Maanantai 18. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Kaino
Julkaistu 16.2.2017 00:00

Moraali muuttuu

Näemme ympärillämme moraalisten arvostusten muuttuvan. Aikaisemmin huonoina pidettyjä asioita ei enää paheksuta kuten ennen, ja moraalisia vaatimuksia perustellaan uudella tavalla. Tätä kehitystä seuratessa voi kysyä, onko moraali Suomessa heikentynyt.

Moraalisesti hyväksyttävät elämäntavat määriteltiin 1960–70-luvuille saakka melko yhtenäisellä tavalla, jonka perusteena olivat vahva kristillisyyden vaikutus ja kouluopetus oikeasta ja väärästä.

Kirkon asema mielipiteiden ohjaajana on sen jälkeen koko ajan heikentynyt ja kristillinen ajattelutapa yhteiskunnassa vähentynyt. Asiat ajatellaan maallistuneilla perusteilla, ja yhteiskunta on leimallisesti moniarvoinen.

Ei syntiä vaan epäterveellistä

Moraalin muuttuminen näkyy siinä, että monia käyttäytymisen piirteitä on siirtynyt kokonaan pois moraalisen arvioinnin piiristä. Sellaisia ovat muun muassa seksuaalinen käyttäytyminen, avioliittokysymykset ja alkoholin käyttö.

Esimerkiksi uskollisuutta avioliitossa saatetaan kyllä arvostaa ja vaatia puolisolta, mutta uskottomuutta ei arvioida enää moraalisena lankeemuksena vaan enemmänkin tunne- ja ihmissuhdekysymyksenä. Päihteiden käyttöä ja monia muita elämäntapakysymyksiä pidetään lähinnä terveysasioina. Terveellisyydestä näyttääkin tulleen yksi uusi vahva peruste käyttäytymisen arviointiin. Epäterveellisyyttä pitää varoa, mutta ”synti” on tullut käsitteenä tuntemattomaksi.

Filosofit pohtivat, mistä moraali syntyy ja onko erillistä kristillistä moraalia olemassa. Eri mieltä ollaan siitäkin, onko yleisiä ja kaikille yhteisiä moraalisääntöjä olemassa, vai valitseeko jokainen yksilö, ryhmä ja kulttuuri itse omat arvonsa ja oikean ja väärän.

Yrittämättä ratkaista näitä periaatteellisia kysymyksiä voi todeta, että yhtenäisten moraalikäsitysten aika saattaa Suomessakin olla ohi, eikä kirkon opetus ja kristillisyys enää toimi yleisen moraalin lähteenä.

Media tiukka moraalinvartija

Käyttäytymisen arviointi tapahtuu nykyään paljolti median keskustelussa, jossa myös kansalaisilla on nopea ja välitön mahdollisuus saada mielipiteensä esille. Median reaktiot ovatkin nousseet keskeisiksi moraalinvartijoiksi. Julkisuuden henkilöiden tekemisiä vahditaan, aina ajojahtiin saakka.

Moraali ei näytä kaikissa suhteissa kehittyneen pelkästään huonoon suuntaan. Varsinkin julkisissa tehtävissä toimivilta vaaditaan entistä tiukempaa moraalia, ja päätöksentekijöiden käyttäytymistä valvotaan tarkasti. Vaatimukset ovat pikemminkin tiukentuneet kuin löystyneet. Virkamiesorganisaatioissa laillisuutta valvotaan aktiivisesti ja virheisiin puututaan matalalla kynnyksellä. Myös yrityksiltä edellytetään korkeaa eettistä tasoa ja arvojen noudattamista.

Rikollisuus on Suomessa vähentynyt jatkuvasti viimeisten vuosikymmenien aikana, vaikka myös vakavia rikoksia edelleen tapahtuu ja uusia rikosilmiöitä nousee esiin. Yleinen lainkuuliaisuus on edelleen hyvällä tasolla, ja yhteiskunnassa vallitsee perusluottamus yhteiskunnan toimintaan. Hyvällä syyllä voi sanoa, että Suomi on moraalilla mitaten edelleen hyvä maa.

Moraalin muuttuessa kristilliset seurakunnat joutuvat pohtimaan eettisiä kysymyksiä uudella tavalla. On syytä olla selvillä kehityksen myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista ja kyettävä vastaamaan itselleen, millaiseen eettiseen vaikutukseen pyritään seurakunnan sisällä ja seurakunnan ulkopuolella. Yhtä lailla tulee pohtia, millaisiin perusteisiin keskustelussa ja julistuksessa on mielekästä vedota.


Markku Luoma

Kirjoittaja on varatuomari, filosofian tohtori ja eläkkeellä oleva poliisipäällikkö.

Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!