstä, saattavat vierastaa musiikkityyliä. Ne, jotka tykkäävät kuunnella räppiä, eivät välttämättä saa otetta teksteistäni.

Ennen kaikkea Kemppainen haluaa olla rehellinen kirjoittajana ja artistina.

– Minä teen sellaista musiikkia, joka puhuttelee minua, ja on hienoa, jos se puhuttelee muitakin.

Peruskysymysten äärellä

Kemppaisella on lapsuudesta asti ollut filosofinen mielenlaatu.

– Huomaan palaavani yhä uudelleen tiettyjen peruskysymysten äärelle. Mietin, mitä on ihminen, mistä olemassaolossa on kyse, mitä on rakkaus, miksi on kärsimystä ja mitä on kauneus. Taide on yksi hyvä tapa työstää näitä kysymyksiä.

– Minulle kristillinen usko ei merkitse sitä, että kysymykset lakkaisivat. Mielestäni kristittynä oleminen on etsimistä, kilvoittelua, mysteerin äärelle tulemista, Jumalan tahdon kyselemistä ja hänen olemuksensa ihmettelyä.

Lauri Kemppainen kokee, että uskon perspektiivistä käsin hänen on turvallista pysähtyä suurien ja vaikeidenkin aiheiden äärelle.

– Vaikka monet minun kappaleistani ovat pitkälti aika raskaita, on niissä läsnä myös uskon, toivon ja rakkauden tematiikkaa. Isojen kysymysten lisäksi käsittelen teksteissäni arkisiakin asioita, rap-artisti sanoo.

Kainuulainen mielenmaisema

Juurevan orgaanista bändisoittoa sisältävä Jumaluusoppinutta räppiä -levy eroaa niin musiikillisesti kuin sanoituksellisestikin valtavirta-hiphopista.

– Monesti räpissä pyritään etsimään uusia ilmaisuja ja slangisanoja sekä uudistetaan kieltä. Minä taas olen uudella levylläni pikemminkin kaivautunut menneisyyteen, sillä suosin aika paljon kirjakielisiä ja jopa vanhahtavia, runollisia tapoja sanoittaa asioita.

Kymmenisen vuotta pääkaupunkiseudulla asunut Kemppainen on kotoisin Kainuusta, jonka luontokuvasto on jättänyt pysyvän jäljen artistin mielenmaisemaan.

– Sanoituksissani ei juurikaan puhuta metroista, katukahviloista tai muistakaan kovin urbaaneista asioista, vaan pyrin käyttämään ajattomia kielikuvia.

– Vietin Kainuussa lapsuuteni ja nuoruuteni, joten ne vuodet ovat jättäneet yllättävän syvän jäljen minuun. Kainuulainen vaaramaisema,  suorämeikkö ja metsää halkova autotie ovat vahvoja sisäisiä mielikuvia, Lauri Kemppainen kertoo.


Heli Markkunen

Jaa
Jees-lehti projektilehdeksi
Jees-lehti projektilehdeksi
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!