Lauantai 23. helmikuuta.
Nimipäivää viettää Aslak
Julkaistu 8.12.2016 00:00

Minä olen hyvä

Näin sanoo flegmaattinen ja yksinkertainen kalifi Harun-el-Pullah Ahmed Ahne -sarjakuvassa yksinvaltiaan auktoriteetillaan.

Ei ollenkaan huono idea, kyllä minäkin haluan olla hyvä. Ja kun oikein ajattelen sinnikkäästi, huomaan miten hyvä itse asiassa olenkin!

Nyt varsinkin, kun joulu lähestyy, niin ihmiset yleensä pyrkivät poikkeuksellisesti tosiaan olemaan hyviä ja mukavia. Taitaa se ottaa monien luonnolle.

Eräässä suomalaisessa tv-sarjassa kuvitteellisen uskonnollisen yhteisön jäsenet olivat myös itseensä kovin tyytyväisiä. Yksi heistä puki asiaintilan osuvasti sanoiksi: "Jumalalle kiitos, me osaamme elää oikein".

Kylläpä me olemme eteviä!

Päivittäin tulee eteen tilanteita, joissa huomaa miten onnekas, perustellusti etuikeutettu ja suvereeni ihmiskunnan edustaja sitä onkaan.

Ostoskeskuksen oven pielessä likaisissa, kuluneissa vaatteissa örisevä mies hamuaa oluttölkistään viimeisiä pisaroita. Hän on hieman pelottavan näköinen. Hänen tilansa säälittää, mutta silti en voi olla ajattelematta, että onneksi minulla menee paremmin. Alitajunta mielellään yrittää haudata kyseenalaistamiset ja turhan osuvat kysymykset, jotta elämä voi jatkua entiseen malliinsa.

Kannan karitsanpaistini, minttuhyytelöni ja muut tykötarpeet kassissani ripeästi miehen ohi. Poden huonoa omatuntoa, mutta samalla pidän häntä vähän surkeampana luojan luomana kuin itse olen.

Lehdestä luen, miten tietyn puolueen kansanedustaja puhuu mitä sylki suuhun tuo vaatiessaan rankempia toimenpiteitä valikoidun kansanryhmän aisoihin saamiseksi. Onpa tyhmä kaveri – hän ei todellakaan ole yhtä fiksu ja humaani kuin minä olen.

Naapurin koira on ollut yksin kotona kolmatta tuntia. Vaimeasti kantautuva haukku ja ulina kertoo minulle selvää kieltä: ellei naapuri ole nyt ihan eläinrääkkääjä, niin ainakin kaukana Franciscus Assisilaisesta. Miksei hän voi olla samanlainen joviaali eläinten ystävä kuin minä?

Käsi sydämellä: onko muka paloittelumurhaaja, ryöstelevä narkomaani tai omaisuutensa onnistuneesti Panamaan siirtänyt keinottelija yhtä hyvä ihminen kuin sinä olet?

Voiko buddhaa palvova kalkuttalainen pikkurikollinen olla ihan yhtä arvokas ihmiskunnan edustaja kuin sinä olet?

Tähän on pakko vastata, että ei tietenkään! Ihminen nyt vain on sellainen, että hänen jollakin tavalla, jostakin syystä, pitää olla parempi ja tärkeämpi kuin toinen. Ja jos kerran löytyy monia painavia syitä, jotka osoittavat oman erinomaisuutesi, niin..."Minä olen hyvä".

Köpelösti siis kävisi, jos kaikki olisi meistä ihmisistä kiinni. Kumma, että näin epälooginen ja ajattelematon olento on päässyt näinkin pitkälle.

Onneksi oikea perspektiivi löytyy Jumalan avulla. Silloin paljastuu, että maan matosenakin minä tosiaan olen arvokas (no, synnin kyllästämää egoa lukuunottamatta) – ja ennen kaikkea, että kukaan muu ei ole minua huonompi!

Kun oppii arvostamaan itseään ainutlaatuisena luotuna, jonka ympärillä kaikki muutkin ovat täsmälleen yhtä ainutlaatuisia, palaset loksahtelevat paikoilleen.

Toisen arvokkuus ei ole omasta pussista pois.

Valitettavasti luonto kuitenkin vetää tikanpojan puuhun, ja päättymätön parannuksen teko jatkukoon. Ollaan nyt kaikki kilttejä ja samanarvoisia – edes joulun yli.


Mika Kavasto

Jaa
Jees-lehti projektilehdeksi
Jees-lehti projektilehdeksi
Priorisointi kannattaa
Lapsityö luupin alle
       www.facebook.com/ristinvoitto/ 

  Ristin Voitto, Aikamedia Oy © 2016






Yhteystiedot      Sivuston luvaton kopiointi kielletty!