Torstai 21. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Keijo
Julkaistu 26.5.2016 00:00

Pois tieltä, kilot ja otsarypyt!

Nainen yllätti kaikki hoikalla vartalollaan”, julistaa laihdutusmainos netissä. 2000-luvun kuvatulva ja ammattimaiset markkinamiehet ovat saaneet ihmiset panostamaan  korostuneen paljon huomiota omaan ja toisten ulkonäköön. Rantakelien lähestyessä aiheesta tulee entistä ajankohtaisempi. Nytkin moni voi miettiä jopa hieman ahdistuneena, miten saisi itsensä ”kesäkuntoon”.

Ilmiö ei kierrä uskoviakaan. Vaikka pyrkisi pitämään asian omassa arvossaan, vertailuun yllyttäviä kuvia tulvii joka tuutista. Huuhtelu on niin alitajuista, että sille voi myös sokeutua.

Yleisesti nykymaailmassa ulkonäkö merkitsee paljon, ja omaa suosiota tai uskottavuutta pyritään kohottamaan paitsi perinteisemmin vaatetuksen, kampauksen ja meikkauksen myös ammattimaisemman kauneudenhoidon keinoin.

Hoikka, nuori ja ruskettunut

Kun opiskelukevät lähenee loppuaan, kosmetologi-kampaaja Tarja Wariksen kiire kasvaa. 20 vuotta kauneudenhoitoalalla työskennelleellä Wariksella on Järvenpäässä oma yritys, Kauneushuone Nätimpi.

– Koulujen päättymisen ja valmistujaisten alla kysytään paljon ripsiä, kauniita kynsiä sekä meikkejä, alan ammattilainen luettelee.

Kaunistautuminen on vuosituhansia vanha asia, mutta Wariksen mukaan viime vuosina sen ympärillä jotakin on muuttunut.

– Yleisesti ulkonäkö on liian korostettua. Vanhentua ei saisi, ja pitäisi vielä olla hoikkakin, jotta jopa edes saisi töitä. Sellaistakin ovat asiakkaat omakohtaisesti kertoneet.

Tarja Waris on ollut vapaaehtoisena kotikaupunkinsa hankkeessa Tyylillä duuniin, jossa ”tuunataan” työttömiä edustavammiksi työhaastatteluihin.

– Ulkonäöllä on suuri vaikutus. Hiukset, meikki ja vaatetus ovat auttaneet työnhaussa antamaan ihmisistä paremman ensivaikutelman. Harmittavaa asiassa on, jos ulkonäkö menee ihmisen persoonan ja osaamisen edelle.

Sosiaalisen median massahyvännäköiset

Ihmisten kauneustietoisuus vaatii alan yrittäjääkin opiskelemaan lisää tai erikoistumaan. Ajan tasalla on pysyttävä. Wariksen mukaan hänenkin ammattialalleen tunkeutuvat yhä enemmän erilaiset New Age -trendit. Uskovana ammatinharjoittajana hän sivuuttaa ne ja pitäytyy perinteisessä kauneuden- ja terveydenhoidossa. Uusista tuulista hän ottaa käyttöön ne, jotka ovat hyväksi itselle ja asiakkaille.

Tarja Wariksen kauneushuoneella käy kaikenikäisiä asiakkaita, sekä naisia että miehiä. Enemmistö on kuitenkin yli 30-vuotiaita naisia, jotka haluavat apua ikääntymisen ongelmiin tai muihin iho-ongelmiin. Usein kosmetologin käsittely virkistää myös asiakkaan mieltä.

Joskus on ihmisiä, joilla on pakkomielle jatkuviin tehokkaisiin hoitoihin. Silloin on asetettava rajat ja tarjottava vaihtoehtoisia hoitoja tai ohjattava asiakas lääkärille.

Arveluttavana kauneustrendinä Tarja Waris pitää täyteainehoitoja nuorille ihmisille: miltä he  näyttävät sitten, kun ikää tulee lisää?

Wariksen mukaan media muokkaa eniten nykyisiä kauneusihanteita. Yliotteen ihanteet ovat saaneet silloin, kun kaikki pyörii oman ulkonäön ympärillä. Trendit tuovat paineita kaikenikäisille, mutta erityisen alttiita niille ovat nuoret, jotka vielä etsivät itseään – ja räpsivät usein täydellisyyshakuisia selfieitä.

Ulkonäköbuumin keskellä saattavat elämän tärkeät asiat jäädä varjoon.

– Tuntuu, että kaikki näyttävät saman muotin mukaisilta, mutta ajan trendi on, mikä on, niin kuin oli myös 80-luvulla, kun itse olin nuori. Tämän päivän tyyli on tietysti erilainen, tähän aikaan sopiva.

“Jokaisessa on jotakin kaunista”

Tarja Waris näkee hyvinvointibuumissa myös positiivisia puolia.

– Itsestä pidetään parempaa huolta. Ravinto, terveys ja kauneudenhoito ovat samalla mielenterveyden hoitamista.

Henkisen kohennuksen tarve korostuu hänen mukaansa etenkin elämän kriiseissä.

– Silloin on mielikin pirteämpi, kun on tyytyväinen omaan ulkonäköönsä. Tokihan ulkoisilla asioilla voidaan yrittää paikata elämän tyhjyyttä tai saada niistä hetken mielihyvää. Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, jos haluaa investoida itseensä.

Kauneudenhoitoyrittäjä näkee ihmisiä läheltä ja on harjaantunut huomaamaan, millaisia motiiveja ihmisillä on näyttää paremmalta. Toinen tulee piristymään omaksi ilokseen, toinen haluaa olla kaunis muiden ihmisten silmissä tai hakea ulkonäöllään hyväksyntää. Motiiveja on monenlaisia, kuten on ihmisiäkin.

– Pelkän ulkonäön perusteella ei kannata lähteä tuomitsemaan tai arvostelemaan ketään. Kuten Raamatussa sanotaan: ”Ihminen näkee ulkokuoren, Jumala sydämen.”

Mikä sitten kauneudenhoitoalan ammattilaisen mielestä ihmisessä on kaunista?

– Kaunis ihminen on sinut itsensä kanssa ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Mielestäni jokaisessa on jotakin kaunista, mitä voi korostaa pienillä jutuilla, eikä niihin aina tarvitse olla paksu lompakko, Tarja Waris sanoo.

– Ihminen on arvokas jokaisena elinvuotenaan, ja vanheneminen on todellakin luonnollista ja normaalia. Kauneutta ei mielestäni tulisi rajata pelkkään ulkonäköön tai tiettyihin muotteihin. Kaikissa vajavaisuuksissaankin ihminen voi säteillä ennennäkemätöntä kauneutta, joka kumpuaa sisäisestä ihmisestä.

Treenistä tuli jumala

Painot kolahtavat, juoksumatto rullaa ja kilot saavat kyytiä. Etenkin kaupunkiympäristöissä erilaiset kuntosalit ovat lunastaneet paikkansa ja ihmiset trimmaavat itseään vaikkapa kesäkuntoon trendikkään liikunnan ja erilaisten dieettien avulla.

Salien suosio heijastaa ulkomuodon korostunutta roolia nykyajassa. Toukokuussa julkaistu yhdysvaltalaistutkimus kertoo, että suurimmat ulkonäköpaineet ovat ihmisillä, jotka viettävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa. Sen mukaan sekä aktiivisesti someen postaavat että muiden päivityksiä paljon selaavat henkilöt murehtivat muita enemmän kehostaan ja heillä on kohonnut syömishäiriöriski. Tutkimuksen mukaan some lisää ulkonäköpaineita sukupuolesta, iästä, rodusta ja varallisuudesta riippumatta.

Valtteri Kallio, 26, tietää hyvin, mitä ulkonäköpaineet tarkoittavat. Ikänsä ammattimaisesti urheillut CrossFit-valmentaja ja -kouluttaja oli reilu neljä vuotta sitten itse kierteessä, jossa hän urheili kaksi tuntia joka päivä, teki 10–12 tunnin työpäiviä ja söi lähinnä rahkaa ja tonnikalaa.

– En uskaltanut pitää treenittömiä päiviä, koska pelkäsin, että lihon.

Stoppi tilanteelle tuli siinä vaiheessa, kun Kallion kroppa virittyi pahaan ylikuntoon ja hän joutui pitämään vuoden tauon kovasta treenaamisesta.

Valtteri Kallion pakonomainen kehon trimmaaminen ei johtunut huonoista suorituksista. Kyse oli vääristyneestä minäkuvasta.

– En nähnyt omaa arvoani, enkä ollut tyytyväinen parhaimpiinkaan suorituksiin.

Suhtautuminen itseen ja elämään muuttui vasta, kun Kallio uudistui uskossaan vuoden pakkolevon aikana.

– Se oli yksi elämäni parhaista asioista. Sai käsitellä omaa kipuaan ja epäonnistumistaan ja käydä sitä Jumalan kanssa läpi. Tajusin, että treenistä oli tullut minulle Jumala.

Tyytyväisyys hukassa

Valtteri Kallio on nyt unelmatyössään CrossFit-salilla Helsingin Herttoniemessä. Laji on uusi ja trendikäs, mikä riittää osalle pohjimmaiseksi syyksi sen harrastamiseen.

– Niin karua kuin se onkin, fitness on pitkälti ”in” siksi, että on seksikästä tehdä CrossFitiä ja olla vahva. Laji ei välttämättä ole edes henkilön intohimo, vaan hän tekee sitä, jotta olisi hyvässä kunnossa, paljon ryhmätunteja vetävä ammattilainen tietää.

Kallio tietää itse, että salille saa helposti uppoamaan kaiken liikenevän ajan. Yhtä helposti trimmaamisesta tulee loputon ja orjuuttavakin kierre.

– Niin kauan kuin katse on vain omassa suorituskyvyssä ja päässä takoo, että ”vähemmän rasvaa, enemmän lihasta”, ihminen ei koskaan voi tulla tyytyväiseksi, Kallio väittää.

– Jos identiteetti ei ole kunnossa ja perustu siihen, mitä Jeesus on tehnyt puolestani, ei tule olemaan tyytyväinen.

Vaikka Kallio rakastaa kovia treenejä ja on aikoinaan unelmoinut saavansa tehdä työtä verkkareissa, nykyään hän ohjailee ajankäyttöään tietoisesti niin, että aikaa jää myös perheen ja Taivaan Isän kanssa olemiselle, muutoinkin kuin sunnuntaina seurakunnassa.

Nyt voi antaa palaa

Toisinaan teholajin valmentamisen lomassa Valtteri Kallio ohjaa asiakkaita tasapainoisempaan ulkonäköajatteluun.

– Kyllä näen sellaista stressiä varsinkin naisilla, että treenataan kovaa ja sitten mietitään dieettejä. Olen sanonut, että jos treenaa 4–5 kertaa viikossa kovaa, ei saa miettiä syömistä. Sokerin ja pullan voi jättää pois, mutta ei muuten. Valtteri Kallio pitää tärkeänä, että on  selvillä treenaamisensa motiiveista.

– Jos motiiviksi vaihtuu toinen ihminen, pieleen menee.

Sitäkin, onko treenaukseen perustuva ala uskovalle sopimaton, Kallio on käynyt läpi ja saanut ahaa-elämyksen.

– Ongelma ei ole tekemisessä tai siinä, tekeekö paljon. Voi maata sohvalla tai treenata, mutta jos ei koe olevansa rakastettu ja jos identiteetti on väärässä paikassa, ei tule riittämään, Kallio painottaa.

Sen sijaan jos on puhdas omatunto sekä sen myötä hyvä ja vapaa olo, voi antaa palaa, nauttia kilpailemisesta ja tuulettaa Jumalalle kunniaa – ei vain yksittäisestä kisavoitosta vaan kaikesta kokonaisvaltaisesti.


Ruut Ahonen





Adventistit korostavat tasapainoista hyvinvointia


Adventtikirkko on pitänyt yllä terveiden elämäntapojen vaalimista jo kauan ennen karppausta, proteiinipatukoita ja vihersmoothieita. Terveellinen ja tasapainoinen elämä on ollut liikkeen johtotähtenä jo 1800-luvun loppuvuosikymmenistä lähtien.

– Taustalla on näkemys siitä, että keho, mieli ja henki yhdessä muodostavat yhtenäisen, keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuvan kokonaisuuden. Hyvinvointi ja pahoinvointi, kuten myös pelastus, koskettaa koko ihmistä, Suomen Adventtikirkon johtaja Kalervo Aromäki toteaa.

Kaikki kirkkokunnan kouluja terveyskasvatus sekä julistustyö perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskuvaan. Opetus tähdentää eri elämän osa-alueiden tasapainoa – olipa kyse yhteisöllisyydestä, mielen ravitsemisesta tai ruuasta ja juomasta.

– Kaikki sellainen ”ravinto” on sallittua, joka tukee tasapainoista kasvua ja kehittymistä. Vastaavasti adventistit pidättyvät kaikesta sellaisesta ”ravinnosta”, jonka tiedetään vahingoittavan kehon, mielen ja hengen terveellistä ja tasapainoista kasvua, Aromäki valottaa.

Niinpä adventistit välttävät esimerkiksi mieltä kiihottavia tai turruttavia aineita tai ravintoa, jonka tiedetään edistävän muun muassa kakkostyypin diabeteksen tai neurologisten sairauksien kehittymistä.

Kalervo Aromäki pitää hienona asiana, että nykyään on havahduttu terveellisten elämäntapojen hyvinvointia edistävään vaikutukseen. Hänestä olisi kuitenkin tärkeää, että tässäkin hahmotetaan monipuolinen tasapaino.

– Usein vain yhden alueen korostaminen muiden kustannuksella johtaa helposti vääriin painotuksiin. Henkilökohtaisesti näen, että terveys ei ole itsetarkoitus vaan väline. Terveys antaa meille mahdollisuuden täysipainoiseen elämässä mukana olemiseen ja vaikuttamiseen, hän sanoo.

– Paavali korostaa korinttilaisille, että olemme Pyhän Hengen temppeli. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa, että inhimillinen elämä on tarkoitettu elettäväksi arvokkaasti, vapaana elämää tukahduttavista asioista, vastuullisesti ja levosta käsin.

Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!