Perjantai 22. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Tuulikki, Tuuli, Tuulia
Julkaistu 17.11.2017 13:59

Paluu puskapappien maille

Päivi Tuokkola tapasi kuusi uutta evankelistaa, joista neljä palkataan kolmeksi vuodeksi Samuel Tuokkolan muistorahalla.

Valkoisiin huiveihin verhoutuneet ihmiset istuvat puoliympyrässä ruohikolla. Kaukaa tulleiden vieraiden saavuttua paikalle he kumartuvat eteenpäin ja ovat hiljaa. Rakkaus ja myötätunto on käsinkosketeltavaa.

 

Päivi Tuokkola istuu puiselle penkille ihmisten eteen ja nostaa huivin silmilleen. Hiljaisuuden rikkoo nyyhkytys, joka tarttuu paikalle tulleisiin ihmisiin. Tämä on ensimmäinen vierailu alueella lähetystyöntekijä Samuel Tuokkolan äkillisen kuoleman jälkeen, ja häntä syvästi rakastaneet ihmiset ovat tulleet suremaan yhteistä menetystä.

 

Fidan Itä-Afrikan ja Lähi-idän aluejohtaja Ari Joensuu ja Itä-Afrikan lähetystyön  aluepäällikkö Päivi Tuokkola tekivät lokakuussa matkan eteläisessä Etiopiassa sijaitsevaan vuoristokylään, jossa Samuel Tuokkola oli tehnyt työtä reilun kolmen vuoden ajan.

 

Tämän työn kautta syrjäisessä kylässä on valmennettu 27 puskapappia kohtaamaan alueella asuvia ihmisiä. Samuel Tuokkolan ja hänen etiopialaisen työkaverinsa näkynä on ollut kouluttaa viidessä vuodessa 50 puskapappia, joista jokainen perustaa seurakunnan.

 

 

Syrjäkylien uskolliset

Aamuvarhaisella alkanut matka muhkuraisella tiellä on vienyt meidät lumoavan kauniilla vuorenrinteillä sijaitsevaan Boron kylään. Oromo-heimoon kuuluvat kyläläiset ovat hartaita muslimeja ja saavat elantonsa maanviljelystä.

 

On kuin astuisimme satoja vuosia ajassa taaksepäin. Majojen ruohokattojen läpi puskee harmaata savua, naiset kantavat puukuormia hartioillaan ja paljasjalkaiset lapset kirmaavat pitkin ruohokenttiä vuohien perässä.

 

Paikalliseen tapaan läsnäolijat käyvät suukottamassa ja halaamassa vierailijoita. Tervehtimisien jälkeen menemme uusittuun kirkkorakennukseen. Ulkoiset puitteet ovat vaatimattomat: saviseinät ja -lattia, puiset huterat penkit ja vinot ikkunat. Nämä Samuel Tuokkolaa syvästi kunnioittaneet ihmiset kuuntelevat vierailijoiden tervehdyksiä ja ottavat osaa suruun. Heidän tapansa olla läsnä ja lohduttaa on sydäntäsärkevän kaunista. Heidän kasvoiltaan loistaa jotain kuolemaa suurempaa, Jeesuksen antama toivo.

 

Päivi Tuokkola kertoo rakkaaksi tulleille veljille ja siskoille puolisonsa viimeisistä hetkistä ja siitä, miten Jumalan suunnitelmat ovat erilaiset kuin ihmisen. Hän lopettaa puheensa muistuttaen kuulijoita siitä, että työ ja näky jatkuvat läsnäolijoiden uskollisuuden kautta.

 

 

Kohti iloa ja uusia haasteita

Yhteisen surun lisäksi on myös syytä suureen iloon. Pääsemme osalliseksi kastejuhlasta. Värikkäisiin viittoihin pukeu tunut kuoro johdattaa kasteelle menijät laulaen ja tanssien kylän läpi. Lapset juoksevat perässä, ja talojen seinustoille kerääntyy ihmisiä katsomaan kulkevaa joukkoa. Matkan varrelle jää vaaleanpunainen moskeija, joka muistuttaa siitä, että olemme todistamassa suuria ihmeitä; muslimeita kääntyy elävän Jumalan puoleen.

 

Kylän reunalla sijaitseva joki toimii kastepaikkana. Tänään kastettavia on yli kaksikymmentä, mikä on paikallisen evankelistan mukaan vähän – usein he saavat iloita lähes sadasta kastettavasta.

 

Kastejuhlan jälkeen väki palaa takaisin kylään laulaen ja julistaen Jeesuksen suuruutta. Ari Joensuu puhuu kirkkoväelle Jumalan hyvistä suunnitelmista jokaista ihmistä varten rohkaisten jatkamaan hyvin aloitettua työtä. Jumalanpalveluksen jälkeen ruokailun lomassa puskapapit kertovat kohtaamisistaan vuorenrinteillä asuvien borolaisten kanssa. Uusia puskapappeja on kuusi, joista neljä saadaan kolmeksi vuodeksi palkattua Samuel Tuokkolan muistorahalla. Seuraava tärkeä haaste ja rukousaihe onkin puskapappien valmentamisen ja työn koordinoinnin jatkuminen.

 

 

Katja Köykkä










Mikä puskapappityö?

Puskapappi tarkoittaa pastoria tai evankelistaa, joka toimii saavuttamattomalla syrjäseudulla. Puskapapit pyrkivät tekemään kristinuskoa tunnetuksi ja perustamaan uusia seurakuntia.

 

Koulutusohjelma syntyi 2000-luvun taitteessa suomalaislähettien Teuvo ja Linnea Kopran  aloitteesta, ja sen suorittaneita on jo tuhansia. Työmuoto sai alkunsa havainnosta, että Itä-Afrikassa moni hengellisen työn tekijä ei ollut saanut järjestelmällistä opetusta kristinuskosta. Puutteelliset pohjatiedot altistavat ylilyönneille ja epäraamatulliselle opetukselle.

 

– Koulutus on nostanut työntekijöiden ammattitaitoa oleellisesti erityisesti  raamatuntulkinnan osalta, lähetystyöntekijä Samuel Tuokkola arvioi Ristin Voiton

haastattelussa (49/2010).

 

Samuel ja Päivi Tuokkola alkoivat kouluttaa puskapappeja Tansaniassa vuonna 2002 ja siirtyivät vuonna 2009 Etiopiaan. Samuelin osalta työ tuli päätökseen viime keväänä, kun hän menehtyi sairauskohtaukseen.

 



Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!