Sunnuntai 17. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Väinö, Väinämö
Julkaistu 5.5.2016 00:00

Monen ihmetyksen armolahja

Nuori mies istui lattialla hiljaisessa rukouksessa. Näyssä hän näki kuoron ylistämässä Jumalaa ja huomasi rukouksensa kielen vaihtuvan hänelle tuntemattomaksi. Jälkeenpäin hän huomasi haasteelliseksi tavoittaa rukouksessa ilmenneitä uusia sanoja. Kaipaus  Jumalan puoleen rohkaisi kuitenkin eteenpäin.

Yllä oleva on kuvaus Pyhän Hengen kasteesta, jossa merkkinä ilmeni kielillä puhuminen. Kielillä puhuttaessa Jumalan Pyhä Henki antaa ihmiselle sanat mutta puhujana toimii ihminen. Erään määritelmän mukaan kyse on ”Pyhän Hengen antamasta yliluonnollisesta kyvystä puhua kieltä, jota puhuja ei ole opetellut”.

Evankelista Luukas toteaa tämän suorastaan arkisesti: ”Ja he täyttyivät kaikki Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä sen mukaan, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.”1 Kielillä puhuminen on siis ihmisen tahdon alaista toimintaa.

Kokemus osoittaa, että toiset rukoilijat aistivat tai kuulevat nämä sanat sisimmässään jo ennen niiden ääneen lausumista ja voivat halutessaan rukoilla kielillä myös hiljaa mielessään. Toiset kuulevat puhuvansa kielillä vasta sanoja ääneen lausuessaan.

Jutun alussa kuvatussa tapauksessa kielillä puhuminen oli ensimmäisellä kerralla luontevaa mutta tuntui myöhemmin vaikealta. Yksi selitys tähän saattoi olla tietämättömyys tämän armolahjan toiminnasta. Avoimuus ja tahto kuitenkin auttoivat. Muutaman kuukauden päästä rukoustilanteessa suomen kielen sanat ja ilmaisutavat loppuivat kesken kiitoksen – nuorukainen alkoi jälleen ylistää vuolaasti kielillä puhuen. Lahjan käyttö muodostui pysyväksi, ja uskonvaraisesti hän on sittemmin puhunut yhä uudestaan Hengen antamin sanoin.

Älä sure sanavaraston suppeutta

Eräs insinööri rukoili yksinäisyydessä Hengen täyteyttä. Muutama tuntematon sana tuli suusta, mutta fyysinen kokemuksellisuus oli vähäistä. Kenties siksi ”kielten” aitous epäilytti häntä. Hän purki asiaa pastorilleen, joka totesi: ”Rukoillaan, että Herra antaa lisää sanoja.”

Jonkin ajan kuluttua insinööri tuli töistä väsyneenä rukouskokoukseen. Pastori pyysi häntä mukaan rukoilemaan sairaiden puolesta. Insinööri noudatti kehotusta mutta koki samalla olevansa täysin tyhjä. Laskiessaan kätensä sairaiden päälle Pyhä Henki innoitti hänet rukoilemaan kielillä sairaiden puolesta. Pian Pyhän Hengen voima rymisti hänen lävitseen ja vieraskielisiä sanoja suorastaan tulvi hänen suustaan.

Kielilläpuhumisen ”sanavaraston” suppeus on monen uskovan kipu. Siihen ei kuitenkaan tarvitse kompastua, eikä armolahjaa kannata tällaisen syyn takia laiminlyödä. Kaksikin sanaa voi sisältää rukouksen tai ylistyksen.

Pyhä Henki tietää arkuutemme ja rohkaisee meitä kasvattaen armolahjojen käyttöön.

Tunnistettuja kieliä

Ensimmäisenä kristillisenä helluntaina viidentoista eri maantieteellisen alueen ihmiset kuulivat kukin synnyinmaansa kieltä, kun galilealaiset Jeesuksen seuraajat puhuivat kielillä.2 Myös monissa muissa Uuden testamentin kohdissa käytetään kreikankielisiä ilmaisuja, jotka osoittavat, että kyse oli tunnetuista mutta rukoilijalle vieraista kielistä.3

Toisinaan nykyäänkin joku paikalla olevista ymmärtää puhutun sanoman. Vihdissä erään uskovan puolesta rukoiltiin myös kielillä. Rukouksen jälkeen yksi pastoreista, entinen Thaimaan lähetystyöntekijä, kääntyi erääseen rukoilijaan päin ja sanoi: ”Puhuit muuten thaikieltä.” Hän toisti kieltä oppimattoman vanhimmistoveljen sanat ja kertoi, mitä ne suomeksi tarkoittavat. Jumalan viesti tuli perille.

Toisessa tilanteessa uskova koki Hengen kehottavan häntä siunaamaan erästä läsnäolijaa ja teki sen kielillä puhuen. Sitten hän pahoitteli, ettei hänellä ollut sanomaa tuotavana. Siunaamisen kohteena ollut henkilö – hänkin entinen lähetystyöntekijä – kertoi kuitenkin saaneensa Jumalalta pyytämänsä vastauksen: siunaajan puhumat lauseet olivat lähetin tunnistamaa persian murretta! Jumala tiesi, miten rohkaista ja kohdata molempia.

Kielitiede paljastaa kielten rakenteiden ja muotojen moninaisuuden. Pieksämäellä Pyhän Hengen kastetta rukoiltaessa yksi nuori alkoi puhua erikoisen kuuloista ”vihellys- ja naksauttelukieltä”. Pari vuotta myöhemmin rukouspalvelija tapasi siirtomaavallan aikana lapsuutensa Länsi-Afrikassa eläneen miehen, joka kertoi siellä oppimastaan heimokielestä. Puhenäyte kuulosti täysin samalta kuin Pieksämäellä kuultu kielilläpuhuminen.

Erilaisia käyttötarkoituksia

Kielilläpuhuminen on siis puhetta Jumalalle tai jollekin läsnäolijalle, eivätkä muut saati rukoilija itse ymmärrä sitä, mitä hänen henkensä puhuu Pyhän Hengen antamin sanoin.

Raamattu ja kokemus osoittavat, että nämä salaisuudet Voivat olla paitsi kehotusta ja rohkaisua myös ylistystä tai vaikkapa taakan purkamista. Joskus ihminen ei osaa pukea sanoiksi omaa sisäistä kipuaan, ja silloin Puolustaja, Pyhä Henki, voi antaa siihen sanat. Tämä on hyvin eheyttävää.

Tähän liittyy Paavali toteamus: ”kielillä puhuva rakentaa itseään”. 4 Jumala tahtoo, että rakennumme. Kielillä puhumisen lahja ei ole merkki kypsyydestä, vaan se on annettu meille, jotta kasvaisimme. Kasvua tarvitsemme niin Jumalan tuntemisessa, ihmissuhteissa, luonteessamme kuin palvelutyössäkin.

Kuten edellä kävi ilmi, kielilläpuhuminen voi olla myös esirukousta. Siinä Henki auttaa meitä
rukouksessa.5 Jotkut kokevat rukoiltavien asioiden muotoutuvan myös ymmärrykseen näissä tilanteissa.

Toisinaan puhutaan itsensä palavaksi rukoilemisesta, sillä kielillä puhuminen voi aktivoida muiden Hengen lahjojen ilmenemistä. Lisäksi voimatekojen ja parantamisien lahjojen yhteydessä käskysana voi tulla myös kielillä puhuen.

Olipa kyse mistä käyttötarkoituksesta tahansa, kielillä puhumiseen ei useinkaan liity sen kummempaa tunnekokemusta.

Kuinka suuri onkaan kielillä puhumisen hyöty. Paavali tiesi tämän kokemuksesta, ja siksi hän käytti tätä lahjaa runsaasti.6 Hän myös toivoi sitä kaikille muillekin. 7

Kielten selitys voi ilmetä eri tavoin

Paavalin mukaan jokaisen, joka puhuu kielillä, tulisi rukoulla, että myös kykenisi selittämään
puhutun sanoman.8

”Jos puhutaan kielillä, vain kaksi tai enintään kolme puhukoon, kukin vuorollaan, ja yksi selittäköön”, Paavali opastaa.9 Tässä sana ”yksi” (kr. heis) voitaisiin kääntää myös sanalla ”joku”. Tärkeää on, että joku selittää.

Selitettynä kielillä puhuttu sanoma on rinnastettavissa profetiaan, ja se tulee arvioida kuten profetia. Rakentuminen, kehotus, lohdutus, rohkaisu, Raamatun mukaisuus ja rakkaudellisuus ovat sanoman keskeiset arviointikriteerit. 10

Kehotus puhua ja selittää voi ilmetä monin tavoin, joskus myös fyysisenä tuntemuksena. Sama moninaisuus koskee myös itse selitystä: toisen saama selitys on kuvaileva, toisen hyvinkin kirjaimellinen. Konkreettinen esimerkki hyvin sanatarkasta selityksestä saatiin, kun helluntaipastori Juha Kotisaari puhui kerran kielillä kokouksessa. Tällöin erään nuoren sisimpään nousi suomenkielisiä sanoja, joita hän ei kuitenkaan uskaltanut tuoda julki. Tästä tietämättä Kotisaari jatkoi yllättäen mikrofoniin suomeksi – selittäen kielillä puhumansa sanoman täysin samoilla sanoilla, jotka nuori oli saanut. Kotisaaren ja nuoren saama selitys poikkesivat vain yhdessä kohdassa, jossa toisella oli sanat ”niin että” ja toisella ”jotta”.

Kielillä puhuttaessa kiitosta, ylistystä ja palvontaa voi ilmentää puheen lisäksi myös laulaen. Raamatussa on mainintoja yhteisöllisestä kielillä puhumisesta sekä viitteitä myös laulamisesta.11 Tähän on hyvä rohkaista, mutta joskus se tarvitsee myös ohjausta.
 
Joensuun helluntaiseurakunnassa on viime aikoina esiintynyt sekä laulua Hengessä että laulaen tapahtuvaa kielten selitystä. Selityksen perusteella sanoma on ollut toisinaan Jumalan ylistämistä, toisinaan profetiaa, kehotusta tai tiedon sanoja.

Parantajaevankelista Smith Wigglesworthin (1859–1947) kerrotaan puhuneen kielillä kesken opetuksen ja saaneen opetusta syventävän kielten selityksen. Teologit ihmettelivät, miten tuo oppimaton mies kykeni opettamaan asioita, joiden oivaltaminen olisi edellyttänyt Raamatun alkukielten tuntemusta.

Annetaan tilaa armolahjoille

Entä Paavalin retorinen kysymys: ”Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki selitä kieliä?”12

Kysymys sijoittuu asiayhteyteen, jossa aiheena on seurakunnan rakentuminen. Itse ymmärrän Paavalin toteamuksen niin, että siinä Paavali puhuu erityisestä, profetian lahjan kaltaisesta kielillä puhumisen lahjasta, johon liittyy sanomien välittäminen seurakunnalle. Tällaista ulottuvuutta kaikkien kielillä puhujien lahjassa ei näytä olevan. Tätä lahjaa olisi hyvä kuitenkin anoa.

Seurakunnassa Hengen sanoman tuomiselle ja Raamatun opetukselle tulisi antaa tilaa hiljentymällä sitä kuuntelemaan. Rakkaudellinen suhtautuminen ja taidollinen järjestyksen vaaliminen edistävät myös arempien palvelemista Hengen lahjoilla.

Kokoustilanteessa kielillä puhumisen käytännöstä on myös hyvä kertoa tietämättömille. Parantumisten ja muiden ihmeiden tavoin kielillä puhuminen voi olla merkki uskosta osattomalle.13 Erään varusmiehen uskosta osattomat huonetoverit pyysivät häntä puhumaan kielillä. Mies suostui, ja siitä oli seurauksena hyvät keskustelut ja yhteinen rukous.


Matti Niemelä

Kirjoittaja on Joensuun helluntaiseurakunnan
johtava pastori.




Viitteet:
1) Ap.t. 2:4.
2) Ap.t. 2:7–11.
3) esim. 1. Kor. 12:10.
4) 1. Kor. 14:4.
5) Room. 8:26–27.
6) 1. Kor. 14:18.
7) 1. Kor. 14:5.
8) 1. Kor. 14:13.
9) 1. Kor. 14:27.
10) ks. 1. Kor. 13.–14.
11) esim. Ap.t. 10:44–46; Ef. 5:19–20.
12) 1. Kor. 12:30.
13) ks. Mark. 16:15–18; Ap.t. 2.


Suositeltavaa kirjallisuutta:

Petts, David
. 2007. Armolahjat seurakuntaa rakentamassa. Aikamedia.

Ulonska, Reinhold. 2015. Yhteiseksi hyödyksi – Pyhän Hengen lahjat ja niiden käyttö. Aikamedia.






Jumalan tekoja heikkouden keskellä

Ensimmäinen lapsuudenmuistoni yhteisöllisestä kielilläpuhumisesta on Kuusamon helluntaiseurakunnasta, jonne isäni otti minut mukaan kesälomareissulla. Koin ilmapiirin turvallisena ja myönteisenä.

Myöhemminkin erityisesti väsymyksen ja alakulon aikoina olen kokenut yhteisöllisen kielillä rukoilemisen rohkaisevana. Se on nostanut ja kantanut, kun olen hiljaa levännyt  seurakuntaväen keskellä.

Muutamia vuosia sitten sairastin äänihuulten tulehduksen, joka vei ääneni kahdeksi viikoksi. Suusta saattoi päästä muutama sana heikolla äänellä, jonka jälkeen ei kuulunut  pihaustakaan pitkään aikaan. Tapanani oli puhua yksinäisyydessä kielillä pitempiä aikoja, mutta kielillä puhumisen lahja oli ilmennyt kohdallani aina vain ääneen puhuessani. Suomeksi kyllä kykenin rukoilemaan myös ajatuksissani. Pohdin, miten rukouselämälleni käy sairauden aikana.

Pohdin asiaa lähtiessäni ulkoiluttamaan koiriamme. Yhtäkkiä muistin, että isäni kykeni kuulemaan kielillä rukoilemisensa mielessään vaikkei avannut suutansa. Usko ja kaipaus täyttivät sisimpäni. Katsoin Taivaan Isää rukouksessa ja pyysin, että itsekin saisin tällaisen lahjan. Siinä samassa kävellessäni koin, kuinka se annettiin minulle. Aloin rukoilla kielillä hiljaa mielessäni; aluksi takellellen, mutta vahvistuen metri metriltä.

Edelleenkään en tiedä sanoja ennen kuin alan puhua, puhuinpa ääneen tai sisimmässäni, ”hengessäni” kuten Paavali sanoo. Puhun vain uskossa, ja ihme tapahtuu yhä uudestaan.


Matti Niemelä

Jaa
Lahdessa kristillinen päiväkoti jo yli 30 vuotta
Näin tavoitetaan suurkaupungit
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!