Torstai 21. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Keijo
Julkaistu 24.11.2016 00:00

Muut mediat 47/2016

Nuoret pitävät somea hyvänä juttuna, jos se ei hallitse elämää (Valomerkki.fi 14.11.).

Oikea minä ja nettiminä ovat nuorten mukaan muuten samat, mutta nettiminässä näytetään vain parhaat puolet.

– Kuvat on otettu niin, että mä näytän hyvältä. Se on se minkä sä haluut näyttää, Miikael Packalen, 16, selittää.

Helmer Launosen, 16, suhde nettiminäänsä on ristiriitainen.

– Musta tuntuu, että netti on voittanut taistelun. Nettiminä on kaikki versiot minusta: paljon vanhoja juttuja. Haluaisin vetää ne pois internetistä, mutta se ei ole ihan helppoa.

Hilda Herkman, 16, kertoo olevansa piirtäjä ja laittavansa töitään nettiin. Jälkeenpäin kuvat voivat harmittaa. Toisaalta niistä voi nähdä omaa kehitystään.

Mitä teille tulee mieleen sanasta aito?

– Jeesus, vastaa Olivia Luukas, 21, välittömästi.

– Koska se on autenttisinta mitä mun elämässä on. Koska mikään ei oo mitään ilman Jeesusta. Poistin Facebookin, mulla on vaan WhatsApp. En laita kuvia itsestäni. Mä pyrin siihen, etten esitä mitään.


Riikka Siltala parantui 10 vuotta kestäneestä paniikkihäiriöstä (Suomen Viikkolehti 46/16).

Kohtauksia ei enää tullut ja hän sai jättää lääkityksen pois. Tämä kaikki kertoo Riikalle Jumalan suuresta ihmeestä. Hän kuitenkin ihmetteli, miksi Jumala salli hänen menettää 10 vuotta elämästään sairauden vuoksi.

– Pyysin Jumalaa antamaan minulle syyn.

Nuorteniltaan tuli samana iltana tyttö, joka kertoi kärsivänsä paniikkihäiriöstä ja pyysi esirukousapua. Silloin Riikka tajusi, että tässä on syy.

– Ellen olisi itse kokenut, mitä on elää paniikkihäiriön kanssa, olisin ollut kuin se ensimmäinen lääkäri. Olisin varmasti todennut tytölle, että koita kestää, kyllä se menee ohi. Oman kokemukseni kautta olen osannut kulkea rinnalla, olla tukena ja rukousapuna. Tuon illan jälkeen olen kohdannut muitakin nuoria samassa tilanteessa, Riikka Siltala kertoo.


Kolmikymppinen Thomas Still asuu Helsingin Kalliossa, ajaa pakettiautoa ja uskoo Jumalaan (Tuima.fi 14.11.).

– Haluaisin kovasti, että usko näkyisi päivittäisessä elämässä. Me aina frendien kanssa mietimme, näkyykö se oikeasti. –– Jumalanpalveluksen jälkeen Suhe-seurakunta siirtyy kirkkokahville. Thomas fiilistelee yhteyttä seurakuntalaisten kanssa.

– Meillä yhteisö perustuu vahvasti uskoon ja Kristuksen sovitustyöhön. Se, että meillä on paljon nuoria, kertoo siitä, että ikä kuin ikä, ihmiset kaipaavat yhteyttä Jumalan kanssa.

Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!