Torstai 23. tammikuuta.
Nimipäivää viettää Eine, Eini, Enni
Julkaistu 19.12.2019 09:53

Joululauluissa soi sekä Jeesuksen syntymä että kuolema

Seimen ääreltä ristille

Kuva: Shutterstock

Kun presidentin rouva joulunäytelmän tilasi – tarinat joululaulujen taustalla sykähdyttävät.

Joululaulut ovat erottamaton osa suomalaista joulua. Huurteiset puut, kimaltavat hanget ja taivaalla loistavat tähdet kuuluvat tuttuun kuvastoon. Joulukuusi hohtaa, lasten nauru kaikuu, lahjoja annetaan ja saadaan. 

 

Enkelien riemullinen julistus vapahtajan syntymästä saa monessa laulussa sävelen. Joissain lauluissa pysytellään seimen äärellä, joissain käännetään katse myös kauemmas, aina Golgatalle asti.  

 

Moni tuntee tarinan Jouluyö juhlayön taustalla: Oberndorfin seurakunnan pappi Josef Mohr kirjoitti laulutekstin aattoyönä vuonna 1818 käytyään vierailulla miilunpolttajan perheessä siunaamassa vastasyntyneen lapsen. Kirkon urut olivat epäkunnossa, joten hän esitti laulun seura­kuntalaisille kitaran säestyksellä. Sävelen lauluun loi Franz Gruber.  

 

Entä mistä oikeastaan kertoo suomalaisten suosikkeihin lukeutuva Varpunen jouluaamuna? Kuten moni tietää, laulu syntyi samana vuonna kuin yksi kirjoittaja Sakari Topeliuksen pojista menehtyi. Henkilökohtaisen elämän tragediat jättivät jäljen Topeliuksen tuotantoon.  

 

Kaikkien joululaulujen taustat eivät ole yleisön keskuudessa yhtä laajasti tunnettuja. Mikä laulu­teksti syntyi osaksi presidentin rouvan tilaamaa joulunäytelmää? Miten huoli Jeesus-lapsen unohtumisesta materialistisen markkina­touhun keskelle näkyy jo pulavuosien joulumusiikissa?

 

Heinillä härkien – kohti ristiä

”Erikoisesti uskon ranskalaisten laulujen tuottavan iloa koululaisille”, kirjoitti jyväskyläläinen opettaja Matti Korpilahti vuonna 1923 toimittamansa laulu­kokoelman esipuheeseen. Suosituimmaksi lauluista nousi Heinillä härkien kaukalon, jonka Korpilahti itse oli suomentanut. 

 

Toistuva kertosäe teki laulusta koululaisille helposti opittavan. Laulussa Jeesus-lapsi syntyy tallissa ja nukkuu härkien kaukalossa. Myöhemmissä säkeistöissä luodaan katse kauas tulevaan: tämän jouluna syntyneen lapsen kohtalo oli päätyä ristille rinnalle ryövärin.

 

Heinillä härkien kaukalon tunnettiin Ranskassa jo 1600-luvulla. Samalta ajalta on niin ikään laulun sävelmä, joka yleistyi etenkin germaanisella kielialueella. Sävelmästä tunnetaan kaksi muotoa, ja Suomessa käytössä oleva on tiettävästi näistä vanhempi. 

 

Lauluun kuului alkuaan kuusi säkeistöä, mutta Suomessa sitä lauletaan nelisäkeistöisessä muodossa. Ranskankielisessä alku­peräisversiossa kuvasto on käännöstä hurjempi: Jeesuksen ristin ympärillä on tuhatpäinen vihamielinen väkijoukko, julmat murhaajat. 

 

Pääsiäisaamu tuskan poistaa

Jotkin joululaulut löydetään uudestaan niiden jo kertaalleen painuttua unholaan. Näihin lukeutuu Ahti Sonnisen säveltämä Rauhaa, vain rauhaa kellot ne soi. Sitä kuulee usein joulukonserteissa kuorolauluna mutta myös yksin­lauluna. Ahti Sonninen (1914–1984) toimi pitkään kansa­koulunopettajana mutta siirtyi myöhemmin kokonaan musiikin alalle ja vaikutti muun muassa Sibelius-Akatemian lehtorina. 

 

Rauhaa, vain rauhaa kellot ne soi on Une Haarnojan runoteksti. Laulussa rauhaa julistavat kellot, rauhaa toistaa enkelien laulu ja rauhaa heijastaa seimen lapsi, jota Maria hoivaa. Haarnojan runossa tuodaan esille paitsi seimen lapsen syntymä, myös hänen kohtalonsa maan päällä: ristinkuolema. Se tuo Marian sydämeen kivun ja tuskan, jonka pääsiäisaamun ylösnousemus poistaa. 

 

Varsinaiselta nimeltään Une Haarnoja oli Aune Perälä. Hän oli Sonnisen tavoin kansakoulunopettaja, ja nämä kaksi tunsivatkin toisensa jo seminaariajoilta. Perälän luona kyläillessään Sonninen sai kerran nähdä tämän pöytälaatikkorunoja ja ihastui niistä etenkin joulurunoon Rauhaa, vain rauhaa kellot ne soi. Hän pyysi saada sen sävellettäväksi. 

 

Sonnisen teos on paitsi joulu­laulu, myös kehtolaulu. Tästä syystä se on huomattavasti vähemmän aika- ja tilannesidonnainen kuin moni muu Jeesuksen syntymästä kertova laulu. 

 

Materialismia pulavuosina

Joulukuusi vakiintui suomalaisiin koteihin 1920-luvulla. Asiaa edesauttoi kansakoulujen kuusi­juhlaperinne – näin vaikutteet levisivät laajalle. Samalle vuosikymmenelle ajoittuu jokunen muukin jouluun liittyvän perinteen synty. Vuonna 1927 esi­merkiksi julistettiin radiosta, että joulupukin asuinpaikka on Korva­tunturi. 1920-luvulla sai myös alkunsa Coca-Colan joulumainonta.

 

Joulun kaupallistumista alettiin ensimmäisen kerran vastustaa jo 1920-luvulla. Tuolloin alettiin muun muassa puhua omatekoisten lahjojen ja koristeiden puolesta. 

 

Huoli materialismin ylivallasta näkyy myös joulumusiikissa. Me käymme joulun viettohon on Mauno Isolan vuonna 1928 kirjoittama runo, jonka sävelsi Martti Turunen. Isolan tyttären Tuulikki Holmilan mukaan runon inspiraation lähteenä on ollut ajatus Jeesuksen, seimen lapsen, orpoudesta keskellä syntymäpäivänsä materialistista markkinatouhua. 

 

Valkokyyhky vai verso Iisain juuressa?

Tuo armon valkokyyhky nyt viestin maailmaan: jo laantuu tuskan nyyhky, käy toive versomaan. Ilman presidentinrouva Ester Ståhlbergiä tämä joululaulu­sanoitus olisi tyystin jäänyt syntymättä. Lauluteksti nimittäin oli osa jouluaiheista näytelmää,
jonka Ståhlberg tilasi maisteri Huugo Jalkaselta vuonna 1924. Näytelmästä kertyneet tulot menivät kodittomien lasten hyväksi – näin meneteltiin Kansallis­teatterissa myös monen muun näytännön kohdalla 1920-luvulla.

 

Joulumysteeri Pyhä yö oli kuusi­osainen: Marian ilmestys, Majatalo Betlehemissä, Paimenet kedolla, Kristuksen syntymä, Tietäjät Herodeksen luona sekä Paimenet ja tietäjät seimellä. Näytelmän neljäs osa, joka kertoo Kristuksen syntymästä, muodostuu Marian ja Joosefin keskustelusta, jonka katkaisevat näkymättömissä olevan kuoron esittämät laulut Tuo armon valkokyyhky, Jumala ainokaisen ja Hän autuus­valaistusta. Armas Maasalo valitsi niihin sävelmän. Hän päätyi käyttämään myöhäiskeski­aikaista Maria-laulua Es ist ein Ros entsprungen. Myöhemmin Maa­salo yhdisti kuoron esittämät laulut yhdeksi kolmisäkeistöiseksi joululauluksi. 

 

Es ist ein Ros entsprungen kuuluu Euroopan levinneimpiin joulu­lauluihin. Runon alkuosa perustuu Jesajan kirjan 11. luvun ensimmäiseen jakeeseen, jossa profetoidaan Jeesuksen syntymä: Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää

 

Suomessa laulu julkaistiin ensi kerran vuonna 1871 Suomalaisen lauluseppeleen ensimmäisessä vihossa. Suomennoksia tunnetaan useita. Nämä kaksi samalla sävelmällä tunnettua laulua ovat kuvastoltaan varsin erilaiset: toisessa puhutaan Iisain juuresta, toisessa taivaalla liitelevästä linnusta, armon valko­kyyhkystä. 

 

Nyt taivaat avautuu

Suomessa julkaistujen joulu­laulujen määrä on yli 3 000. Uusia joululauluja syntyy joka jouluksi, mutta vain harva niistä päätyy koko kansan yhteislauluksi. 

 

Nyt taivaat avautuu on yksi ensimmäisistä uusista joululauluista, joka on saavuttanut vakiintuneen aseman perinteisten rinnalla. Se otettiin vuonna 1983 Kauneimmat joululaulut -tapahtuman yhteislauluvihkoon. Riemullinen sävelmä ja vetoava kerto­säe tempaavat yleisön mukaan joulu joulun jälkeen. Tulkaa kaikki nyt laulamaan, on poika syntynyt maailmaan. Enkelkuoron ylistyslaulussa on ripaus suomalaista mollimelodiikkaa.

 

Laulun kirjoitti Jaakko Löytty, gospelmusiikin kosmopoliitti, joka vietti lapsuutensa Nami­biassa, nuoruusvuotensa Suomessa ja osan aikuisvuosistaan Senegalissa. 

 

Kurkistuksia jouluun

Eri aikakausilta ja eri kulttuuri- ja kielialueilta lähtöisin olevat joulu­laulut heijastavat aina jollain tavalla synty-ympäristöään. Ne myös tarjoavat erilaisia näkö­kulmia jouluun. Kenen silmin Betlehemin tallin tapahtumia tarkastellaan? Pohditaanko laulussa Jeesuksen syntymän merkitystä laulajalle itselleen? Saako seimen lapsi jäädä laulajan sydämeen asumaan? Joulun sanoma soi ja kantaa.

 

Lähteet: 

Liisa Enwald & Esko Karppanen: On ruusu putkahtunna – kirjoituksia joululauluista (2014)

Reijo Pajamo: Joululaulujen kertomaa (2011)

 

 

Inkeri Tuikka



Jaa
Kirkko maallistuvassa maailmassa
Intialaiset kiittävät lähetyssaarnaajia
”Kulttuurierot tuovat  tuplasti ongelmia ja hyvää”
Sairaalapappi on läsnä ilon ja kaipauksen hetkellä
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!