Sunnuntai 17. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Väinö, Väinämö
Julkaistu 23.6.2016 07:00

Muut mediat 25/2016

Nelikymppinen Petri ”Spede” Ojanen oli teini-iässä vakiokävijä Oulun seurakuntien erityisnuorisotyöntekijöiden vastaanotolla eli klubilla (Rauhan Tervehdys 19/16).

– Haimme kaveriporukassa älyttömyyksillä jännitystä elämäämme. Viinaa kului liikaa, hän kertoo.

Viisi klubivuotta rauhoitti Petri Ojasen. Erityisnuorisotyöntekijöiden päivystyksessä kaveripiiri alkoi vaihtua toisenlaiseksi.

– Työntekijöistä tuli minulle tärkeitä aikuisia. Se oli tärkeää, jotta sain elämäni uusille raiteille.

– Klubilla koin, että työntekijöillä oli aikaa minulle. Aikuisen läsnäolo teki hyvää, mutta minkään yhden keskustelukerran seurauksena asiat eivät elämässä muutu.


Tuomas Rantala on ollut lapsesta asti körtti (valomerkki.fi 13.6.).

Toisaalta körttiläisyydessä on myös se puoli, joka puhuu ihmisen omasta mitättömyydestä Jumalan edessä. Siihen yhdistyy kuitenkin kiitollisuus Jumalan suuresta armosta. Silloin ei tarvitse myöskään surra omaa surkeuttaan.

”Se on vapauttavaa. Kaikki ovat samalla viivalla, eikä kenenkään tarvitse asettua toisen yläpuolelle tai painaa itseään alas. Aina voi aloittaa alusta.”

Rantalalle suurin herännäisyyden opetus on rukous, joka on yhtä jokapäiväistä kuin hengittäminen. Se on hänelle voiman lähde silloin, kun ei jaksa tai ymmärrä. Rantala toivoo, että Siionin virsien rauhallisesta poljennosta tulee myös hänen lapsilleen rukouksen äänimaailma, jossa he voivat kokea olevansa turvassa.

”Rukouksessa tarvitaan herkkyyttä. Se on kuin hiuksenohut kanava, josta ei kuule mitään, jos itsessä on sisällä melua.”


Freija Özcan pohtii Orlandon ampumavälikohtauksen herättämää pelkoa (sana.fi 16.6.).

Äkkiä tulee mieleen lukita lapsensa sisälle ja kulkea vain metsissä etäällä kaikesta. Maailma tuntuu pahalta paikalta. Kristitty ei kuitenkaan voi elää peläten. Kristinusko on aina elämän uskonto. Se on sitä tässä ajassa ja täältä ikuisuuteen. Sen mukaan Luojan luoma elämä on hyvää ja pyhää. Sitä pitää kunnioittaa vaalimalla sitä ja myös elämällä sitä.

Kristinusko on myös armon uskonto. Luotamme siihen, että rajan tuolla puolen on iankaikkinen elämä, joka sekin on hyvää ja jota meidän ei tarvitse Isis-taistelijoiden tavoin ansaita. Armo kantaa meidät ikuisuuteen.

Siksi kristitty ei vapise pelosta ja sulkeudu seinien sisään. Kuoleman uhan edessä me istutamme omenapuita, pelaamme jalkapalloa ja laulamme kiitosvirren. Me myös rakastamme ja siunaamme vihollista, joka meitä ehkä uhkaa. Sillä tavoin me seuraamme meidän Herramme Jeesuksen esimerkkiä.

Jaa
Lahdessa kristillinen päiväkoti jo yli 30 vuotta
Näin tavoitetaan suurkaupungit
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!