Perjantai 22. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Tuulikki, Tuuli, Tuulia
Julkaistu 24.3.2016 00:00

Seisoiko Pilatuksen edessä kaksi Jeesusta?

Kuva: ShutterstockEvankeliumien pääsiäiskertomuksissa on tunnettu kohta, jossa maaherra Pilatus kysyy kansalta, haluaako se hänen vapauttavan Jeesuksen vai murhasta tuomitun kapinallisen, Barabbaan. Lapseni alakoulun uskonnonkirjassa sanotaan, että myös Barabbaan etunimi oli todennäköisesti Jeesus. Onko näin, ja mihin tämä tieto perustuu?

Oletus, että kyseisen rikollisen koko nimi oli Jeesus Barabbas, perustuu kohtalaisen vankasti siihen, että Matteuksen evankeliumin varhaisissa säilyneissä versioissa (jakeissa 27:16–17)  nimen on kokonaisuudessaan mainittu olevan Jeesus Barabbas. Myöhemmissä käsikirjoitusversioissa etunimi Jeesus on kuitenkin poistunut.

Joidenkin tutkijoiden mukaan kirkkoisä Origenes (n. 185–254) olisi määrännyt nimen poistettavaksi, koska se tuntui pyhäinhäväistykseltä Kristuksen nimeä kohtaan. Koska todistusaineisto Matteuksen varhaisimmista versioista on kuitenkin vankkaa, voidaan todennäköisin syin olettaa nimen olleen Jeesus Barabbas – olihan Jeesus tuon ajan juutalaisuudessa yleinen miehen nimi.

Arameankielinen yhdyssana Barabbas puolestaan tarkoittaa suomeksi ”isän poika”.

Pilatuksen edessä todellakin seisoi siis kaksi Jeesusta – sikäli kun Barabbas todellisuudessa oli haetettu paikalle.


Onko totta, että Uuden testamentin sisällöstä merkittävä osa on alun perin kirjoitettu arameaksi ja että näitä arameankielisiä alkutekstejä on säilynyt niin paljon, että niistä on mahdollista tehdä käännös, joka tuo paremmin esiin Uuden testamentin kirjoittajien tarkoituksen? Nykyäänhän käännökset on tehty säilyneiden kreikankielisten tekstien perusteella.

Jeesuksen aikana juutalaiset puhuivat arameaa, joten oletus arameankielisten tekstien  olemassaolosta ei ole lainkaan tuulesta temmattu. Uudessa testamentissa on säilynyt sekä arameankielisiä suoria lainoja, joista esimerkiksi mainittakoon ”Talita kuum!” (Mark 5:41), että arameankielisiä rakenteita kreikan kielelle käännettyinä.

Joidenkin tutkijoiden mukaan esimerkiksi kirkkoisä Papias (n. 70–163) antaisi vihjeen, että koko Matteuksen evankeliumi olisi kirjoitettu kaikista evankeliumeista ensimmäisenä ja alunperin seemiläiselle kielelle eli joko hepreaksi tai arameaksi. Tällaista versiota Matteuksesta ei kuitenkaan ole löydetty, eikä olemassa oleva Matteus ole niin sanottua käännöskreikkaa, eli todistusaineisto ei puolla Papiaksen nimiin laitettua väitettä.

Tämä ei poista sitä, etteikö Matteuksen tai muiden evankeliumien taustalla jopa todennäköisesti ole ollut suullisen perimätiedon ohella arameankielisiä tekstejä. Sitä, kuinka pitkiä tekstejä ne ovat olleet, on kuitenkin mahdoton enää sanoa, sillä yhtäkään niistä ei ole säilynyt. Itse asiassa jotkut olettavat, että jopa koko Uusi testamentti oli alun perin arameankielinen, ja että kaikki kreikankieliset käsikirjoitukset ovat vain käännöksiä. Tämä oletus perustuu erityisesti varhaiseen syyriankieliseen Raamattuun, joka tunnetaan nimellä Peshitta. Aramea ja syyria ovat läheisiä kielisukulaisia, ja arameaa puhuu edelleen pienehkö joukko ihmisiä muun muassa Syyrian ja Irakin alueella. Ensimmäiset maininnat syyrian- eli arameankielisestä Uudesta testamentista ovat kuitenkin vasta 300–400-luvuilta eikä Peshittan ensisijaisuutta ole muutenkaan onnistuttu uskottavasti todistamaan. Tutkijoiden enemmistö näkee sen olevan käännös kreikasta eikä toisin päin.

Suurin osa raamatuntutkijoista ajatteleekin kreikankielisen Uuden testamentin olevan kaikkein alkuperäisin, eikä tätä näkemystä ole onnistuttu varteenotettavasti haastamaan. On selvää, että esimerkiksi apostoli Paavali kirjoitti – tai saneli – kirjeensä vastaanottajien kielellä eli kreikaksi.

Mikäli Uuden testamentin jonkun tekstiosion taustalta voidaan kuitenkin hahmottaa arameankielinen rakenne, sen huomioon ottaminen voi todellakin valaista tekstin alkuperäisiä vivahteita ja painopisteitä.


Miksikähän Jeesuksen äidin nimi on käännetty Raamatussa Mariaksi, vaikka todellisuudessa se kai oli Mirjam, joka on käytössä muun muassa messiaanisilla juutalaisilla ja on ymmärrettävä nimi suomeksikin?

Hyvä kysymys. Mooseksen isollasiskolla ja Jeesuksen äidillä on sama nimi niin hepreaksi kuin arameaksikin: Miriam (tai Maryam tai Mariam, riippuen tavasta, jolla nimi on muutettu toisen kielen kirjaimille).

Kun Vanha testamentti käännettiin kreikaksi, Mooseksen siskon nimen kreikankieliseksi versioksi tuli Mariam. Sen sijaan Uudessa testamentissa Jeesuksen äidin nimi tuli kreikaksi muotoon Maria. Alkuperäiset lukijat ovat kuitenkin luultavimmin tunnistaneet nimet samaksi. Itse asiassa kreikankielisissä evankeliumikäsikirjoituksissakin nimi kirjoitetaan muodossa Mariam jakeissa Matteus 13:55 ja Luukas 1:9.

Yleisesti omaksuttu selitys Marian ja Mariamin vaihtelulle evankeliumeissa on se, että Maria oli nimelle ominaisempi muoto kreikkaa puhuvien keskuudessa ja Mariam arameaa puhuvien keskuudessa. Joidenkin tutkijoiden mukaan Luukas kuitenkin valitsi Mariam-muodon enkeli Gabrielin ilmestyksestä kertovaan kohtaan myös siksi, että hän halusi painottaa Jeesuksen äidin persoonan ja äidintehtävän yhteyttä Mooseksen sisareen. Toiset  tutkijat näkevät nimen käytön vain osoituksena Luukkaan kaksikielisyydestä.

Roomalaiseen kuuloon sopivampi Maria oli joka tapauksessa lopulta se muoto, joka vakiintui latinankielisiin ja sitä kautta länsieurooppalaisiin käännöksiin. Joissakin kielissä Mooseksen siskon ja Jeesuksen äidin nimet ovat säilyneet samana.


Sirkku Hoikkala
Kirjoittaja on seurakunta-aktiivi ja syksystä alkaen teologian tohtorikoulutettava Åbo Akademissa.





Onko sinulla noussut Raamatun äärellä mieleen jokin kysymys, joka on jäänyt askarruttamaan? Lähetä kysymyksesi sähköpostitse osoitteella tai kirjeessä osoitteella:

Aikamedia Oy / Ristin Voitto -lehti (Kysy Raamatusta),
Jäspilänkatu 2, 04250 Kerava.

Kysy Raamatusta -palsta julkaistaan noin kerran kuukaudessa. Toimitus pidättää oikeuden valita lähetetyistä kysymyksistä vastattavat. Vastaajina toimivat tunnetut helluntailiikkeen raamatunopettajat.

Jaa
Jees-lehti projektilehdeksi
Jees-lehti projektilehdeksi
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!