Torstai 21. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Keijo
Julkaistu 3.3.2016 00:00

Monikulttuurisuus ei ole välttämättä siunaus

Rasismin tuomitsemisen ei tarvitse automaattisesti merkitä monikulttuurisuuden suosimista, vaikka monet ehkä ajattelevatkin niin. Todennäköisesti kaikki maailman
valtiot ovat enemmän tai vähemmän monikulttuurisia, mutta en ole aivan varma sen itsestään selvästä siunauksellisuudesta. Se tuo mukanaan ristiriitoja ja jännitteitä,
vaikka niiden kanssa pystytäänkin elämään.

Olen itse toisen polven pakolainen Suomessa. Ja vaikka olenkin syntynyt täällä, saanut varttua täysin suomenkielisessä kyläyhteisössä, käydä koulua ja oppia puhumaan suomenkieltä yhtä sujuvasti kuin kuka tahansa kantasuomalainen, en silti voi olla täysin
varma, ettei minua ole syrjitty. Oli miten oli, en kanna kaunaa. Rakastan syntymämaatani.

Vaikka siirtolaisuus toiseen maahan on ymmärrettävää elinolosuhteiden kelvottomuuden,
köyhyyden ja muun sellaisen tähden, se ei kuitenkaan ole toivottavaa omaa syntymämaata ajatellen. Jos siirtolainen, pakolainen tai paluumuuttaja tuo tullessaan taloudellista tai muuta pääomaa uuden kotimaansa rakentamiseksi, se on kiitoksen aihe. Pelkästään
oman edun tavoittelu ei kuitenkaan ole mielestäni täysin hyväksyttävää.

Miksi oman maan valtaapitävät eivät ole pystyneet huolehtimaan omista kansalaisistaan siinä määrin, että nämä olisivat voineet jäädä rakentamaan oman maansa tulevaisuutta? Syitä on tietysti monia: vallanhimo, korruptio ja synti yleensäkin.

Kansojen sulatusuuni, Amerikan Yhdysvallat, perustuu kokonaan ihanteelliselle monikulttuurisuudelle. Sanotaan, että se on mahdollistanut kuuluisan amerikkalaisen
unelmankin – vaikka ei kuitenkaan kaikille. Onko tuon unelman tavoittelu pelkästään
siunauksiin johtavaa hyveellisyyttä, vai kätkeekö se myös kirouksen mahdollisuuden?

Jumala sekoitti Baabelin tornin rakentajien kielen niin, etteivät he enää ymmärtäneet toisiaan. Näin ensimmäinen globalisaatioyritys romuttui. Ihmiset hajaantuivat eri suuntiin ja kulttuuriset piirteet eriytyivät.

Pääomavallan globaalina tavoitteena lienee nykyisin maailman monikulttuuristaminen,
kulttuurien yhteen sulauttaminen ja lopulta sellainen massakulttuuri, josta pyritään hävittämään tyypilliset ”kulttien rajoitteet”, varsinkin uskonnolliset ja sukupuoliset.
Näin saadaan helpommin hallittavaa homogeenista orjaluokkaa palvelemaan suppeamman eliitin päämääriä.

Monikulttuurisuus luo siis haitallisia jännitteitä. Kristittyjen ensisijaisena tarkoituksena ei ole
pyrkiä sinisilmäisesti hyysäten sopeuttamaan eri kulttuureja yhteen, vaan antaa niiden edustajille – heitä viisaasti evankelioiden – omaa tilaa ja rauhaa etsiä Jumalaa.


Vladimir Klimenko
Helsinki

Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!