Lauantai 23. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Aslak
Julkaistu 17.3.2016 06:00

Suurlähettiläs viihtyy suomalaisten parissa

Forrain mukaan vieraan kulttuurin keskellä viihtyminen ei riipu niinkään olosuhteista kuin sisäisestä rauhasta. Kuva: Unkarin suurlähetystöUnkarin suurlähetystö sijaitsee kauniilla paikalla Helsingin Kuusisaaressa Itämeren rannalla. Suurlähettiläs Kristóf Forrai on asunut Suomessa yli viisi vuotta. Maiden välisistä kulttuuri- ja ilmastoeroista huolimatta hän on viihtynyt erittäin hyvin.

– Minulle kyllä kerrottiin talven kylmyydestä. Kuulin myös, että suomalaiset ovat sisäänpäin kääntyneitä, viihtyvät omissa oloissaan eivätkä ole kovin puheliaita. Sanoisin kuitenkin suomalaisten olevan hyvin ystävällisiä ja rehellisiä ihmisiä.

– Se, kuinka ihminen viihtyy erilaisessa ilmastossa ja kulttuurissa, ei riipu ulkoisista tekijöistä vaan sisäisestä rauhasta.

Suoraa puhetta sukulaisten kesken

Forrain mukaan unkarilaiset pitävät suomalaisia kuin perheenjäseninään. Hän kertoo tavanneensa monia suomalaisia, joiden kanssa on voinut käydä avoimia ja syväluotaavia keskusteluja, ja ottaa malliksi yhden tapauksen.

– Kun astuin suurlähettilään virkaan ja ojensin valtakirjani presidentti Tarja Haloselle, hän otti minua käsivarresta kiinni ja sanoi: ’Näin sukulaisten kesken voidaan puhua kaikista asioista suoraan kiertelemättä.’

Yksi suurlähettilään päätehtävistä on valvoa Unkarin ja Suomen välisiä ystävyyssuhteita. Viime vuosina mediakriittisyys Unkaria kohtaan on kirvoittanut keskusteluja ja kyselyjä suurlähettilään ja omien kansalaisten kesken.

– Kolme vuotta sitten kesällä Unkarin asunnossani työskennelleet paikalliset työntekijät kysyivät minulta, onko totta, että Suomen ulkoministeri kritisoi Unkaria. Yritin valaista heille, että maatamme arvosteltiin silloin useissa eri maissa, ei siis pelkästään Suomessa. Koska kyselijät pitivät suomalaisia sukulaiskansanaan, kritiikki oli satuttanut heitä.

Forrai sanoo tuntevansa käsitteet sauna, terva ja sisu. Avantouintiakin ennakkoluuloton ja rohkea suurlähettiläs on kerran Kemissä vieraillessaan kokeillut.

– Erityisesti kunnioitan suomalaista sisua ja sitä, mitä talvisodan aikana tapahtui.

Nuori sukupolvi ei ehkä tiedä, että suuri vapaaehtoisten pataljoona unkarilaisia sotilaita oli auttamassa Suomea talvisodassa vuosina 1939–1940. Maiden välisten suhteiden kannalta se oli merkittävä liikekannallepano. Koko Unkari seurasi Suomen tapahtumia, ja Unkarin hallitus tuki myös materiaalihankinnoissa lähettäen sotatarvikkeita etulinjaan.

Kristityt myötätuulessa

Viime aikoina rasismi ja äärioikeistolainen ajattelu ovat yleistyneet koko Euroopassa. Forrain mielestä ei ole sattumaa, että Unkari on holokaustin muistoa ylläpitävän, kansainvälisen International Holocaust Remembrance Alliancen eli IHRA:n puheenjohtajamaa. Vuonna 2014 Unkarissa vietettiin holokaustin 70-vuotismuistopäivää.

Vainoissa kuoli noin 600 000 unkarilaista juutalaista, mikä tarkoitti kymmentä prosenttia koko juutalaisesta kansasta.

– Valitettavasti juutalaisten kuolemaan oli osasyyllisinä myös Unkarin kansalaisia, suurlähettiläs pahoittelee.

Unkarissa on nykyään Euroopan suurin synagoga ja kolmanneksi eniten juutalaisia, joten on erittäin tärkeää pitää toisen maailmansodan aikaisia tapahtumia esillä ja kertoa niistä jälkipolville, ettei mitään vastaavaa pääse enää koskaan tapahtumaan.

– Meidän tulee kunnioittaa ja vaalia holokaustin uhrien muistoa. Eturivin juutalaiset johtajat ovat sanoneet, että nyt on menossa juutalaisten renessanssi, uudelleen syntymisen aika. Se antaa uutta toivoa paljon kärsineelle kansalle.

Pääministeri Viktor Orbanin valtakautena myös Unkarin kristittyjen asema on vahvistunut. Yksi esimerkki löytyy koulumaailmasta. Kristilliset kirkot ja myös helluntaiseurakunnat saavat johtaa valtion julkisin verovaroin ylläpitämiä kouluja, lastentarhoja sekä vanhainkoteja. He saavat samat tuet kuin valtiolliset laitokset sekä oikeuden määritellä oman uskonnon opetuksen.

Suomen ja Unkarin välille on kehittynyt hedelmällinen koulujen välinen yhteistyö, ja helluntailiikkeen kansainvälisiä suhteita arvostetaan myös valtion johdossa. Kirkkokuntien hallinnoimissa kouluissa on tätä nykyä jo yhteensä 200 000 oppilasta.

Suurlähettiläs Forrai on katolinen kristitty, joka ei laita lamppuaan vakan alle. Hän puhuu luontevasti kristillisyydestä, uskosta ja hengellisyyden merkityksestä ihmisen elämässä.

– Pidän uskoa Jeesukseen erittäin tärkeänä asiana elämässäni. Raamattu antaa vastauksia ihmiselämän kaikkiin kysymyksiin. Uskon rukouksen voimaan ja Jumalan johdatukseen.


Kari Honkanen

Samaa (kieli)perhettä?

Unkarilaisten identiteetti perustuu pitkälti erittäin vaikeaan kieleen ja kielioppiin, joka poikkeaa selvästi muista Euroopassa puhutuista, enimmäkseen indoeurooppalaisista kielistä. Unkari on ollut tavallaan kielimuurin takana, sillä ulkopuolisten on vaikea oppia maan kieltä.

 

 

Unkarilaiset ovat etsineet omia juuriaan: mistä he ovat tulleet, ja onko jossain kenties sukulaiskansoja? He kokivat vielä 1800-luvulla muukalaisuutta keskellä Eurooppaa, kunnes he kuulivat kielitutkijoilta kaukana pohjoisessa asuvasta suomalaisesta kansasta, joka puhui kieliopiltaan samanlaista kieltä. Siitä lähtien unkarilaiset ovat kokeneet suomalaiset sukulaiskansakseen, koska kielioppi todistaa näiden kahden kansan juurien olleen joskus sidoksissa keskenään.

 

 

Avoin kysymys on vielä se, mistä unkarilaiset vaelsivat Eurooppaan. Sitä voi vain arvailla, mutta suomalais-ugrilainen kieliperhe joka tapauksessa yhdistää nämä kaksi kansaa. Ne ovat varmuudella lähtöisin samoista maantieteellisistä juurista.



Jaa
Jees-lehti projektilehdeksi
Jees-lehti projektilehdeksi
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!