Keskiviikko 20. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Heli, Helinä, Heljä, Hely
Julkaistu 7.4.2016 00:00

Mitä vapaa-ajattelusta tulisi ajatella?

Vapaa-ajattelua saatetaan pitää älyllisenä, humanistisena ja järkiperäisenä tapana ajatella. Sen vastakohtana voidaan harhaanjohtavasti nähdä Jumalaan uskovat vähä-älyisempinä ja sokeaan uskontosidonnaisuuteen harhautuneina auktoriteettiuskon orjina.

Kysymys on ateismista

Uskontokritiikki on vapaa-ajattelijoiden tehtävä. Ei siis pitäisi tulla yllätyksenä, jos minkä tahansa uskonnon edustaja joutuu heidän kanssaan ristiriitaan. Vapaa-ajattelijat kieltävät Jumalan olemassaolon ja jopa käyvät käännytyskampanjaa sitä vastaan, sillä heidän tehtävänsä on suhtautua arvostelevasti kirkkoon ja eri uskontokuntiin.

Vapaa-ajattelu on moderni nimi ateismille, jonka juuret ulottuvat 1700-luvulle. Vapaa-ajattelijat järjestäytyivät ensimmäisen kerran vasta 1870-luvun puolivälissä Englannissa. Yhteisenä voimavarana Manner-Euroopassa toimi taistelu katolista kirkkoa vastaan.

Liike sanoo olevansa puoluepoliittisesti sitoutumaton ja levittävänsä aatettaan väkivallattomin ja demokraattisin menetelmin. Vapaa-ajattelijat eivät kuitenkaan kaihda keinoja loukata uskovien pyhiä arvoja. Lainkirjain herjauksesta onkin tässä kohtaan hyvin tulkinnallinen. Tästä räikeänä esimerkkinä oli joidenkin vuosien takainen tempaus rohkaista suomalaiset vaihtamaan Pyhä Raamattu pornolehteen, joskin kampanja herätti kritiikkiä myös vapaa-ajattelijoiden keskuudessa.

Uskonnottomuus ei voi toteutua

Koska vapaa-ajattelijoiden missio jatkuu edelleen, on lähes varmaa, että tulemme jatkossakin törmäämään yhä useammin uskonnonharjoittamisen oikeutukseen liittyviin kysymyksiin. Keskustelu esimerkiksi koulujen juhlista, suvivirrestä ja kirkkopyhien vietosta hairahtuu usein eri uskontojen väliseksi ongelmaksi. Totuus on kuitenkin se, että hyvin harvoin esimerkiksi muslimit ovat vastustaneet kristillistä perintöä. Toki he vaativat oikeutusta oman uskonnon harjoittamiseen ja jättävät osallistumatta kristillisiin juhliin. Paine kieltää yleiset uskonnolliset juhlat tulee vapaa-ajattelijoiden suunnalta.

Kansalaismielipiteen muuttaminen ja päättäjiin vaikuttaminen on vapaa-ajattelijoiden päätyötä. Päämäärä erottaa valtio ja kirkko kokonaan toisistaan saattaa hyvinkin toteutua. Mutta siinä, missä vapaa-ajattelijat juhlivat voittokulkuaan kristillisen perinteen purkamisesta, he eivät ymmärrä luovansa uskonnollista tyhjiötä, jonka jokin toinen täyttää. Näin toimien vapaa-ajattelijat itse asiassa tarjoavat neitseellistä maaperää uusille uskonnoille. Tämä avannee konkreettisesti myös selkeitä portteja islamin voittokululle Euroopassa.

Ateismi hajottaa

Vapaa-ajattelijat, joiden liittoihin nettitietojen mukaan kuuluu Suomessa noin 1500 henkilöä, tuskin vastustavat sellaista uskon harjoitusta, joka tapahtuu omassa ympäristössään ilman käännytyspyrkimyksiä. Loukkaavalle ja jatkuvalle painostukselle tulisi kuitenkin laittaa piste. Uskontoja ja ihmisiä ei saisi piilovaikuttamisen kautta pyrkiä kääntämään toisiansa vastaan. On myös suurta harhaa väittää, että kirkosta eronneet tai kirkkoon kuulumattomat automaattisesti tukisivat vapaa-ajattelijoiden aatetta.

Mikäli vapaa-ajattelijat uskoisivat omaan oppiinsa sekulaarista humanismista, heidän tulisi hyväksyä lainalaisuudet, jotka telluksella vaikuttavat. Vain harvoin esimerkiksi kristitty kääntyy muslimiksi, mutta tyhjiön täyttää lähes aina jokin uskonto. Ateismi, kuten historia on osoittanut, kaatuu kerta toisensa jälkeen omaan mahdottomuuteensa.


Jyrki Palmi

Jaa
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
Lääkäri, joka ei pelännyt puhua
Merkityksellisyys luo perustan työmotivaatiolle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!