Opi Jeesukselta mielenterveystaitoja

Millainen henkilö Jeesus oli? Vastauksellamme tähän kysymykseen on paljon väliä, koska Jeesus-kuvamme vaikuttaa siihen, miten me suhtaudumme häneen ja koemme hänet. Samoin se vaikuttaa arkikäyttäytymiseen laajemminkin, koska ”mitä Jeesus tekisi” on edelleen periaate, jonka pohjalta moni tekee valintojaan.

Jeesuksen persoonalla on väliä myös silloin, kun pohdimme hänen uskottavuuttaan ja rooliaan. Moni saattaa pitää Jeesusta pelkkänä hyvänä moraaliopettajana, mutta mikäli Jeesus ei olisi Jumala, kuten hän näytti itse uskoneen, olisi kyseenalaistettava sekä hänen moraalinsa että hänen henkinen tasapainoisuutensa.

Eräs mielenkiintoinen mutta vähän julistettu puoli Jeesuksesta onkin juuri tämä: hänen henkinen tasapainoisuutensa. Kun Jeesuksen persoonaa tarkastellaan hänen tunne-elämänsä, luonteensa ja ihmissuhteidensa näkökulmasta, voidaan päätellä jotain siitä, oliko hän sisäisesti balanssissa. Tämä näkökulma myös rikastuttaa meidän kuvaamme hänestä.

Ei egoa pönkittävä showmies

Evankeliumeja lukiessa huomaa nopeasti, että Jeesus eli hektistä elämää. Hän matkusti paljon ja oli jatkuvasti ihmisten ympäröimänä, puheenaiheena ja mielenkiinnon kohteena. On selvää, että tällainen elämä laittaa psyyken koville. Vaikka Jeesus on itse Jumala, inkarnaatiossa hän suostui elämään ihmisruumiissa, joka ei ole jatkuvasti eteenpäin menevä kone.

Julkisuus vie yksityisyyttä, ja suosion saaminen asettaa monille ansan, johon on helppo langeta. Jotkut tällainen elämä tekee ylpeiksi ja itsekeskeisiksi, joku on sellainen jo valmiiksi, toiset taas eivät kestä painetta ja masentuvat vakavasti.

Miten siis on Jeesuksen tapauksessa? Miten hän kesti tällaisen elämän järjissään?

Jeesuksen kohdalla psykologinen profiili on luonnollisesti tehtävä evankeliumien turvin. Vaikka hän ei ole enää fyysisesti ihmisruumiissa maan päällä, evankeliumit tarjoavat hyvän ja luotettavan pohjan arvioida sitä, millainen henkilö hän oli myös mieleltään.

Voimme päätellä evankeliumien perusteella, että Jeesus osasi asettaa rajat. Hänkin tarvitsi  rauhaa ja yksinäisyyttä. Esimerkiksi kun Jeesus kuulee serkkunsa Johannes Kastajan kuolemasta, hän lähtee veneellä autioon paikkaan. Jeesus ei siis kohauta olkiaan vaan hakeutuu hiljaisuuteen käsittelemään surua.

Toinen tärkeä seikka Jeesuksen suosioon ja tunnettavuuteen liittyen on se, että Jeesus ei näytä hakeutuvan ihmisten eteen vetämään spektaakkeleita. Yllättävän usein hän kieltää ihmisiä puhumasta ihmeistä, joita hän on tehnyt. Jeesuksen oli todennäköisesti pidettävä julkisen palvelusjaksonsa alkuaikoina matalaa profiilia, koska muutoin hänet olisi voitu tappaa aikaisemmin. Kuoleman uhka oli todellinen, joten on mahdollista todeta, että Jeesus ei ollut vainoharhainen vaan eli kiinni todellisuudessa ja ymmärsi, kun hänen henkensä oli oikeasti vaarassa.

Jeesuksen olisi ollut toisaalta helppo yllyttää kansa ”fanittamaan” itseään ja saada itselleen suosiota, ehkä jopa paremmat olotkin. Juutalaiset odottivat Messiasta, joka vapauttaisi kansan Rooman vallan alta, ja joidenkin elämässä pilkahti toivo, kun he tapasivat Jeesuksen, joka täytti monia messiasprofetioita. Olisiko tässä luvattu Messias, joka laittaisi asiat kuntoon?

Mairittelevan elämän sijaan Jeesus tyytyi olemaan kiertolainen, joka eli hyvin vaatimattomasti ja joka uskalsi jopa kieltäytyä, kun häneltä pyydettiin ihmeitä ja merkkejä.

Rikas ja terve tunne-elämä

Kuten Lähi-idän ihmiset yleensä, on helppo uskoa, että Jeesus olisi muiden kanssaeläjiensä tavoin ollut värikäs ja temperamenttinen persoona. Evankeliumeissa Jeesuksen tunne-elämä näyttäytyy hyvin rikkaana ja terveenä, ei ollenkaan harmaana ja ilmeettömänä. Jeesuksen voidaan todeta tunteneen niin sanotusti sopivia tunteita tilanteissa, joissa niitä on tervettä tuntea.

Esimerkiksi Jeesuksesta kerrotaan, että ystävänsä Lasaruksen haudalla hän joutui syvän liikutuksen valtaan ja itki. Vaikka Jeesus tiesi, että hän herättäisi Lasaruksen pian henkiin, hänellä oli aikaa pysähtyä toisten ja ehkäpä myös oman surunsa äärelle. Kun hänen viimeiset hetkensä Getsemanessa ennen vangitsemista olivat käsillä, hän tunsi tuskaa ja pyysi lähimpiä opetuslapsia olemaan kanssaan. Hän tiesi, mikä hänen kohtalonsa oli ja mitä tulisi tapahtumaan, mutta hän kävi kaikki tunteet läpi. Se oli hänen tiensä ihmisenä ja Jumalana.

Jeesus tunsi myös iloa, ja hänen myötätunnostaan on paljon mainintoja. Kaikkein selkeimmin hänen rakkaudestaan puhuu kuitenkin se, kun hän kävi läpi häpeällisen ja väkivaltaisen kohtelun ja antoi henkensä ristillä.

Jeesus ei ollut kuitenkaan ”nössö”, vaan hän oli välillä suhteellisen kovasanainen etenkin fariseuksia kohtaan, mikä kertoo siitä, ettei hän yrittänyt miellyttää kaikkia. Jeesusta ärsytti se, kuinka fariseukset uskonnollisena eliittinä taakoittivat ihmisiä perinnäissäännöillä, joita he olivat kehitelleet vuosien saatossa. Kun hän paransi sairaita, ruokki ihmisiä, kävi syvällisiä keskusteluja, antoi syntejä anteeksi ja otti lapsia syliinsä, hänestä loisti rakkaus ja välittäminen. Rakkauden toinen puoli on kuitenkin se, että epäoikeudenmukaisuus suututtaa, ja tämä on nähtävissä Jeesuksellakin. Hän ei ole välinpitämätön.

Jeesus ei siis ollut viilipytty. Kohtaamiset ihmisten kanssa herättivät hänessä erilaisia tunteita, kuten normaalin ihmisen elämään kuuluukin.

Jeesus, eliitti ja hylkiöt

Jeesus paransi paljon ihmisiä ja veti puoleensa niin yhteiskunnan hylkiöitä kuin eliittiäkin. Yhteiskunnan reunamille ajautuneet ihmiset viihtyivät Jeesuksen seurassa, mikä kertoo vahvaa viestiä siitä, miten hyvä hänen seurassaan oli olla. Jeesus ei kuitenkaan lounastanut vain riivattujen ja prostituoitujen kanssa, vaan myös rikkaiden, oppineiden ja työläisten kanssa.

Jeesuksesta voidaan sanoa, että hän kykeni pitkiin ja kestäviin ihmissuhteisiin eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien kanssa ja tuli toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tämä käy selväksi erityisesti siinä, kun Jeesus valitsee opetuslapsia, jotka kaikki ovat hyvin erilaisia persoonia. Kutsutut opetuslapset tulivat erilaisista taustoista ja ammateista, ja mitä luultavimmin heillä oli erilaisia teologisia käsityksiä. Nämä kaksitoista seurasivat Jeesusta koko hänen julkisen toimintansa ajan.

Jeesuksella oli toki suurempikin opetuslapsijoukko, joista kaikki eivät seuranneet Jeesusta yhtä täysipäiväisesti kuin nämä kaksitoista. Hän kykeni antamaan tunnustusta muille ja näkemään ihmisten todelliset tarpeet. Lisäksi hän osoitti ihmisille hyväksyntää, armoa ja rakkautta, muttei silti katsonut heidän syntejään sormiensa läpi. Jeesus ei myöskään näytä koskaan kaunistelleen sitä, mitä hänen seuraamisensa tarkoitti: oman itsensä kieltämistä ja ristin kantamista, ei loistoa, valtaa tai mainetta.

Jeesus 2000-luvulla

Kaiken kaikkiaan Jeesus näyttää henkilöltä, joka oli terve. Hän oli hätkähdyttävän empaattinen ja tunteellinen, mutta hänen tunteellisuutensa ei kuitenkaan lamaannuttanut häntä. Hän oli henkilö, jonka luo niin rikkaat kuin köyhätkin etsiytyivät.

Vaikka Jeesus oli jatkuvasti ihmisten ympäröimänä ja eli raskasta elämää, hän etsiytyi välillä yksinäisyyteen. Hän ei vetänyt ihmeshow’ta ja kalastellut kannattajia, vaan hän teki usein selväksi sen, mitä hänen seuraamisensa maksaa.

Suurin ja syvällisin seikka Jeesuksessa on ehdottomasti se, että hän on Jumala, joka tuli ihmiseksi. Hän tiesi, minkälaisia ihmiset ovat, mutta hän meni ristille kuolemaan ihmisten syntien puolesta. Ristissä yhdistyvät järki, tunteet ja suuri Jumalan suunnitelma.

Kun arki siis pakottaa pohtimaan, mitä Jeesus tekisi nyt 2000-luvulla, voidaan päätellä, ettei  hän ainakaan kieltäisi omia tarpeitaan vaan huolehtisi hyvinvoinnistaan. Hän näyttäisi tunteensa, ottaisi toisen ihmisen kokonaisuudessaan huomioon päätöksenteossa ja olisi kärsivällinen, kun hän kohtaisi teillä ja toreilla ihmisiä.


Sara Saarela

Kirjoittaja on kirjailija ja teologian kandidaatti.





Henkinen jaksaminen on palvelemisen perusta

Kun Jumala tuli ihmiseksi, hän suostui niihin lainalaisuuksiin, jotka sitovat luotuja olentoja. Hän tunsi nälkää ja tarvitsi ravintoa, samoin hän väsyi ja tarvitsi unta ja rauhaa. Evankeliumeissa emme siis näe Jeesusta, joka kiitää eteenpäin kuin täydellä teholla paahtava juna, vaan Jumalan, joka osaa pysähtyä ja tällä tavoin huolehtia itsestään.

Tämän tulisi olla meille ihmisillekin lupa ja kehotus rauhoittua. Herätyskristilliset yhteisöt arvostavat tehokasta evankeliointia ja ahkeruutta, samoin kuin länsimaalainen tehokkuusyhteiskunta arvostaa työntekoa, joka on halpaa ja joka ei lopu. Jeesuksen toiminta ja julistus kuitenkin kyseenalaistavat tällaisen mallin, jossa ei ole tilaa välillä pysähtyä ja ottaa happea. Seurakunnissa on nähty traagisia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen ei ymmärrä omia rajojaan ja kokee, että Jumala vaatii häntä toimimaan jatkuvasti. Jotkut ajattelevat, että he ovat malliuskovaisia, jos ahkeroivat itselleen aarteita taivaaseen vapaapäiviä pitämättä.

Jotta ihminen voisi olla toisia varten ja antaa itsestään muille, hänen olisi oltava henkisesti suhteellisen terve. Täydellisen terve ei taida olla kukaan, mutta esimerkiksi narsistiset tai loppuunpalaneet johtajat eivät kykene lopulta palvelemaan laumaa terveellä tavalla. Kristilliseen julistukseen tulisi kuulua muistutus myös levosta ja henkisestä terveydentilasta huolehtiminen.



33/2016

UutisetYhteisön toimintakyky riippuu ratkaisevasti ihmisten välisestä luottamuksesta. Tämä pätee yhtä hyvin työelämässä kuin seurakunnassakin.
PääkirjoitusMaailmassa on paljon voimatonta ja pinnallista kristillisyyttä. Se näkyy kristittyjen elämäntyylissä, seurakuntien toimintakulttuurissa ja kristillisen median sisällöissä.

Kristittyjen kiinnost...
Miten onNaisten asemaa ja palvelumahdollisuuksia koskevaa keskustelua on käyty helluntailiikkeessä jo vuosikymmeniä. Tämä keskustelu jatkuu edelleen. Seurakunnissa asiaan liittyy erilaisia näkemyksiä ja...
UutisetGlobal Leadership Summit -tapahtuman suomalaisaktiivit, puheenjohtaja Markus Österlund ja toimitusjohtaja Merja Pitkänen, saivat viime viikolla tunnustusta. Kansainvälistä konferenssia koordinoiva Wil...
UutisetRiver Helsinki -seurakunta järjesti seurakunnan 4-vuotisjuhlan viime viikonloppuna Kulttuuritalolla.

River on yksi Helsingin kansainvälisistä seurakunnista. Jäseniä ja kävijöitä on Suomen lisäk...
UutisetEvankelistakoti on lämminhenkinen paikka kohtaamisille.
UutisetRovaniemen kristillisen koulun ensimmäisenä syksynä kouluyhteisön muodostaa viisi oppilasta ja yksi opettaja.

Koulu perustettiin kotikouluna, koska varsinaista perusopetuslupaa koulu ei ole saa...
UutisetSuomen Vapaakirkko on muuttanut toimintoineen Tampereelle.
UutisetRukoushuoneilla on vältytty toistaiseksi vakavilta homeongelmilta.
UutisetJoukko kiinalaisia tiedemiehiä pitää äskettäin Kiinan Keltaisen joen laaksosta löytyneitä lasten luita todisteena suurtulvasta, joka Raamatun mukaan tapahtui Nooan aikana.

OneNewsNow.com-uutiss...
UutisetUppsalalainen Elämän Sana -seurakunta on keksinyt uuden tavan viedä ilosanomaa Lähi-itään: se aikoo pudottaa kauko-ohjattavilla koptereilla Raamattuja Isisin hallinnoimille alueille, uutisoi The Chris...
UutisetLausannen liike kokosi noin tuhat nuorta evankelista johtajaa eri puolilta maailmaa Indonesian Jakartaan 3.–10. elokuuta. ”Kerran sukupolvessa” -tilanteeksi luonnehditussa YLG 2016:ssa kokeneet hengel...
UutisetHelsingin Saalemin nuortentiimi teki elämää muuttavan lähetysmatkan Itä-Afrikkaan.
UutisetToiminnanjohtaja Ilkka Vakkuri otti Israel-ystävät ry:n tuoreimmassa Shalom-lehdessä kantaa messiaanisten juutalaisten kohteluun Suomessa.

– Osa kristityistä kritisoi messiaanisten juutalaisten...
Uutiset”Vapaiden suuntien virsikirja” on ahkerassa käytössä.
UutisetRistin Voitossa käsitellään ajankohtaisia teemoja, mutta yleisönosastolla kestoaiheet pitävät pintansa.
MielipideRaamattu ei suoraan kerro Pyhän Hengen sukupuolta. Kreikan kielen käyttämä sana pneuma on neutri ja heprean kielen sana ruuah on sekä maskuliini että feminiini. Myös heprean käyttämä sana eloah (Jumal...
MielipideOlin jälleen mukana tämän vuoden Juhannuskonferenssissa. Tapani on käydä tutustumassa myös Aikamedian kirja- ja äänitepisteeseen, koska olen innokas lukija ja painetun sanan levittäjä.

Aikamedi...
MielipideIso kiitos Ristin Voitto -lehdelle, että teillä on vielä tämä mielipidepalsta.

Minusta konferenssia pitäisi uudistaa lähemmäs köyhää ihmistä. Ihan kaikesta ei saisi ottaa rahaa. Minulla ei ole...
MielipideKeuruun helluntaiseurakunnan johtaja Tuomas Harri toteaa Pokémon pelistä, että ”se on vain peli” (RV 31).

Haluaisin häneltä tarkennusta ja arviota joogasta, joka joidenkin mielestä ”on vain lii...
MielipideRV-lehden toimituspäällikkö Anssi Tiittanen on ottanut itselleen oikeuden esiintyä helluntaiherätyksen musiikkiasiantuntijana. Hänen tekstinsä kertovat osin asiantuntemattomuudesta. Moni onkin kysynyt...
MielipideTaannoin Ristin Voitto -lehdessä kyseltiin, mikä on sammuttanut seurakuntien kasvun.

Nykyiset kokoukset ovat mielestäni pääosin uskovia varten. Olemme menettäneet näyn evankelioimisesta. Henkil...
KolumniNe kasvavat pihallani, rehottavat rentonaan. Työ on jälleen aloitettava alusta. Tiedän, että perusta jäi huonoksi kukkamaata tehdessäni ja marjapensaiden alla täytyisi olla katetta. Tiedän tuon kaiken...
MuutEvankeliumeissa kuvattu Jeesus elää hektistä ja kuormittavaa elämää kuuluisuutena. Hänellä on rajat mutta myös aikaa kohdata ja palvella ihmisiä.
UutisetKeuruulla kajahti elokuun alussa, kun lähes 300 jippiiläistä kokoontui kuoro- ja orkesterileirille. Leirillä harjoiteltiin ja äänitettiin uusia Jippii-lauluja Ristin maa 2017 -kiertuetta varten. Mukan...
MuutRosa Nyman on musiikkiteatterin ammattilainen, jonka kutsumuksena on välittää lohtua ja toivoa.
MuutSopivasti Rion olympialaisten aikaan ja tunnettuna ruumiin kulttuurin, tinkimättömän harjoittelun ja monipuolisen liikunnan ystävänä rupesin pohtimaan voittamisen dilemmaa kristillisestä näkökulmasta...
MuutRakkaudellisessa seurakuntayhteisössä tuetaan riippuvuuksista vapautuneen identeettiä uutena luomuksena ja tasavertaisena ihmisenä.
MuutTyttöystävä kannusti Vesa Rautasaarta katkaisemaan rikoskierteen. Lopullinen täyskäännös tuli, kun mies kohtasi Jeesuksen.
MuutJumala puuttui itsemurhaa hautoneen nuorenmiehen elämään. Vangista tuli vankilatyöntekijä, joka on sinut kipujensa kanssa.
UutisetUskon perusteet avautuvat vammaisille nuorille Fifty fifty -leirillä. Osallistujien aito ja mutkaton usko Jeesukseen koskettaa myös työntekijöitä.
PikavisiittiJouni Kuitunen esiintyy usein kiekkoleijonien paita yllään. Suosikkiseurajoukkuetta hän ei suostu nimeämään.

En koskaan unohda hetkeä, kun lensin epäonnekseni rikkinäisellä lentokoneella ja oli...
MuutIdentiteetti ja elämän tarkoituksen kokeminen ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa.
Avainmedian esirukoussivusto uudistui
”Koronasairaalan ikkunasta näkyi risti”– sairaanhoitaja kertoo toipumisestaan
Ruotsissa ”koronaväsymystä”
"Olemme päättäneet tunnustaa rehellisesti oman keskeneräisyytemme" – Eeva ja Lasse Riutamaa ovat käsitelleet vanhemmuuttaan lastensa kanssa
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!