Perjantai 22. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Tuulikki, Tuuli, Tuulia
Julkaistu 13.10.2016 00:00

Romanimusiikissa soi tunteiden kirjo

Henry Hedmanin lapsuudessa hänen vanhempansa lauloivat usein perinteisiä romanilauluja. Kun perhe tuli uskoon, laulujen aiheet muuttuivat ja hengellinen musiikki alkoi soida perheen kodissa.Romanimusiikki on useimmiten romanien itsensä tekemää ja tuottamaa musiikkia. Tyypillistä sille ovat pitkät venytykset, liukuminen säveleltä toiselle sekä vibraton käyttö.

– Romanimusiikin tyyli vaihtelee eri maissa niin, ettei voida puhua tyylillisesti yhtenäisestä romanimusiikista. Suomessa romanimusiikki soi yleensä mollissa, laulaja Henry Hedman taustoittaa.

– Romanit purkavat elämäänsä romanilauluihin, jotka ovat tunteiden tulkitsemisen välineitä. Menneiden aikojen kipeät kokemukset kuuluvat lauluissa haikeutena. Musiikissa käsitellään myös laajemmin tunteiden kirjoa.

Miksi romanit ovat keskimäärin niin hyviä laulajia?

– En tiedä, liittyykö se johonkin fysiologiseen ominaisuuteen vai käyttävätkö romanit laulunlahjaansa keskenään enemmän kuin valtaväestö ja täten harjoittavat laulutaitojaan. Romanit ovat historiansa aikana toimineet paljon viihdyttäjinä ja esiintyvinä taiteilijoina, kuten nykyäänkin.

Laulut osa yhteisiä juhlia

Kristillinen sanoma tuo luonnollisesti uuden ulottuvuuden romanimusiikkiin. Hengellinen romanimusiikki rakentaa ja rohkaisee kuulijoita.

– Hengellisten romanilaulujen keskeisiä teemoja ovat taivas, pelastuminen, rukous ja ylistys. Monet laulut ovat niin sanottuja kutsulauluja niille henkilöille, jotka eivät vielä ole tulleet uskoon, Hedman selvittää.

Hengelliset laulut ja virret ovat lähes erottamaton osa romanien yhteisiä juhlia ja tilaisuuksia.

– Romanien keskinäisiä juhlia ovat muun muassa syntymäpäivät, hautajaiset, romanien kansallispäivä sekä muut romaneille järjestetyt tapahtumat. Romanit kunnioittavat yleensä uskonasioita eivätkä he pidä hengellisiä lauluja pahana asiana, vaikka eivät olisikaan uskossa.

Lahjat Jumalan käytössä

Henry Hedmanin lapsuudessa hänen vanhempansa lauloivat usein perinteisiä romanilauluja. Kun perhe tuli uskoon, laulujen aiheet muuttuivat ja hengellinen musiikki alkoi soida perheen kodissa.

– Kerran eräs humalainen mies tuli eteisestä sisään ja kertoi aikovansa varastaa eteisessä olevista taskuista rahaa, mutta meidän lasten laulamat laulut pysäyttivät hänet. Laulujen vaikutuksesta mies tunnusti aikeensa, ja minä sain rukoilla hänen sielunsa pelastumisen puolesta, Hedman muistelee.

Saatuaan nuorena lahjaksi kitaran Hedman opetteli soittamaan kitarakuorolauluja niin sanotusta Pitkästä kirjasta. Myöhemmin hengellisen musiikin esittämisestä tuli hänen elämäntehtävänsä.

– Olen tehnyt pitkän rupeaman Romanos-lauluyhtyeessä vuodesta 1972 lähtien. Parasta on ollut se, kun työmme on saanut kantaa hedelmää. Monet ihmiset ovat kertoneet tulleensa uskoon Romanoksen vieraillessa heidän paikkakunnallaan ja julistaessa evankeliumia sanoin ja sävelin.

– Olen halunnut lahjoittaa Jumalan antamat lahjat hänen käyttöönsä palvelemaan hänen tahtoaan ja ihmisiä, joille laulan. Tätä ratkaisua en ole koskaan katunut, Aikamedian vuoden 2016 muusikoksi valittu Henry Hedman sanoo.


Heli Markkunen

Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!