Sunnuntai 17. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Väinö, Väinämö
Julkaistu 5.1.2018 11:43

”Taksinkuljettajan työssä viehättää ihmisten kohtaaminen”

Joka aamu on ilo lähteä töihin, Veijo Grönholm sanoo. Kuva: Leevi Launonen

Omasta lapsuudenkodistani muistan lauantaipäivien pullan tuoksun ja isän li­kaiset kädet. Lauantai oli kodissani leipo­mispäivä. Tuohon aikaan se oli myös kou­lupäivä. Lauantaisin oppilaat saivat lainata pienen kyläkansakoulun ”lainastosta” jon­kin kirjan. Kotona odottivat kirjan seuraksi äidin leipomat lämpimät pullat ja mukilli­nen kuumaa kaakaota. Nämä olivat elämän tähtihetkiä. Muistan myös sen ihmetyksen, kun kouluikäisenä näin ensimmäistä ker­taa, että isän kädet olivat puhtaat. Yleensä ne olivat autoremonttien jäljiltä öljyjen, ras­vojen ja lian tummentamat. Luulin vuosia, että ne ovat oikeasti sellaiset.


Lähetystyössä Itävallassa ollessani sain oppia paljon. Näköala elämään laajeni ja sy­veni. Sain itse paljon enemmän kuin kyke­nin antamaan. Itävallan vuosiin sijoittuvat monet parhaimmista ja kipeimmistä elä­mänkokemuksista.


Kun olin Sotkamon helluntaiseurakun­nan pastori, saimme asua viisi vuotta yh­dellä Suomen kauneimmista paikkakunnis­ta ja tutustua Kainuun rehtiin kansaan. Ih­miset tuntuivat aluksi varautuneilta, mutta pinnan alta paljastui mitä sydämellisin, lämpimin ja luotettavin ihmisrotu.


Muutimme Jyväskylään, koska puolisoni jäätyä eläkkeelle halusimme olla lähellä tyt­tären perhettä ja toistaiseksi ainoaa lapsen­lastamme.


Ajan nykyisin taksia, koska voimavarat ei­vät tunnu sydäninfarktin jälkeen riittävän kokoaikaiseen pastorin tehtävään. Pidän työstäni ja joka aamu on ilo lähteä töihin. Koen tämän Jumalan hyvänä johdatuksena.


Taksinkuljettajan työssä minua viehät­tää ihmisten kohtaaminen ja työn ”sielunhoidollinen” ulottuvuus. Matkan aikana syntyy toisinaan tosi hyviä ja syviä keskus­teluja. Rinnallakulkijan, kuuntelijan ja roh­kaisijan rooli tuntuu hyvältä.


Lapsenlapseni, kolmevuotias Lilja, opet­taa minulle nykyhetkessä elämisen taitoa, pyhää huolettomuutta ja kykyä iloita pie­nistä asioista.


Syvimpiä koettelemuksia elämässäni ovat olleet oman lapsen kuolema ja läheis­ten vakavat sairaudet. Myös työuupumus pastorin tehtävässä on tullut tutuksi. Ehkä olen puristanut liikaa mailasta. Rennompi ote työssä olisi ollut parempi.


Jyväskylän helluntaiseurakunnassa iloitsen jämäkästä Sanan opetuksesta, Py­hän Hengen vaikutuksesta, lämpimästä ko­din ilmapiiristä, rohkeasta etunojasta kohti tulevaisuutta sekä erilaisten lahjojen ja ky­kyjen rikkaudesta.


Jumalan sana on minulle kallio, jolle elä­mää on turvallista rakentaa.

 

 

Leevi Launonen

 



Jaa
Lahdessa kristillinen päiväkoti jo yli 30 vuotta
Näin tavoitetaan suurkaupungit
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!